Ladataan...

Kestävämmän elämäntyylin tavoittelussa on sellainen homma, että nälkä kasvaa syödessä. Kun asioita alkaa ensin ajatella yhdestä näkökulmasta, huomaa pian uusia juttuja, joissa voisi toimia ekologisemmin ja kestävämmin. Sen jälkeen kun olen alkanut käyttää yhä enemmän luonnonkosmetiikkaa, nousi itselläni kiinnostus myös ekokampaamoja kohtaan. Viimeistään luettuani Lilies & Life -blogin Lillin positiivisista kokemuksista ekokampaamossa, totesin että olisi korkea aika itsellenikin kokeilla ekokampaamoa.

Suomen Koulutetut Ekokampaajat ry:n sivuilla kerrotaan: "Koulutettu ekokampaaja palvelee asiakasta huomioiden käyttämiensä tuotteiden vaikutukset sekä ihmiseen että ympäristöön. Ekokampaaja pyrkii ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin työskentelyssään. Eko-eettisiin periaatteisiin kuuluu työskentely ilman turhia kemikaaleja minimoiden vesistöjen ja luonnon kuormitusta, raaka-aineet jotka eivät rasita ympäristöä eivätkä ihmisen terveyttä, kestävän kehityksen mukaiset periaatteet, kulutusta kestävien ja pestävien materiaalien suosiminen sekä kierrätys ja uusiokäyttö.

Koulutettu ekokampaaja voi tehdä hoitoja käyttäen mm. öljyjä, merilevää, savea ja turvetta. Hiusten värjäyksissä käytetään kasvivärejä, yrttejä ja savivaalennusta. Myös intialainen päähieronta ja energialeikkauksen perusteet ovat osa ekokampaajien koulutusta."

En ole itse ollut viime vuosina kova kampaamopalveluiden käyttäjä -  tämä johtuu paljolti pitkästä taustastani opiskelijana, jolloin kaikki kauneuspalvelut on ollut pakko karsia minimiin. Yleensä olen käynyt pari kertaa vuodessa siistimässä latvoja ja ehkä kerran vuodessa laittamassa vaaleita raitoja, jotka vähän raikastavat ilmettä. Tukkani on siis ollut hyvinkin "luonnontilassa" jo pitkään. Olin tänä kesänä kaasona, ja päätin, että tukkaa pitää siistiä ennen sitä. Koska olimme ensimmäisellä lomaviikolla lähdössä Raaheen sukuloimaan, mietin, että kampaamokäynti olisi juuri sopivaa rentoutusta lomaan. Googlailin Raahen kampaamoja, kun satuin huomaamaan, että kaupungista löytyy Ekokampaamo Hiusmeri. Totesin, että nyt on juuri oikea aika kokeilla ekokampaamoa! Varasin ajan kampaamoon ja pyysin samalla lupaa ottaa muutamia kuvia blogijuttua varten.

Ekokampaamoon menossa oli se "jännittävä" puoli, etten oikein edes tiennyt, mitä varaisin - palveluthan ovat hieman erilaisia, kuin perinteisissä kampaamoissa. Mutta ei hätää - ekokampaamojen osaava henkilökunta osaa kyllä neuvoa kunkin hiuksille juuri sopivimmat käsittelyt. Itse sain jo ennen omaa aikaani viestiä Hiusmeren Päiviltä, että esimerkiksi varaamani savivaalennus ei todennäköisesti olisi hiuksilleni hyväksi, ja sovimmekin päättävämme toimenpiteet vasta paikan päällä. 

Itse kampaaja-aika alkoikin sillä, että hiuksiani analysoitiin ensin huolellisesti. Omat toiveeni olivat vähän epämääräiset, jonkinlaista värin kirkastusta ja "vaalennusta" oli toiveissa. Ekokampaamojen käyttämillä kasviväreillä ei kuitenkaan voida tehdä kaikkia samoja asioita kuin synteettisillä väreillä - vaalentaminen perinteisessä merkityksessä ei ole ekokampaamossa mahdollista, samoin kuin esimerkiksi permanentti. Hiusmeren Saralla oli kuitenkin heti selkeät ehdotukset sen suhteen, mitä hiuksilleni kannattaisi tehdä. Sara ehdotti, että tekisimme ensin hoitavan ja puhdistavan merilevähoidon ja sen jälkeen laittasimme raitamaisesti muutamaan kohtaan hiusten päälliosaan ja tyveen savivaalennusta (sikäli kuin se olisi mahdollista). Minähän suostuin tietysti, koska luotin täysin ammattilaisten tietotaitoon näissä asioissa.

