Ladataan...


Oi onnea ja jälleennäkemisen riemua! Olen jo tammikuussa kirjoittanut, mikä merkitys Kahvila Jennalla ja Minnalla on elämässäni. Arvaatte varmaan, kuinka suuri suru oli, kun heidän kahvilatilansa kärsi maaliskuisessa Tuomiokirkonkadun ullakkopalossa massiiviset vesivahingot, ja ovet sulkeutuivat kuivausprosessin ajaksi. Tänään tiistaina oli kuitenkin aihetta juhlaan: Punaiset ruusut kukkivat ympäri kahvilaa, tiski notkui toinen toistaan herkullisempia leivoksia ja mikä tärkeintä, ovet olivat jälleen auki!

Muutaman kuukauden tauon jälkeen jälleennäkeminen toi monelle kyyneleitä silmäkulmiin tiskin molemmin puolin. Oli ihana seurata vierestä, kuinka kanta-asiakkaat toisensa perään saapuivat hymyssäsuin tervehtimään ja tilaamaan kuka lounasta, kuka pullakahvejaan. Olen sen sanonut aiemminkin, ja tulen sanomaan vielä monesti uudelleenkin: Tässä talossa on niin uskomattoman sydämellinen ja lämminhenkinen palvelu, että olo on aina kuin kotiinsa tulisi. Taas kerran sen huomasi, miten Kahvila Jenna ja Minna on monille meille lähikulmien asukkaille se tärkein paikka juoda aamukahvit, syödä lounaat, lukea päivän lehdet ja vaihtaa kuulumisia tuttujen kanssa. Paikalle sopii sipsutella korkkareissa tai löntystellä työhaalareissa, mukaan mahtuvat vauvat, vaarit, koirat, ihan kaikki. Jokainen asiakas palvellaan yhtä suurella sydämellä ja henkilökohtaisella otteella.  

Ja nämä lounaat, nämä jaksavat ilahduttaa ja ihmetyttää minua kerta toisensa jälkeen. Alle kahdeksan euron hintaan saat keiton, uuniruoan salaatilla tai ison ruokaisan salaatin, paikalla leivotut leivät, kahvin tai teen ja lisäksi vielä päivän jälkiruoankin. Päivän valintani oli taivaallisen kaunis lohisalaatti, jonka kanssa gluteeniton ruokailija sai perunarieskan sekä raparperipiirakkaa, joka oli niin hyvää, että innostuksissani vallan unohdin edes kuvaa annoksestani ottaa. Kyttälän nurkilla lounasaikaan nälissään olevalle vahva suositus! 

Tähän väliin varoitus: Seuraavien kuvien selaaminen saattaa aiheuttaa akuuttia syljen eritystä, herkkuhampaan kolotusta ja kuuluisaa kiusallisen pienen (tai vähän isommankin) nälän esiinnousua. Vitriinin valikoima vaihtelee päivittäin (ja myös saman päivän aikana), kaikki on tuoretta, liki kaikki itse paikan päällä tehtyä. Ruokakuvaaminen ei todellakaan ole ominta alaani, vaikka sitä usein teenkin, mutta tällaisista herkuista oli helppo räpsiä muokkaamatta valmiita otoksia. Aah ja om ja nom!

Nyt on kaikki hyvin, nyt minä olen niin onnellinen. Ihanat naiset herkkuinenne, ihanaa että olette jälleen täällä. Tämän linkin takaa löydät vielä edellisenkin postaukseni heistä - ja se on muuten tämän blogin ensimmäinen esitelty kohde!

Koska paikka on minulle henkilökohtaisesti niin tärkeä ja yksi niistä syistä, jotka innoittivat aloittamaan tämän blogin kirjoittamisen ja Tampereen parhaista paikoista kavereitani isommalle yleisölle kertomisen, halusin järjestää uudelleenavajaisten vuoksi jotain pientä kivaa myös teitä lukijoita varten. Siispä blogin facebook-sivuille (klikkaa tästä) on tulossa arvonta, jonka voittaja pääsee herkuttelemaan Kahvila Jennaan ja Minnaan seuralaisensa kanssa. Haluan tässä yhteydessä muistuttaa, että tämä yllä oleva postaus on silti täysin epäkaupallinen yhteistyö - Jokainen sana jonka tähän blogiin olen kirjoittanut, on täydestä sydämestäni tuotettu, eikä palstatilaa saati mielipidettäni ole edes yritetty ostaa. Umpirehellisyys maan perii, siihen minä luotan.

Ja siihen, että nälkä loppuu Otavalankadulle!  

 

Ladataan...

Otavalankadun päädystä, Koskikeskukseen Hatanpään valtatien ali vievän Otavalantunnelin edustalta löytyy yksi lempivaateliikkeistäni, Muka va flagship store. Myös Super Mukavana tunnettu myymälä on suunnittelijoiden Anna Mattelmäen ja Emilia Kiialaisen vaatemerkki MUKA VAn lippulaivamyymälä, jonka valikoimiin kuuluu myös muita kiinnostavia kotimaisia vaate-, asuste- ja korumerkkeja. Tällä hetkellä (keväällä 2018) valikoimissa näkyy vahvasti esimerkiksi kajaanilaisen R-Collectionin tuotteita - kyllä, juuri niitä joita me kasarin lapset yläasteiässä ysärillä käytettiin! Trendit kiertävät kehää. Muka van motto kuuluu "Pure not boring", mikä tiivistää hyvin sekä merkin omat, että muutkin valikoimissa olevat tuotteet: puhdaslinjaista, simppeliä muotoilua kiinnostavilla yksityiskohdilla. Muka van omat tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan Suomessa, ja ne ovat sekä materiaaleiltaan että muotoilultaan luotuja kestämään sekä aikaa että käyttöä. Ei siis suurikaan ihme, että niistä on tullut niin minun kuin monen muunkin lempivaatteita. 

Muka van vaatteiden lisäksi myös myymälä on ihan ehdotonta laatumuotoilua alusta loppuun. Trendikäs yhdistelmä vaaleaa puuta, skandinaavisia linjoja, kokedamapalloja ja muita viherkasveja, sekä lisämausteena uniikkeja yksityiskohtia, kuten lattian salmiakkiruudut - tässä ollaan täydellisyyden ytimessä. Myymälävastaava Niina kertoi inspiroituvansa myymälän somistuksen ja esillepanon suhteen toteuttamaan nimenomaan tuotteita tukevaa ja niistä ammentavaa tyyliä, minkä kyllä huomaa sekä suurista linjoista, että pienemmistä viilailuista. Kokonaisuus on hienosti hallinnassa, tuntuu että myymälää voisi kiertää loputtomiin ja aina löytää jotain uutta kiinnostavaa. Kerrassaan herkullinen tila siis, toivottavasti välittyy kuvienkin myötä!
 

Muka va toteuttaa omaa juttuaan, ja tekee sen ehdottoman tyylillä, niin myymälän kuin tuotteidenkin suhteen. Myös asiakaspalvelu on samassa linjassa: tuotteista kerrotaan avoimesti (ja mikäs eettisestä ja ekologisesta muodista kertoessa, näiden taustat kestävät päivänvalon!), oikean koon valitsemisessa opastetaan ja halutessaan saa vinkkejä itselleen sopiviin tuotteisiin ja niiden yhdistelyyn, sekä aidon mielipiteen esimerkiksi siitä, mikä värivaihtoehdoista sopii sulle parhaiten. Huippua! Vaatteiden mitoitus on suomalaisille sopivaa ja ihanat ja laadukkaat materiaalit tekevät niistä suorastaan luksustuotteita. Kirjoitan myöhemmin ihan erillisen postauksen henkilökohtaisesta vaatevallankumouksestani ja sen syistä, mutta haluan myös tässä yhteydessä kertoa, mistä kaikki lähti: ostettuani taannoin Mukavalta ensimmäisen merinovillasta ja silkistä tehdyn puseroni, en ole juuri keinokuituja halunnut enää päälleni pukea. Sama paita, mallinimi taisi olla Lyyli, löytyy nyt kaapistani kaksin kappalein. Samoin tälläkin hetkellä tuotannossa oleva mekkomalli Pisa on tullut hankittua kolmena eri versiona - kun löytää jotain mistä todella tykkää, siitä kannattaa pitää kiinni. 

Iso tykkäys ja suositus! Menkää, kokeilkaa ja ihastukaa. ♡

Myymälän Facebook-sivut esim. aukioloaikatietoineen löytyvät täältä ja Instagram täältä
Merkistä tietoutta osoitteesta www.mukava.net (ja Fb ja Ig).
 

Ladataan...

Lähdetään siitä, että minä en ole aamuihminen.

On kuitenkin muutama asia, joista minä aamuissa pidän. Aamupala on niistä tärkein. Joskus kotona, toisinaan töissä, aina kun on aikaa niin kahviloissa tai hotellien ravintoloissa. Sen ei tarvitse olla mikään jättimäinen brunssi, usein ihan vaan vaikka sämpylä ja tee on riittävä. On ihana mutustaa murusia massun täytteeksi ja katsella uuteen päivään heräävää kaupunkia. Heräävän kaupungin katselu on juuri se toinen asia, josta aamuissa pidän. Kolmas on aamulenkki, tosin ei pimeään aikaan vuodesta. Paitsi jos se tarkoittaa kävelyä aamupalan ääreen, sitten sekin kelpaa.

Palataan uudelleen siihen, että kaikesta tästä huolimatta minä en ole aamuihminen. Minulle tuottaa usein vaikeuksia herätä tarpeeksi aikaisin, että ehtisin syödä aamiaisen. Toisekseen muistan hyvin harvoin ostaa aamupalatarpeita, sillä töiden jälkeen iltaisin kaupassa käydessä muistan kyllä iltaruoan, mutta sen pidemmälle ajatukseni harvoin kantaa. Toisinaan unohdan myös ostaa eväät seuraavaksi päiväksi töihin, ja vielä useammin lähden töihin ja unohdan ne eväät kotiin jääkaappiin.

Kaiken tämän keskellä on yksi paikka kaksi ihanaa naista, jotka minut toistuvasti näiltä kriiseiltä pelastavat. Vaikka minkälaisessa unenpöpperössä, kiireessä tai kriisissä olisin, osaan aina taivaltaa Otavalankatua siihen suuntaan missä kauempana siintää Tornihotelli, ja kääntyä muutama askel Tuomiokirkonkadun risteyksen jälkeen kadun oikealla puolella olevasta ovesta sisään. Sieltä löytyy mitä herttaisin lounaskahvila, Kahvila Jenna ja Minna, josta saa todennäköisesti maailmankaikkeuden sydämellisintä palvelua, sekä suolaista että makeaa pääosin itsetehtyä leivonnaista niin nälkään kuin juhlahetkiinkin, ja kaupungin hinta-laatusuhteeltaan kirkkaasti parhaan lounaan. 

Miljöö on hyvin simppeli, sellaisella ei tarvitse pisteitä kalastella, täällä tunnelma syntyy palvelusta ja tuotteista. Vaikka kuin väsyneenä paikalle menisi, tiskin takana (ja välillä edessäkin) hääräävät yrittäjät ovat sellaisia aurinkoja harmaimpanakin päivänä, että joka kerta täällä asioidessa tulee hyvä mieli. Enkä ole ainoa, joka hyvän mielen saa: Eräs pieni, mukanani hyvin usein kulkeva jackrussellinterrieri Metku Kaustinen on nimittäin rakastunut noihin leideihin niin paljon, että emme oikeastaan voi kulkea kyseistä kadunpätkää jos kahvila on kiinni. Metku kun tätänykyä järjestää aina yhden koiran kovaäänisen mielenosoituksen, jos ei saa mennä ovesta sisään kerjäämään henkilökunnalta rapsutuksia ja imuroimaan kielellään lattialta löytyviä pullanmurusia. Heille ovat siis koirakaveritkin tervetulleita asioimaan, mikä myös on ihana lisä helpottamaan arkeani. Jaksatteko lukea vielä yhden kehun? Kaiken muun hyvän lisäksi heillä on hienosti huomioitu myös meidät viljavammaiset asiakkaat. Gluteenitonta on tarjolla päivittäin, niin lounaassa kuin leivotuissakin. Omnomnomnomnom.
 

 

Jos jostain pitää antaa kritiikkiä, niin siitä, etteivät he ole kloonanneet itsejään niin, että voisivat pitää kahvilaansa auki kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä. Kävisin mieluusti heillä iltapalallakin (tai oikeastaan voisin kokonaan luopua kotimme jääkaapista siinä vaiheessa). <3

Menkää! Aukioloajat ja muuta lisätietoa löytyy heidän facebook-sivuiltaan täältä.

Ps. Laitoin heidät poseeraamaan kuvaan, mutta en kertonut mihin kuva tulee. Sitten vaan kasuaalisti julkaisen sen internetissä, oon oikein malliasiakas kyllä nyt taas. Älkää antako mulle porttikieltoa, pliis! Kuolisin nälkään ilman teitä!