I have a secret garden
Tulin tänään töistä väsyneenä, mutta hymyilevänä. Oli mukava päivä, mukavia ihmisiä ja ennen kaikkea ihana ilma. Vaikka olin väsynyt ja pohdin päikkäreille menoa, sain jonkun ihmeellisen energiapiikin ja päädyin pistämään tähkälaventelin sekä vihermintun siemenet multaan.
Tämä taisi olla seurausta siitä, että parvekkeellani oli VIHREÄÄ, ei siis keltaista ja kuollutta, kuten yleensä idätysyrityksissäni näkyy. Olen ihminen, joka tappaa vahingossa kaktuksenkin ja itkee sen perään. Kaverini murhasi lihansyöjäkasvini antamalla sille sokeria. Itkin senkin perään.
Parvekelaatikosta löytyy oreganoa, villirucolaa, basilikaa ja thaibasilikaa, jotka ostin Plantagenista huhtikuun lopuilla. Edellisvuonna minulla oli roikkuva mansikkaruukkukin, mutta mansikat kuolivat Kreikanmatkamme aikana kun unohdin, että niitä pitäisi jonkun kastellakin.
Ajattelin vielä hakea paprikapensaan parvekkeelle. Tai ensin ajattelin idättää sen itse, mutta minulla ei ole tarpeeksi multaa, joten koska sitäkin pitäisi hakea, voin hyvillä mielin lähteä Plantageniin ja ostaa sen pensaan. Epäonnistumisen riskitkin vähenevät!
Tähkälaventelin ja vihermintun istutin Ikean hillopurkkeihin, koska minulla ei ole hienoja ruukkuja. En tiedä miten ne vielä kaivan noista ruukuista isompiin, mutta se olkoon sen ajan murhe. Kauniit ne nyt ovat, ja toivottavasti kasvavat vielä nätimmiksi, pieniksi kasvihuoneiksi. Ei, en laittanut hillopurkin kantta kiinni.
Vaikka en ole varsinainen viherpeukalo, rakastan istuttamista ja hyvin pienen pientä parvekepuutarhaani.