Aluksi hiuksiini siis levitettiin merilevähoito, joka puhdistaa hiuksia muun muassa metallikertymistä ja ympäristön saasteista. Se kosteuttaa ja hoitaa erityisesti kemiallisesti käsiteltyjä hiuksia. Se myös kirkastaa vaaleiden hiuksien väriä ja tekee hiuksista syväpuhtaat, kiiltävät ja elinvoimaiset. Se sopii erityisen hyvin käytettäväksi ennen vaalennuskäsittelyä ja kasvivärjäyksiä. Sara näytti minulle merilevän - se oli siis oikeasti ihan vain kuivattua merilevää, jonka tuoksusta tuli mieleen kävelyt meren rannalla. Nesteen kanssa se sitten muuttuu hoitavaksi naamioksi. Kun merilevähoito oli levitetty päähäni, piilotettiin hiukset pyyheturbaanin alle. Hoidon annettiin vaikuttaa noin vartti, jonka aikana sain rauhassa siemailla kahvia. 

Sen jälkeen merilevähoito huuhdeltiin hiuksistani pois, ja oli savivaalennuksen aika. Savivaalennus on siis luontoystävällinen menetelmä hiusten sävyn vaalentamiseksi. Savivaalennus sisältää savea, ruokasoodaa ja vetyperoksidia. Se on huomattavasti hellävaraisempi kuin normaali vaalennuskäsittely. Koska omaa hiustani oli aiemmin raidoitettu synteettisillä väreillä, ei savivaalennusta voitu näihin kohtiin laittaa. Sara eritteli hiuksiani ja etsi kohtia, joissa ei ollut aiempia raitoja, ja niihin kohtiin laitettiin savivaalennusraitoja. Sara laittoi vielä muihin osioihin suojaöljyä, jotta savivaalennus vaikuttaisi vain halutuissa kohdissa. Savivaalennuskohdat suojattiin muovilla, jonka jälkeen aine sai rauhassa vaikuttaa.

Vaikutusajan jälkeen siirryimme pesupaikalle, jossa aine pestiin pois. Sara käytti pesemiseen Ekopharman tyrnishampoota ja hän laittoi hiuksiini myös Ekopharman tyrninaamion. Pesupaikalla sain myös todella rentouttavan päähieronnan, jonka jälkeen olo oli ihanan virkistynyt. Pesupaikalla makoillessani juttelimme Saran ja Päivin kanssa paljon ekokampaamoista ja luonnonkosmetiikasta. Ekokampaamojen yhdeksi hyväksi puoleksi paljastui myös se, että useat ekokampaamoissa käytettävät tuotteet, kuten merilevänaamio, säilyvät jääkaapissa ja niitä voidaan käyttää muutaman päivän ajan. Lisäksi esimerkiksi merilevänaamio voidaan lopuksi laittaa biojätteeseen, sen sijaan, että se huuhdeltaisiin viemäristä alas. Samoin esimerkiksi savivaalennuksen aikana päässäni olleet muovit ovat uusiokäytettäviä, eli ne voidaan pestä ja käyttää uudestaan, toisin kuin perinteisesti kampaamoissa käytetyt foliot. 

Pesupaikalta siirryin vielä kampaamotuoliin, jossa Sara föönasi hiukseni ja teki minulle lopuksi ihastuttavan lettikampauksen. Hiukseni oli leikattu jo aiemmin melko vähän aikaa sitten, joten niitä ei leikattu tällä kertaa lainkaan (koska halusin, että ne olivat tarpeeksi pitkät tulevaa kaason kampausta varten).  Hiukset tuntuivat huomattavasti pehmeämmiltä, sileämmiltä ja kiiltävämmiltä. Hiuksissani oli mielestäni ollut aiemmin hieman kellertävä, paikoin jopa aavistuksen vihertävä sävy, joka oli nyt poissa. Hiukset ovat tuntuneet kampaamokäynnin jälkeenkin helppohoitoisilta ja vähemmän takkuisilta, vaikka omilla hiuksillani onkin taipuisuus mennä helposti takkuun.

Koska ekokampaamon menetelmät juurikin vaalennusten suhteen ovat erilaiset kuin perinteisen kampaamon, oli lopputulos tietysti luonnollinen, eikä esimerkiksi mieheni heti edes tajunnut, että hiuksilleni oli tehty jotain. Itse kuitenkin huomasin muutoksen erityisesti siinä, miltä hiusten rakenne tuntui.

Ekokampaamokäynnistä jäi itselleni ehdottomasti hyvä kokemus! Menin paikalle täysin noviisina, mutta osaava ja ammattitaitoinen kampaaja osasi kertoa, mikä minun hiuksilleni sopisi parhaiten. Lopputulos oli luonnollinen ja hyvin hoidetun tuntoinen.

Ainakin tummemmille hiuksille on mahdollista tehdä myös näkyvämpiä muutoksia, ja suosittelenkin kurkkaamaan ennen ja jälkeen -kuvat Lilies & Life -blogin ekokampaamopostauksesta. 

Koska se, mitä sana ekokampaamo tai ekokampaaja käytännössä merkitsee, vaihtelee tällä hetkellä hieman, on suositeltavaa tarkistaa Suomen Koulutetut Ekokampaajat Ry:n sivuilta, onko kampaamo kyseisen yhdistyksen jäsen ja sertifioutu ekokampaamo.

Sain Hiusmeren Päiviltä myös kotiin testiin Famon merilevä-palashampoon ja Takku-palahoitoaineen, joista tulossa myöhemmin juttua blogiin.

Onko siellä muita, joilla on kokemusta ekokampaamoista tai kiinnostaisi kokeilla sellaista?

-Netta

Ps. Selvyyden ja läpinäkyvyyden vuoksi: Kampaamokäynti maksettu itse. 

Lue myös:

Miksi olen vaihtanut luonnonkosmetiikkaan?

Jolie Box - kätevä tapa tutustua luonnonkosmetiikkaan

Ensimmäiset luonnonkosmetiikkameikkini

Ladataan...

Vaikka tänä juhannuksena ei taidakaan olla ihan rantakelit, niin kyllä ne sieltä pian taas tulevat. Moni miettii jo nyt tuskissaan, että miten sitä kehtaa mennä biitsille esittelemään kroppaansa, joka ei ehkä ole ihan mallinmitoissa. Tähän haluan ihan ehdottomasti sanoa, että ketään muita ei  kiinnosta sinun rantakuntosi. Kaikki ihmiset ovat niin kiireisiä miettimään omia kompleksejaan ja sitä, mitä heistä ajatellaan ja miltä he itse näyttävät, ettei kukaan ehdi kiinnittää sinun rantakuntoosi tai sen "puuttumiseen" mitään huomiota. Voimme siis rauhassa huokaista helpotuksesta :)

Näin eilen Maaret Kallion Lujasti lempeä -blogin Facebook-sivulla erittäin osuvan, meille kaikille  hyvän muistuksen siitä, mitä siihen rannalla makoiluun/uimiseen/ bikinit päällä keikkumiseen oikeasti tarvitaan. Lujasti lempeä-blogin Facessa nimittäin luki seuraavaa: 

Näin pääset nopeasti rantakuntoon:

1. Riisu vaatteet

2. Levitä aurinkorasva

3. Pue uikkarit

4. Valmis!

                                                                                Kuva: Rannalla Kroatian Splitissä kesällä 2014.

 

Erittäin osuvaa mielestäni! Perusasiat kunniaan. Rannalla on paljon kivempaa, kun keskittyy lukemaan kirjaa tai uimaan sen sijaan, että pohtisi omaa ulkomuotoaan.  Armollisuutta kehiin, niin rantapäivästä tulee paljon rennompi ja rentouttavampi.

Toivotaan, että jossainpäin Suomea päästään kuin päästäänkin juhannuksena rannalle. Ja jos ei, niin toivottavasti keksitte silti kivoja tapoja viettää juhannusta ja rentoutua. Itse olen lähdössä perinteiseen tapaan ystäväporukan kanssa mökille, en malta odottaa! :) Palaan juhannuksen jälkeen kertomaan, miten juhannuksenviettomme sujui. Ihanaa, rentoa ja kaunista juhannusta kaikille! 

-Netta