Ladataan...
Bluestocking

Multa on pyydetty monta kertaa lukuvinkkejä perehtyneisiin mutta samalla helppotajuisiin feministisiin kirjoihin. Tämä on yhtälö, joka vaikuttaisi olevan akateemisessa maailmassa jokseenkin mahdoton (terveisiä vaan täältä väikkäriartikkelikasan alta), mutta onneksi feminismiä ei tehdä ensisijaisesti yliopistoissa. Siispä seuraavassa viisi feminististä kirjaa, jotka ovat asettuneet omassa kirjahyllyssäni luokkaan feministiset klassikot. Järjestys satunnainen, koska kaikki ovat upeita:

 

Laurie Penny - Bitch Doctrine: Essays for Dissenting Adults (2017). Laurie Penny kirjoittaa viiltävän tarkasti intersektionaalisesta feminismistä ja omista kokemuksistaan maailmasta, jossa hän elää feministinä. Ja kuten otsikossa lupaillaan, kirjoittaa Penny myös siitä, että on ok olla bitch, jos ja kun sillä tarkoitetaan naista, joka ajattelee omilla aivoillaan, sanoo vastaan ja pitää omia ja muiden puolia. Erinomaista feminististä vertaistukea, siis.

 

Laura Bates - Misogynation: The True Scale of Sexism (2018). Everyday Sexism Projectin lanseerannut Laura Bates jatkaa projektiaan esseillä, joissa hän tarkastelee kattavasti naisten kokemaa seksismiä. Bates osoittaa, miten häirintä lähtee liikkeelle yhteiskunnan misogynistisista rakenteista ja manifestoituu kaduilla, kodeissa, kouluissa, työpaikoilla ja mediassa. Rehellisyyden nimissä todettakoon, että vaikka luin esseet Italian matkalla aurinkotuolissa hiekkarannalla, ei kirja ollut kivaa luettavaa. Mutta sitäkin tärkeämpää. Eli paikka tällä listalla kuuluu sille ehdottomasti.

 

Caitlin Moran - How to Be a Woman (2012). Kun luin tämän teoksen vuonna 2016, ajattelin ensimmäistä kertaa, että minäkin haluan kirjoittaa kirjan feminismistä! Kirja on listalla paitsi siksi, että se on ensi-inspiraationi keväällä 2019 julkaistavalle Ennen kaikkea feministi -kirjalleni, myös, koska se on ihan helvetin hauska, oivaltava ja moniulotteinen. Jos joku väittää, että feministeillä ei ole huumorintajua, hän ei ole lukenut Morania.

 

Koko Hubara - Ruskeat tytöt (2017). Luin Ruskeat tytöt kahdessa päivässä viime viikolla. Se oli ihan hirveän hieno kirja. Helmi Kekkonen kirjoitti siitä näin: “Minä tiedän, että tätä kirjaa ei ole kirjoitettu minulle ja minä ymmärrän sen, todella hyvin. Mutta se ei tarkoita sitä etteikö se olisi aivan helvetin hyvä kirja, joka ihan jokaisen tulisi lukea.” Yhdyn tähän analyysiin täysin.

 

Rebecca Solnit - Men Explain Things to Me (2015). Oletko miettinyt, miten termi mansplaining trendasi? Syy on tässä teoksessa, jossa Solnit kertoo muun muassa, miten eräs mies kerran kertoi spleinasi Solnitille seikkaperäisesti lukemansa kirjan sisällön. Jos mies olisi vaivautunut kysymään Solnitin mielipidettä, hänelle olisi selvinnyt, että kyseinen kirja oli Solnitin itsensä kirjoittama. En voi kuin suositella.

 

Seuraa Minjaa somessa: FACEBOOK + INSTAGRAM + TWITTER

Ladataan...

Ladataan...
Bluestocking

Yhteistyöpostaus: Plan International Suomi

Torstaina 11.10. vietetään kansainvälistä tyttöjen päivää. Kyseessä on YK:n teemapäivä, jonka tarkoitus on kiinnittää huomiota tyttöjen asemaan maailmanlaajuisesti sekä nostaa esiin tyttöjen voimavarat ja mahdollisuudet yhdenvertaisemman maailman kehittäjinä. Ennen kuin tyttöjen potentiaali pääsee kukoistamaan, täytyy tyttöjen asemaa kuitenkin parantaa globaalisti:

 

Edelleen, vuonna 2018, elämme maailmassa, jossa 62 miljoonalta tytöltä evätään koulunkäynti ja jossa 12 miljoonaa tyttöä joutuu vuosittain alaikäisenä naimisiin. Tytöt eivät myöskään saa useinkaan saa tehdä päätöksiä heitä itseään koskevissa asioissa, kuten ammatinvalinta- tai lastenhankintakysymyksissä. Viime kuussa kirjoitin, miten niinkin arkinen asia kuin kuukautiset voi rajoittaa tyttöjen elämää: Esimerkiksi Afrikassa joka kymmenes tyttö joutuu keskeyttämään koulunkäynnin kuukautisten ajaksi.

 

Kaikki tämä vähentää tyttöjen toimijuutta ja päätösvaltaa ja siten lukitsee tyttöjen mahdollisuudet toteuttaa itseään ja potentiaaliaan itse valitsemallaan tavalla. Ja kuten yleensä, myös tässä asiassa kysymys on laajempi. Henkilökohtainen todella on poliittista, sillä tyttöjen oikeudet eivät liity vain tyttöihin itseensä, vaan koko maailmaan.

 

Maailmanlaajuisesti tytöt jätetään niin poliittisen, sosiaalisen kuin taloudellisen päätöksenteon ulkopuolelle. Lopputuloksena yhtenä ryhmänä kärsivät nimenomaan tytöt. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat keskimääräistä enemmän juuri tyttöihin, ja vaikka tyttöjen ja naisten potentiaalia hyödyntämällä kamppailu ilmastonmuutosta vastaan olisi tehokkaampaa, jäävät tytöt ilmastonmuutosta koskevasta päätöksenteosta pois. Sen lisäksi, että tyttöjen omaa potentiaalia ja toimijuutta tulisi vahvistaa, onkin tyttöjen päivä erinomainen tilaisuus pohtia sitä, millainen potentiaali maailmassa hukataan, kun tyttöjä ei kuulla?

 

Kuten Malala Yosafzai tiivistää: "We cannot all succeed when half of us are held back.” Tyttöjen potentiaalin pidättely täytyy lopettaa, sillä kaikilla tulee olla oikeus ja mahdollisuus toteuttaa itseään. Se on paitsi tyttöjen, myös maailman etu. Voit osallistua tyttöjen päivään tekemällä kertalahjoituksen Planille täältä. Lahjoitus kohdistetaan tyttöjen oikeuksien edistämiseen muun muassa koulutuksen, suojelun ja terveydenhuollon tarjoamiseen kehittyvissä maissa. Lisäksi voit levittää tietoisuutta tyttöjen oikeuksista kertomalla somessa, miksi sinä olet #tyttöjenpuolella ja käyttämällä lisäksi hashtagia #tyttöjenpäivä.

 

Hyvää kansainvälistä tyttöjen päivää!

 

Seuraa Minjaa somessa: FACEBOOK + INSTAGRAM + TWITTER

 

 

Ladataan...

Ladataan...
Bluestocking

1.10. perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari jakoi Twitterissä kuvan yläkoululaisten tekemästä julisteesta. Julisteen vasemmalla puolella olivat Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto, oikealla puolella Jussi Halla-aho ja Huhtasaari, ja poliitikkojen keskellä oli kuva pakolaisia kuljettavasta veneestä. Yläpuolella oli teksti: "Suomeen vai kuoleen." Twitterissä Huhtasaari kirjoitti, että “koulujen opettajat vihapuhuvat ja lietsovat ja kannustavat vihaan demokraattisesti valittuja poliitikkoja kohtaan.”

Huhtasaaren – joka on opettaja itsekin – olettaisi tietävän, että oppilaiden työ ei ollut vihapuhetta, vaan linjassa valtakunnallisen opetussuunnitelman kanssa:

 

Valtakunnallinen opetussuunnitelma on lakisääteinen dokumentti, joka ohjaa opettajien työtä kaikkialla Suomessa ja pyrkii siten takaamaan alueellisen tasa-arvon sekä opetuksen yhtenäisyyden. Uusin perusopetuksen opetussuunnitelma on vuodelta 2014 ja se otettiin käyttöön vuonna 2016. Opetussuunnitelma linjaa opetuksen valtakunnallisen arvopohjan ja tavoitteet muun muassa toteamalla, että opetuksen on edistettävä demokratiaa ja aktiivista toimijuutta kansalaisyhteiskunnassa (s.16) sekä ohjattava oppilaita tunnistamaan, nimeämään ja pohtimaan kriittisesti kohtaamiaan arvoja ja arvostuksia (s.15). Huhtasaaren luvatta levittämässä julisteessa oli kyse juuri tästä: Ajankohtaisen yhteiskunnallisen keskustelun kriittisestä kommentoinnista tavalla, joka ohjaa oppilaita aktiiviseen toimijuuteen demokraattisen yhteiskunnan jäseninä.

 

Kirjoittaessaan blogissaan “herkän nuorisomme laajamittaisesta poliittisesta aivopesusta”, kiisti Huhtasaari oppilaiden kyvyn ajatella itse. Huhtasaari itse käyttää valtaa Suomalaisen yhteiskunnan korkeimmalla paikalla, eduskunnassa. Se on positio, jota aktiiviseksi kansalaiseksi kasvavien nuorten ihmisten täytyy kyetä tarkastelemaan paitsi lainsäädännön ja suomalaisen yhteiskunnan keskustelun näkökulmasta, myös kriittisten linssien läpi. “Aivopesun” kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

 

Kun Huhtasaari syyttää koulua “aivopesusta” ja “vihapuheen lietsonnasta”, hän tekee sen omista poliittisista lähtökohdistaan, jotka ovat ristiriidassa koulun yleisten tavoitteiden kanssa. Demokratian kannalta ei ole huolestuttavaa, jos oppilaat ottavat osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Päinvastoin. Sen sijaan demokratian kannalta on erittäin huolestuttavaa, mikäli poliitikko käyttää asemaansa tyrmätäkseen kriittisen keskustelun osana koulun kasvatustehtävää.

 

Hieman ristiriitaisesti demokratian kannalta lieneekin parempi, että Huhtasaari pysyy töissä eduskunnassa, ei koulussa.

 
Seuraa Minjaa somessa: FACEBOOK + INSTAGRAM + TWITTER

Ladataan...

Pages