Ladataan...

Joillekin vuoden vaihtuminen merkitsee uutta alkua, toisille taas syksy. Joillekin ehkä molemmat - itse taidan kuulua heihin. Syksyn ajatteleminen on tänä vuonna tuntunut kutkuttavalta mahdollisuudelta kokeilla jotain uutta ja hyvältä hetkeltä opetella myös uusia tapoja ja muuttaa vanhoja. Tälle syksylle olenkin jo kaavaillut useampaakin asiaa - saa nähdä, onko tämä liian iso pala kakkua yhdellä kerralla. Toivotaan, että ainakin osa näistä toteutuu ja jää tavaksi arkeen. Tällaisia suunnitelmia mulla on tämän syksyn varalle:

Meillä aletaan syödä enemmän kasvisruokaa. Ihan jo siksikin, että punaisen lihan liiallinen syöminen ei ole terveellistä ja se on yhdistetty tiettyjen syöpien syntymiseen, ja myös siksi, että lihansyönti on ilmaston kannalta huono juttu. Tästä syntyikin hyvää keskustelua Muovi-aiheisen postaukseni kommenttiosiossa, ja viimeistään keskustelun inspiroimana päätin, että nyt tänä syksynä lomien loputtua ruvetaan meidän taloudessa syömään entistä enemmän kasvisruokaa. Tästä "projektista" tulossa lisää juttua myös blogiin.

Meillä aletaan ylipäänsä syödä terveellisemmin ja enemmän itse tehtyä ruokaa. Olemme kyllä ihan oikeasti olleet aika luvattoman huonoja näissä ruoka-asioissa. Ihan liian paljon meillä on syöty eineksiä, puolivalmiita tai täysin valmiita aterioita. On tilattu ruokaa ja käyty paljon ulkona syömässä. Ja aika paljon on syöty nimenomaan pikaruokaa. Se näkyy itselläni ihan jo kasvaneena vaatekokona, ja ihan varmasti myös jaksamisessa. Ja eivät suola, rasva ja e-koodit kyllä terveydellekään hyvää tee! Siksi nyt syksyn suunnitelmana on tehdä enemmän ruokaa itse, käydä enemmän kaupassa, syödä paljon kasviksia ja hedelmiä ja vähemmän kaikkea epäterveellistä. Tämä on tietysti iso muutos ja tulee viemään aikaa, mutta etukäteissuunnittelulla ja päättäväisyydellä tämä varmasti onnistuu kiireessäkin.

Alan kuntoilemaan enemmän. Tämä liittyy samaan isoon kuvaan, kuin mitä jo edelläkin kuvailin ruoan suhteen. Sen lisäksi, että olemme olleet huonoja tekemään itse ruokaa, olemme kyllä olleet huonoja liikunnankin suhteen. Elämäntapani eivät siis ole olleet varsinaisesti terveelliset, vaikka en esimerkiksi juo paljon alkoholia tai tupakoi. Mutta nimenomaan ruoan ja liikunnan suhteen on paljon parantamisen varaa. Itse syytän tästä aika pitkälti stressiä, joka laamaannutti ja jonka ansiosta lopetin liikkumisen, jonka jälkeen liikkumattomuudesta tulikin sitten tapa tai "normaali" olotila. Ei hyvä! Syksyllä yritän taas saada itseni liikkeelle. Jatkan jo aloittamaani yin jooga-harrastusta, ja sen lisäksi olen päättänyt alkaa käymään säännöllisesti uimassa (koska kesällä totesin uinnin olevan laji, josta oikeasti pidän). Näiden lisäksi tärkeää roolia näyttelee tietysti myös arjen hyötyliikunta sekä koiralenkit. Tässäkin asiassa täytyy todeta, että tarvitaan päättäväisyyttä, jotta liikunnasta oikeasti tulee jälleen osa arkea.

Konmaritan ja siivoan. Elo ja olo täällä 36 m2 kokoisessa asunnossa on ajoittain vähän haastavaa. Säilytystilaa on yksinkertaisesti aika rajallinen määrä, mikä aiheuttaa tietysti aina omanlaisia haasteitaan. Päätin taas jälleen aloittaa eräänlaisen "konmaritus"-projektin, ja käydä läpi kaikki kaapit ja muut säilytyskalusteet sekä laittaa kiertoon kaiken turhan. Vaikka olen tätä jo aiemmin tehnyt, olen varma, että edelleen löytyy tavaroita, joita en käytä tai tarvitse, ja jotka vievät vain turhaa tilaa. Tarkoitukseni olisi löytää kaikille kotimme tavaroille oma paikka, jonne ne laitettaisiin käytön jälkeen, jotta ne eivät jäisi seilailemaan sinne tänne.

Tilaan siivoojan kotiin. Emme ole mitään erityisen innokkaita siivoajia. Mieheni on tässä vähän ahkerampi, mutta minä olen aina vihannut esimerkiksi kaikenlaisia viikkosiivouksia. Siksi pohdinkin, että nyt kun olen valmistunut ja mennyt töihin, voisin tilata kotiimme siivoojan esimerkiksi kerran tai kaksi kertaa kuussa tekemään vähän isomman siivouksen, jolloin meille jäisi omalle kontollemme enemmäkin sellainen arkisiivous ja järjestely. Meillä kävi siivooja aiemmassa kodissammekin muutamia kertoja, mutta 92 m2 kokoisen asunnon siivoaminen tietysti maksoi jonkin verran. Nyt kun meillä on melko vähän neliöitäkin, ei siivojan palkkaaminen edes maksaisi kovin paljoa.

Siinäpä sitä tavoitetta tulevalle syksylle! Suhtaudun suunnitelmiini realistisesti - tässä on montakin juttua, jotka vaativat pitkäjänteisyyttä, päättävyyttä ja uuden tavan opettelua. Täytyy siis lähteä liikkeelle pienen askelin ja edetä asiassa rauhallisesti, mutta silti päämäärätietoisesti.

Onko teillä suunnitelmia syksyn varalle?

-Netta

Seuraa blogia:

Instagram

Facebook

Bloglovin

Ladataan...
Destination: Happiness

Ensikosketukseni joogaan on Lohjan työväenopiston astangajoogatunneilta. Ne järjestettiin Tytyrin koulun liikuntasalissa torstaisin klo 18. Olin lukiolainen ja selvästi joko stressaantunut opiskelusta tai jonkin kaamosväsymyksen kourissa, sillä joka ikinen kerta viimeistään loppurentoutuksen aikana nukahdin joogamatolleni. Siis AINA. Niinpä sitten jossain vaiheessa totesin, että jooga ei ole minua varten, koska se on minulle liian rauhoittavaa. Tai ainakaan ei kannata maksaa siitä, että pääsee joogasaliin nukkumaan.

Päätin antaa joogalle uuden mahdollisuuden muutettuani Helsinkiin. Minulla oli yliopistoliikunnan kausikortti, joten menin kokeilemaan muutamaa Unisportin joogatuntia. Periaatteessa ne olivat ihan ok, mutta salit olivat aina aivan liian täynnä, vähintään 50 ihmistä ahtautuneena loisteputkin valaistuun, tunkkaiseen jumppasaliin, jossa ohjaaja höpisi joogasanastoa vähän sinnepäin. En ihan saanut kiinni siitäkään.

Opiskeluaikana luin jostain hot joogasta. Tällaiselle vilukissalle se kuulosti ihanalta, +38 asteeseen lämmitetty sali olisi talven kylmyydessä luksusta. Asuin Kruununhaassa, joten ihan kulman takana sijaitsi vielä tuolloin Yoga Nordic -sali, joka oli tuolloin yksi harvoista paikoista, jossa pystyi harrastamaan hot joogaa. Opiskelijalle tunnit olivat aika kalliita, mutta tein silti satsauksen ja ostin muutaman irtotunnin jälkeen 10 kerran kortin itselleni. Salin tunnelma oli ihana; hieman hämärä valaistus, itämaista tunnelmaa koriste-esineiden muodossa ja tietysti se lämpö. Mutta hot jooga oli myös aika rankkaa - hiki lensi, jalat tärisivät ja tunsin itseni usein todella kankeaksi. Vaikka tunnit olivat ihan kivoja, ei kerran viikossa käydessä kehitystä tapahtunut ihan hirveästi ja siksi tuntui välillä vaikealta pysyä edistyneempien joogien mukana. Lisäksi tunnit olivat taloudelliseen tilanteeseeni nähden vain liian kalliita, ja niinpä hot joogassakin käyminen sitten lopulta jäi.

Jooga lajina on kuitenkin aina kiinnostanut ja ehkä erityisesti myös sen henkisen puolen kannalta. Olen kuullut monelta, että joogan kautta on mahdollista löytää mielenrauhaa ja rentoutumisen kokemuksia. Niinpä aikeenani on ollut kokeilla sitä taas joskus. Ja onneksi se "joskus" on ollut tänä syksynä. Muutettuamme uuteen kotiin huomasin pian, että kotikadullamme on pieni joogakoulu. Päätin, että tämä ei jää nyt vain aikomukseksi, vaan googlasin pian joogakoulun sivut ja tutustuin heidän pitämiinsä eri joogatunteihin. Tarjolla oli muun muassa ilma- ja hot joogaa. Päätin kuitenkin kokeilla jotain lempeämpää ja kiinnostuinkin nettisivuilla mainittuun yin joogaan, josta olen jo aiemmin kuullut hyvää.

Yin joogaa kuvataan seuraavasti: "Yin-jooga on harjoitus, joka vie syvälle omaan kehoon. Asanat tehdään lattialla ja niissä viipyillään useita minuutteja. Kehon avautuessa myös sen liikeradat laajenevat ja kehon tukkeumat vapautuvat. Harjoituksen kulmakivinä on lantion alueen avaus ja ajatuksena saada tätä kautta tilaa selkärangalle olla vapaasti kehon keskellä. Kehon sidekudosten avautuessa niihin tukoksiin jäänyt kehon energia chi l. prana pääsee virtaamaan luonnollisella tavalla ja keho voi itse tasapainottaa itsensä. Mielen tasolla yin-harjoitus opettaa löytämään vahvan yhteyden kehoon ja mieleen hengityksen kautta."(Lähde: Tulijooga)

Olen itse ihastunut yin joogaan nimenomaan sen lempeyden vuoksi. Siinä ei ole samanlaista suorittamisen makua, kuin esimerkiksi hikoilua aiheuttaneilla hot jooga -tunneillani. Yhtä liikettä tehdään pitkään ja rauhallisesti, eikä 90 minuutin tunnilla tule hirvittävää määrää eri liikkeitä. Lisäksi tutuksi tulleet liikkeet toistuvat eri tunneilla, vaikka toki mukaan tulee aina myös variaatiota ja uusiakin liikkeitä. Liikkeet ovat helpohkoja ja ohjaaja kertoo aina keinoja helpottaa/vaikeuttaa liikkeitä omalle keholle sopiviksi. Tykkään siitä, että liikeet tehdään lattialla ja erityisesti siitä, että liikkeisiin kuuluu oleellisena osana erityinen yin-hengitys. Tämä tuo joogaan ihan erilaisen aspektin ja yon jooga onkin mielestäni vähintään yhtä paljon mielen kuin kehon harjoitus. Se on itselleni eräänlaista meditaatiota. Joka kerta yin jooga -tunnin jälkeen oloni on erittäin rentoutunut, ja siitä kuuluu kiitos sekä kehoa avaaville harjoituksille että hengitystekniikalle.

Lisäksi tykkään tosi paljon nykyisestä joogasalistani: se on todella tunnelmallinen! Siellä on erilaisia ihania valoja ja kynttilöitä sekä koriste-esineitä. Koska ennen yin jooga -tuntia salilla on aina hot jooga -tunti, on sali aina mukavan lämmin, muttei liian kuuma. Tunnin loppuun kuuluu myös aina loppurentoutus, jonka toteutus hieman vaihtelee. Usein tunnin lopussa vielä "lauletaan" yhdessä yksi om-äänne, jonka jälkeen opettaja päättää tunnin kauniisiin sanoihin. Sen jälkeen on ihana fiilis lähteä jatkamaan viikkoa.

Olen käynyt yin joogassa nyt lähes joka tiistai. En ole silti ostanut mitään kausikorttia, koska en halua tehdä tästä mitään pakkoa tai suorittamista. Jos minulla on jotain muuta tärkeämpää menoa, voin jättää joogan sillä viikolla väliin. En ota siitä stressiä tai huonoa omaatuntoa, koska sellainen ei todellakaan kuulu yinin luonteeseen. Montaa kertaa ei kuitenkaan ole välistä jäänyt, sillä olen niin tykästynyt tähän lajiin. Olen houkutellut monia ystäviänikin mukaan, koska joogasalillani saa ilmaisen käyntikerran, mikäli vie kaverin mukanaan. Tervetuloa vaan siis joogaamaan kanssa, kamut! :)

-Netta (ja jooga-koira Frida)

Seuraa blogia:

Bloglovin x Facebook