Tätä et tiennyt oikiksesta x 5

Syksy on lähtenyt kunnolla käyntiin ja opiskelut ovat jälleen mielen päällä. Kerroin ensimmäisessä postauksessani, että jo vanhan blogini aikaan halusin opiskelemaan oikeustiedettä – ja oikiksessa sitä on nyt opiskeltu niin kauan, että on aika aloittaa maisteriopinnot. Hurjaa, että aika menee näin nopeasti!

Pidemmittä puheitta, mennään suoraan asiaan. Tätä et tiennyt oikiksesta – vai tiesitkö?

– 1 –

Alempi korkeakoulututkinto ei ole nimeltään oikeustieteen kandidaatin tutkinto, vaan oikiksessä opiskelijasta tulee oikeusnotaari. Maistereita meistä tulee ihan normaalisti, kuten muistakin. Oikeusnotaari terminä sekoittuu helposti maistraatissa toimivaan julkiseen notaariin tai tuomioistuinharjoittelua suorittavaan juristiin eli käräjänotaariin.

– 2 –

Oikiksessa ei erikoistuta. Oikkareilla ei ole pääainetta tai sivuaineita. Kaikki lukevat käytännössä täysin saman oikeusnotaarin tutkinnon, lukuunottamatta muutamia valinnaisia. Maisterivaiheessa pystyy jonkin verran erikoistumaan, ja varsinkin pro gradu -tutkielmalla pystyy osoittamaan omaa kiinnostustaan tiettyä oikeudenalaa kohtaan.

Tämä on toisaalta hyvä, toisaalta huono. Kaikki ovat samalla lähtöviivalla, mutta kaikki ovat samalla lähtöviivalla. Joukosta ei erotu niin helposti.

– 3 –

Opiskelen Helsingin yliopistossa – Vaasassa. Helsingin yliopiston oikeustieteellisellä tiedekunnalla on ns. sivupiste Vaasassa, mitä monikaan ei tiedä. Tai sitten luullaan, että koulutus on Vaasan yliopiston alainen.

Oikeustieteellinen koulutus perustettiin Vaasaan, sillä alueen yrityksillä oli tarvetta juristeille – varsinkin ruotsinkielisille ja kaksikielisille ammattilaisille. Koulutus on toiminut vuodesta 1991, ja vuodesta 2010 eteenpäin Vaasassa on pystynyt suorittamaan koko tutkinnon (oikeusnotaari + maisteri).

– 4 –

Oikkarit ovat erityisen ylpeitä bolognanpunaisista (eli viininpunaisista) haalareistaan. Haalareiden sävy ei kuitenkaan ole kiveen hakattu, vaan se vaihtelee radikaalisti. Pykälällä, eli Helsingin yliopiston helsinkiläisten opiskelijoiden ainejärjestöllä, on erittäin tummat haalarit. Vaasalaisilla taas on aika vaaleat haalarit, kuten myös Turun oikiksen opiskelijoilla. Vaihtelua voi olla myös ainejärjestön sisällä, eri vuosikurssien välillä.

– 5 –

Oikiksessa opiskelu ei ole enää itsenäistä. Puhun tässä kohtaa erityisesti Helsingin yliopistosta.

Monilla on oikiksesta varmasti se kuva, että siellä kahlataan läpi tuhansien sivujen paksuisia kirjoja yksin kirjaston hämärissä. Akateeminen vapaus sallii sen, että luennoille ei tarvitse mennä kuluttamaan penkkiä, mikäli ei halua.

Väärin.

Helsingin yliopistossa tapahtui vuonna 2017 tutkintouudistus, jonka myötä ryhmätyöskentely, pienemmät opintokokonaisuudet, Moodle-tentit ja läsnäolopakko tulivat mukaan kuvioihin. Opiskelun luonne muuttui aika radikaalisti. Uudistuksessa on ollut hyvät ja huonot puolensa, joihin en mene sen enempää. Mutta kovin itsenäistä opiskelu ei enää ole. Toki on suotavaa lukea tenttikirjallisuutta, mutta kirjaston penkkejä ei tarvitse kuluttaa enää niin paljon.

+ 1

Tiesitkö, että nyt voi voittaa opiskelupaikan oikiksesta? Oikeusguru-kilpailu järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa ja jaossa on paikka Itä-Suomen ja Lapin yliopistosta. Lue lisää täältä!

Elina

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *