Onko burleski voimaannuttavaa?

Sana voimaannuttava ärsyttää

Kun kerron entuudestaan tuntemattomalle henkilölle tekeväni burleskia. Saan usein kuulla, onko syyni tälle tekemiselle voimaantuminen? Kaikki mielekäs tekeminen on yleensä voimaannuttavaa. Naurattaa ajatus siitä, että tekemällä hieman massasta poikkeavaa taidemuotoa on automaattisesti voimaantuja. Syyt burleskin tekemiseen ovat monimuotoiset ja syitä burleskin tekemiseen on niin monta, kun on burleskiartistia. Ei muusikoiltakaan (varsinkaan miesmuusikoilta) aina kysytä haastatteluissa musiikin voimaannuttavista vaikutuksista.

Sana voimaantuminen viestii minulle jonkinlaisesta suosta nousemista. Aikaisemmin en ollut voimakas, mutta nyt olen voimaantunut. Ymmärrän kyllä, miksi burleskin kohdalla käytetään tällaista termiä, mutta toistaiseksi olen henkilökohtaisesti siitä ärsyyntynyt, kunnes toisin ilmoitan. 🙂

Te kysyitte ja minä vastaan

Kesän aikana tein muutamia kyselyjä Instagramin puolella. Monia kiinnosti todella paljon miksi teen burleskia ja miten olen sen löytänyt? Haluan avata teille hieman henkilökohtaisia taustojani. Luulen, että teidän on silloin helpompi ymmärtää burleskin tärkeyttä minulle.

Minun on pakko urheilla paljon. Olen todella aktiivinen persoona, jos olen pitkään liikkumatta esim. viikkoon. Alan ahdistua ja tulen levottomaksi. Minulla on sellainen olo, että räjähdän, koska energiaa on pakkautunut sisälleni niin paljon. Vartaloni melkein tekee pakkoliikkeitä, jotta liike-energia pääsisi purkautumaan. Niitä ei ehkä huomaa, mutta henkinen liike on kovaa. Liike-energian lisäksi minussa on runsaasti muitakin pullistelevia energioita mm. seksuaalienergiaa. Kun nuorempana tutustuin seksin maailman olin innoissani. Vihdoin pystyin hyödyntämään kaiken sen, jota sisälläni oli.

Kiimaisimpien teinivuosien läpi käytyäni huomasin, että olen aika yksin seksitarpeideni kanssa. Jossain vaiheessa aloin hahmottaa, että kyse ei ole vain seksistä vaan omasta seksuaalisuudestani. Tahtoni ilmaista seksuaalisuuttani oli suuri. Tästä alkoi etsiminen. Mikään seksuaalinen ilmaisumuoto ei tuntunut olevan yleisesti hyväksyttyä yhteiskunnassamme. Taiteessa näin paljon eroottisia teemoja, mutta pensselöinti kankaalle tai vastaava ei tullut kuuloonkaan.

Stripparineitsyys meni ihan vahingossa

Pääsin kokemaan seksuaalisenilmaisunvoiman ensimmäisen kerran vuoden 2008 Rauman Meren Juhannuksilla. Siellä oli erikseen ”tuhma” K18 alue muun alueen kyljessä. Kävimme ystävieni kanssa katsomassa keskellä päivää strippareiden esityksiä, jotka Raakkel Liekki juonsi lavalle. Ystäväni pääsi lavalle miesstripparin käsittelyynkin. Illalla ohjelmassa oli amatöörien striptease kilpailu, johon innostuneesti ”muka läpällä” osallistuin. Vitsi koko hommasta oli kaukana, sillä juominen loppui siihen paikkaan. Kokosimme kaveriporukkamme seksikkäimmät vaatteet yhteen. Asukseni muovautui muistaakseni ystäväni mustat pitsipikkuhousut, random miehen hattu ja oma musta nahkatakki. Ilman kenkiä oli tanssittava, sillä jo silloin ajattelin, ettei jalan ojennukset näy tennareista kunnolla.

Karsinnat käytiin alkuillasta, joista pääsin jatkoon. Illan finaalissa lähes kaikki kilpailijat olivat aivan naamat paitsi minä. Olo oli upea ystäväni tekemässä meikissä ja seksikkäissä pikkuhousuissa. Esiintymisen aikana kuulin kannustavia kommentteja eturivistä. Tuntui uskomattomalta voittaa koko kilpailu! Fiilikset olivat katossa, kun sain palkinnoksi elämäni ensimmäisen Vip-passin Turkku Sex -tapahtumaan tulevalle syksylle. Haha! Silloin syttyi pienestä!

Näin ystäväni ottamat kuvat lavalta ja olin salaa todella vaikuttunut! Nehän näyttivät todella hyviltä. Valitettavasti ystäväni oli jo ehtinyt poistaa ne ennen, kun sain niitä omiin arkistoihini. Yritin keksiä mitä voisin tehdä, jotta saisin kokemuksen uudestaan. Tuntui kuitenkin pelottavalta kysyä töitä strippiklubilta ja pornon tekeminen ällöttikin. Päätin salata tapahtuneen ja keskittyä olemaan kunnon kansalainen. En halunnut, että isäni saisi tietää asiasta. Äidille kerroin vasta monta vuotta tapahtuman jälkeen.

Miten burleski tuli elämääni?

Okei! Lähdin sivuraiteille. Tämä ensimmäinen esiintyminen ei oikeastaan yhtään paljastanut miten löysin burleskin. Muistan, että näin joskus Dita Von Tease:n telkkarissa ja häkellyin. Kelasin, että tuo on kauneinta mitä olen ikinä nähnyt. Samalla tunsin piston itsessäni. Tuo on sellaista epäsopivaa toimintaa, josta en saa haaveilla.

Läpimurto tapahtui, kun lähdin korkeakoulun jälkeen opiskelemaan Paasikivi opistoon lukuvuodeksi. Halusin olla luova ja mielenkiintoinen, kuin ne upeat ja ihmeelliset ihmiset, joita olin tavannut kulttuurituotanto opintojeni aikana. Halusin omistaa luovuudelle edes yhden vuoden elämästäni. Samaan aikaan Facebook sivulleni pomppasi hauskasti kuvitettu mainos burleskikurssista. Halusin ehdottomasti mukaan. Olin niin ujo ja häpesin itseäni, vaikka ensimmäisestä tunnista lähtien tiesin, että olin oikeassa paikassa ja tätä haluaisin tehdä. En uskaltanut päästää mitään sisältäni ulos. Nolotti pelkkä peiliin katsominen, vaikka olin harjoitellut peiliin katsomista tankotanssitunneilla muutaman vuoden ajan. Ymmärsin kuitenkin heti, että jos vain oikein kovasti yritän, saan tästä keinon, jolla voin purkaa ylimääräistä seksuaalienergiaa miellyttävällä tavalla.

Kuvat:Teemu Nurminen tapahtumassa  Hylätty Huvipuisto

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *