”Hyville löytyy aina töitä” ja muita valheita

img_20170323_145650_989_0.jpg

Pori, maaliskuu 2017

 

Olen lyhyen työttömyyteni aikana hakenut kahdeksaa oman alani työpaikkaa
(eli about jokaista, jota on ollut kotikaupungissani* tarjolla).

Neljään hakemukseen en ole saanut muuta kuin automaattisen
kiitos hakemuksestasi, palaamme asiaan -viestin.
Koska kyseisten töiden olisi jo pitänyt alkaa, olen tullut tulokseen ettei minua valittu.
Kiitos tiedosta.

Kahteen paikkaan kävin kertaalleen haastattelussa, eikä minua valittu tehtävään.

Yhteen paikkaan kävin kolmesti haastattelussa, eikä minua valittu.

Yhteen paikkaan olen nyt käynyt kahdessa haastattelussa
ja odotan tietoa mahdollisesta pääsystä kolmanteen haastatteluun.

Nämä työpaikat ovat olleet kaikkea mahdollista väliltä tarvittaessa töihin kutsuttavasta
täysiin viikkotunteihin, kesätöistä vakituiseen työhön.

Työnhakijan osa tuntuu olevan jatkuvaa nöyrtymistä,
kun taas paikantarjoajalla ei ole minkäänlaista vastuuta ottaa hakijaan edes yhteyttä.
Työvoimatoimistostakaan ei tukea tunnu saavan, edes tapaamisen muodossa,
sillä olin heti alusta asti puhelinpalveltava
ja he kyllä soittavat minulle
– toukokuun lopulla.

 

Luin eilen Voitolla työhön-blogin postauksen aiheesta
Ei kaikille hyville tyypeille ole töitä.

Vaikka minullakin on työkokemusta harjoittelijan nakeista päällikön vastuutehtäviin,
hyvät suosittelijat ja suositukset sekä mukavaksi työtoveriksi koettu presenssi,
alan hyvin vahvasti jo samaistumaan tekstin lauseeseen:
Hyvälle löytyy töitä – sinulle ei, olet siis huono.

Työnhaku jatkukoon.

 

 

[*en omista autoa ja julkinen liikenne täällä on yks iso vitsi.]

Kommentit (4)
  1. Wau! Sinä olet pärjännyt työnhaussa oikeasti tosi hyvin! Siis joka toinen hakemuksesi on johtanut haastatteluun!

    Olen hakenut viimeisen vuoden aikana noin 45 avointa työpaikkaa, joista yhdessä pääsin ensin videohaastatteluun (tai siis piti laittaa videovastauksia kysymyksiin) ja sitten paikan päälle haastatteluun. Lisäksi olen kontaktoinut noin 30 eri henkilöä (muutama samasta firmasta) ensin sähköpostilla ja sitten soittamalla, ja näistä olen päässyt yhteen paikkaan kasvotusten keskustelemaan. Työnhaku on kovaa työtä.

    1. Vielä kun vaan saisi niitä töitäkin haastattelujen jälkeen!
      Nyttemmin olen laittanut menemään kourallisen lisää hakemuksia suuntaan jos toiseenkin, joten joka toinen hakemus ei ole enää johtanut haastatteluun.

      Oon miettinyt tän asian niin, että oon vielä sen verran tuore työtön, että minut kutsutaan helpommin haastatteluun, koska työnteko on vielä tuoreena mielessä. Muutama kuukausi tai puoli vuotta lisää, niin haastattelukutsujaan ei välttämättä enää tulee.

      Sinua ei voi ainakaan laiskaksi syytellä, ihailtavan kovaa hakemista olet suorittanut!
      Ja työnhaku todellakin on verrattavissa työntekoon. Saa olla jatkuvasti valppaana ja hakemassa avoimia toimia – omatoimisesti tai niitä täysin nurkan takaa tulevia TE-toimiston pakkohakuja ja varmistamassa, että on nyt varmasti tehnyt kaiken oikein ja ajallaan, ettei menetä sitä pientä työttömyysetuuttaan.

      Ärsyttää suunnattomasti, jos joku tulee lässyttämään, että sinullahan on ihan kissanpäivät työttömänä kun aikaa piisaa ja rahaa saa vaan makoilusta.
      Juupa juu, kokeileppa ihan ite.

  2. Pakko sanoa että tsemppiä! Tai vaihtoehtoisesti keijupölyä, yksisarvisenergiaa tai syvällä suossa marinoitua peripohjalaista sisua, jos joku niistä on enemmän sun juttu.

    Työnhakuprosessit osaavat olla tänä päivänä harvinaisen kamalia. Ollessani itse työttömänä viime keväänä kävin yhtä työpaikkaa varten neljässä haastattelussa (1 puhelinhaastattelu, 2 skypehaastattelua ja yksi naamakkain), eikä minua valittu viidennelle haastattelukierrokselle. Viidennelle! Suurimpaan osaan työhakemuksista vastattiin korviahuumaavalla hiljaisuudella. Se ei ole tippaakaan motivoivaa. 24 oman alan hakemuksen ja 8 erillisen työhaastattelukokonaisuuden jälkeen lähinnä järkytyin työllistyttyäni.

    Kyllä se siitä (tähän voi syöttää paremman motivaatiolauseen).

    1. Kiitos paljon tsempeistä ja keijupölystä!

      Tää rumba on kyllä oikeasti järkyttävää, kun tarvittaessa työhönkutsuttavaa ekstraajanpaikkaakin hakiessa joutuu käymään läpi vaikka kuinka monta eri haastattelua, joissa kuitenkin lopulta päätyy vastailemaan suht samoihin kysymyksiin. Jos itsekin vielä satun työllistymään, ni aika järkytys se tulee varmaan olemaan itsellekin haha. 😀

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *