Opiskelijaelämä ja hyvinvointi – sopivatko ne yhteen?

Sitsit. Bileet. Ainejärjestötoiminta. Vuosijuhlat. Haalarit. Sillis. Vappu. Opiskelijaelämä. Elämän parasta aikaa! ”Nauti nyt, se menee ohi niin nopeasti”. Allekirjoitan täysin sen, että tämä on ollut – ja on edelleen – yksi elämäni parhaista ajanjaksoista, sillä opiskeluaikani on antanut minulle niin paljon. Ihania ystäviä, hurjan hauskoja hetkiä, uusia kontakteja, matkoja ulkomaille, mahdollisuuksia tutustua alamme yrityksiin, brunsseja, mahdollisuuden pukeutua iltapukuun vielä vanhojen tanssien jälkeenkin ja tulevan yliopistovaihtoni Skotlannissa.

Opiskelijaelämää voi kuitenkin kuvailla myös muilla sanoilla kuin perinteisillä opiskelijaelämään liittyvillä tapahtumilla. Epäsäännöllisyys, stressi ja väsymys, runsas alkoholinkäyttö (sekä näiden edellä mainittujen yhteisvaikutuksesta johtuvat huonot yöunet), paineet valmistumisesta ja tulevasta työelämästä, lisääntyneet opiskelijoiden mielenterveysongelmat ja oikean vapaa-ajan puuttuminen. Näin muutaman listatakseni.

Usein tilanne alkaa kärjistyä silloin, kun hyppää ilmiöön, jota nimitän opiskelijakuplaksi. Kuplan myötä syntyy kierre, josta voi olla vaikea päästä irti. Esimerkiksi seuraavasti. Opiskelija Olga-Olavi Oppimaan-Innokas käy usein sitseillä keskiviikkoisin ja opiskelijoiden suosimassa baarissa perjantaisin. Olga-Olavi jaksaa aina jatkoille asti. Seuraavina aamuina aina vähintäänkin väsyttää, jollei päänsärky ja huono olo vaivaa. Väsyneenä ja krapulaisena ei tee mieli kaurapuuroa tai salaattia, vaan pitsaa ja hampurilaista.

On keskiviikko ja tiistai-illan ”yhdet” muuttuivatkin kahdeksi, viideksi, shoteiksi. Tulevaan tenttiin ei oikein jaksa lukea, ja kun se Netflix-sarjakin nyt on kesken, niin Olga-Olavi katsoo sitten mieluummin sitä. Koko ajan takaraivossa on kuitenkin mielessä se tentti – ja ainiin. Se essee, jonka deadline on jo ylihuomenna… Eikä Olga-Olavi ole vielä edes aloittanut. Tai no, Word-tiedosto on luotu ja otsikko kirjoitettu. Stressaa. Mutta Netflix houkuttaa, ja ensi viikon bileet myös.

Olga-Olavi menee nukkumaan, mutta kylmänhiki ja huono olo pitävät hänet hereillä kolmeen asti. Kun hän saa viimein unta, nukkuu hän sitten oikein kunnolla. Yhteentoista asti torstaina, ja luento alkoi jo 09:15. Jääkaapissa ei oikein ole aamupalaksi tai lounaaksi mitään sopivaa, ja opiskelijaravintola on niin kaukana, että helpompi hakea vaan lähikaupasta jotain nopeaa. Lisäksi Olga-Olavin on turha mennä enää luennolle, joten hän päättää kirjoittaa esseetä. Mutta ei ole oikein aikaansaava fiilis, kun tuli nukuttua niin pitkälle. Ja kännykkäkin piippaa ja viesteihin pitää vastata.

Illalla sitten taas ahdistaa se, ettei tullut tehtyä oikein mitään. Mutta onneksi huomenna on taas bileet.

”Ei se ole alkoholismia, jos on opiskelija”

Kuten tajuta saattaa, Olga-Olavin tarina on kärjistetty. Tiedän kuitenkin monia, jotka ovat olleet samankaltaisessa tilanteessa, ja itsekin olen opiskelijakuplan kokenut. Ongelmana on, että kuplan aiheuttaman pahan olon tajuaa vasta jälkikäteen, sillä kuplassa kaikki on hauskaa! Ja kuplassa usein nautitaan paljon alkoholia.

Alkoholi liittyy edelleen moneen opiskelijatapahtumaan, vaikka alkoholittomat tapahtumat ovatkin lisääntyneet. Tai mikäli alkoholittomia tapahtumia ei ole enemmän, niin ainakin aina on tarjolla alkoholiton vaihtoehto. Hyvä niin. Ainakaan näennäisesti ketään ei painosteta juomaan. Suurin osa opiskelijoista kuitenkin juo, ja joissain tapauksissa ryyppäämistä jopa ihannoidaan, joten sosiaalinen paine luodaan ihan huomaamatta.

On itsestäänselvää, että jatkuva alkoholinkäyttö on epäterveellistä. Opiskelijakulttuurissa juominen on kuitenkin sosiaalisesti hyväksyttyä, eikä kukaan ihmettele, jos yksi tyyppi käy viikottain opiskelijariennoissa. Vasta valmistumisen jälkeenhän jatkuva juominen olisi epätavallista.

Vuosijuhlat ovat hienoja tilaisuuksia. Kuvassa varmasti upein vuosijuhlamiljöö, SantaPark Rovaniemellä.

Älkää ymmärtäkö väärin. En paheksu juomista. Juhliminen on kivaa ja viini hyvää, mutta olen omien ja opiskelijatuttavien kokemusten kautta ymmärtänyt, että kohtuus kaikessa on tarpeen. Itse sain kokea opiskelijakuplan 2018 vuoden keväällä, kun olin ainejärjestömme hallituksessa. Kuplaan joutuminen tapahtui huomaamatta, sillä joka viikko oli jos jonkinmoisia kissanristiäisiä, ja yhtäkkiä oli vappu ja kolmet sitsit viikossa. Kaikki tapahtumat – jotka itsessään ovat olleet ihan uskomattoman hauskoja – tekivät arjesta rikkonaisen.

Epäsäännöllisyys alkaakin helposti vallitsemaan elämässä, koska luentoja ei ole kahdeksasta neljään, mikä taas mahdollistaa juhlimisen, mikä taas luo elämään enemmän epäsäännöllisyyttä. Alkoholin juominen tekee saamattomaksi, mikä lisää stressiä kouluasioissa. Stressi huonontaa unenlaatua ja se taas lisää väsymystä. Väsymyksen myötä altistuu helpommin mielenterveysongelmille. Et cetera.

Ilman alkoholiakin voi olla kamalaa

Vaikka eläisi tasapainoista elämää, liikkuisi ja söisi hyvin, voi opiskelijaelämä olla silti rankkaa. On paineet siitä, että pitäisi valmistua nopeasti, mutta toisaalta pitäisi samalla työskennellä opintojen ohella, jotta valmistuessa olisi edes jonkinlaista työkokemusta. Tai ainakin kesällä on pakko työskennellä. Joko rahan tai sen työkokemuksen kartuttamisen takia.

Kunnollista vapaa-aikaa ei ole, sillä aina voisi kirjoittaa esseetä ja aina voisi lukea tenttiin. Viikonloput eivät automaattisesti ole vapaa-aikaa, sillä sehän on parasta pänttäysaikaa!

Opiskelijoiden jaksaminen – tai oikeastaan jaksamisen puute – ei ole vitsi. Tarvitsen ainakin kahden käden sormet, jotta voisin laskea ne tuntemani ihmiset, joilla on ollut jaksamisen kanssa ongelmia. Tänä kesänä mediassa käytiin keskustelua opiskelijoiden hyvinvoinnista muun muassa Helsingin Sanomissa. Kaikki lähti Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) kannanotosta, jossa peräänkuulutettiin opiskelijoiden oikeutta lomaan ja lepoon.

Brunssit ovat parhaita alkoholittomia tapahtumia, nam!

SYL on kannanotossaan oikeillä jäljillä, mutta toisaalta ymmärrän Annamari Sipilän (kärjistetyn) kannan. Opiskelijat saavat Suomessa rahaa opiskelusta, kun taas monissa muissa maissa joutuu maksamaan siitä, että saa opiskella. Henkisen hyvinvoinnin kanssa ei sovi pelleillä, mutta kyllä opiskelijanakin on oltava valmis tekemään kunnolla töitä. Mitä tulee työskentelyyn kesällä, niin itse en ole kokenut ongelmaksi opiskella lukuvuoden ajan ja käydä sitten kesällä töissä. Kokoaikainen työnteko on pikemminkin kivaa vaihtelua, ja toisaalta syksyisin on kiva palata taas opintojen pariin.

Korkeakouluopintoihin liittyy itsenäisyys ja vapaus, ja se tuo myös vastuuta. Mikäli haluaa pitää hauskaa, mutta pystyä myös opiskelemaan ilman suurempia vaikeuksia, täytyy osata tasapainottaa elämän eri osa-alueet. Pelkkä juhliminen ei ole hyväksi, mutta pelkästään kirjastossa istuminen nenä kiinni kirjassa ei myöskään ole terveellinen vaihtoehto. Muutakin elämää pitää olla.

Vastaus otsikon kysymykseen: hyvinvointi ja opiskelijaelämä eivät automaattisesti kulje käsi kädessä, sillä opiskelijaelämässä on tietynlaisia ominaispiirteitä, jotka luovat haasteita hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Toki erilaisia haasteita on jokaisessa elämänvaiheessa, ja opiskelun ja hyvinvoinnin pystyy kyllä sovittamaan yhteen, mutta se vaatii elämänhallinnan taitoja sekä halua elää elämää myös opiskelijakuplan ulkopuolella.

Opiskelijoiden jaksamisesta käytyä keskustelua:

Miksei opiskelijoille ole oikeutta lepoon ja lomaan?, Suomen ylioppilaskuntien liitto (1.7.2019)

Voi raukka­parkaa – hän on yliopisto-opiskelija, Helsingin Sanomat (7.7.2019)

Näkökulma: Ylikuormittuneita opiskelijoita kutsuttiin syöttöporsaiksi, mutta ehkä ensin olisi kannattanut vilkaista tilastoja, Helsingin Sanomat (8.7.2019)

Onko opiskelu rankempaa kuin ennen? HS selvitti korkea­koulu­opiskelijan toimeentuloa, työllistymistä ja kuormitusta, Helsingin Sanomat (9.7.2019)

Elina

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *