Ladataan...

Oh noez! Taas on hätätila eikä ratkaisua mailla halmeilla! Tällä kertaa ongelmana on akuutti...
[  ] kahvihampaan kolotus
[  ] vegaanisen ja/tai gluteenittoman herkun metsästys
[  ] eläintenrapsutusvaje, erityisesti pupueläinten
[  ] printtausmahdollisuuden kaipuu
[  ] muovisen varaosan/hankalasti hankittavamman tavaran tarve (esimerkiksi matkalaukun rengas, pariton korvis, oman maun mukainen piparimuotti, patsas mummostasi...) 
[  ] kivan hengailutilan puute tai etsinnässä paikka yksityistilaisuuden järjestämiseen
[  ] pelityttäisi, mutta pelit puuttuvat
[  ] sadepäivän ankeus, jonka olisi pelastaminen kaakaolla ja sarjakuvalehdillä
[  ] tarve löytää kahvila, johon on tervetullut koirien lisäksi myös esimerkiksi papukaijan kanssa
[  ] hirmuinen tylsyys/alakulo/luovuuden puute/epäilys siitä, että kaikki maailman ihmiset ovat ankeita jurottajia?

Tuliko montakin rastia ruutuun? No niin pojat, näytetäänpä miltä tämä kaikki hätä tuntuu, kun se tiivistetään yhteen kuvaan:

No eihän se hyvältä tunnu! Hirveä HÄTÄ! Onneksi Tampereella on yksi paikka, joka todistetusti pelastaa kaikissa näissä (ja myös monissa muissa) tilanteissa. Itsenäisyydenkadun ja Aaltosenkadun risteyksestä, Lähteenlinnan arvotalon kainalosta löydät 3D Crush Cafen, jonka moni tuntee myös nimellä Pupukahvila. Mitä, pupuja kahvilassa? Mikä ihmeen 3D Crush? Ja miten niin kaikki ongelmat ratkeavat kun astut ovesta sisään? 

On yrityksiä, joissa otetaan kaikki varman päälle, vältetään riskejä ja keskitytään kaupallisuuteen. Sitten on sellaisia yrityksiä kuin 3D Crush Cafe, jotka tuovat ihanalla tavalla epäkaupalliselta tuntuvan tavan toteuttaa omia unelmiaan tiskin molemmin puolin. Pupukahvila on tila, jossa mikään ei tunnu mahdottomalta, vaan kaikki ihmiset, ihmisten seuralaiset ja esiintulevat ideat otetaan vastaan mahdollisuutena kohdata jotain uutta ja kiinnostavaa. 

Aloitetaan pupuista. 3D Crush Cafe tarjoaa siis asiakkailleen puputerapiaa. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa sitä, että yhdessä kahvilan huoneista asustaa pupuperhe, joiden touhuja kahvilan asiakkaat ovat tervetulleita seuraamaan. Viiden pupun lauma vipeltää huoneessaan omaan tahtiinsa, ja vierailija voi joko istua lattialla odottamassa heidän huomionosoituksiaan (niitä halajavalle suosittelen pupujen salaattikipon mukaanostoa kahvilan puolelta, huomio on sillä taattu) tai vaihtoehtoisesti pöydän ääressä, jos ei halua joutua jakamaan herkkujaan heidän kanssaan. (Huom! Pupuille ei saa missään nimessä syöttää kakkuja tai mitään muuta kuin heidän omia, kahvilan puolella myytäviä herkkujaan. Olen silti varma, että porkkanakakkupalaseni häviäisi parempiin suihin, jos lautasen joskus erehtyisin pöydän sijaan lattialle laskemaan.) Puput ovat tottuneita vieraisiin, ja tekevät juuri sen mitä heiltä odotetaankin: rauhoittavat levottoman mielen pelkällä läsnäolollaan ja tarjoavat eläinrakkaalle kulkijalle mahdollisuuden paijata pehmoisia ja suloisia karvakorvia omistamatta lemmikkiä itse. Ihan huippua! Katsokaa nyt mitä söpöläisiä he ovatkaan (ja lukekaa Pupuhuoneen säännöt ennen huoneeseen astumista!).

Okei, siellä on siis pupuja. Mikäs tämä 3D Crush sitten oikein nimenä on, miksi se ei ole pelkkä pupukahvila? 

3D Crush Cafen nimi tulee siitä, että kahvila tarjoaa myös mahdollisuuden 3d-tulostamiseen. Niille joille konsepti ei ole vielä tuttu, selitettäköön 3d-tulostamisen olevan virtuaalisen mallin tuotteistamista fyysiseksi esineeksi. Käytännössä homma menee siis niin, että halutusta asiasta luodaan tietokoneella kolmiulotteinen mallinnus, joka tulostetaan muovimassasta kolmiulotteiseksi esineeksi. Esimerkiksi allekirjoittaneen hukattua toisen liki kymmenen vuotta vanhoista lempikorviksistaan marssin Pupukahvilaan, mallinsin vielä tallessa olleen korviksen (eli rehellisyyden nimissä totesin helpommaksi pyytää yrittäjä Sammelia mallintamaan kyseisen kappaleen puolestani, sillä skilssini mallinnusohjelmien suhteen eivät ole kovinkaan vahvat), jonka pohjalta minulle printattiin kolme kappaletta samanlaista avainkorua lisää. Värin saa valita itse, ja olen myös nähnyt tulostettuja objekteja maalattavan. 

Jos 3d-tulostus kiinnostaa, suosittelen tutustumaan aiheeseen enemmän tästä, tästä ja tästä linkistä, sekä vierailemalla paikan päällä kahvilassa tai heittämällä kysymystä heille vaikka sähköpostin tai sosiaalisen median kautta. Myös perinteistä printtiä pystyy heillä tulostamaan, asiasta lisätietoa tämän linkin takaa. 

Aivan. Eli siellä voi tulostaa muovisia 3d-mallinteita ja paperiprinttiäkin. Mitäs nämä muut jutut sitten olivat, mitä alussa lupailtiin?

3D Crush Cafe on kaiken muun lisäksi myös ihan tavallinen kahvila. Tai no, tavallinen ja tavallinen, mutta heillä voi poiketa ihan vaan kahvillakin ilman muuta oheisohjelmaa! Kahvilatila aukeaa heti ovesta sisään astuttaessa käsittäen muutaman pöytäryhmän, sohva-alueen, kahvilatiskin sekä tulostuspisteet. Oma lempipaikkani on sohvanurkkauksessa akvaarion ääressä kaloja tuijotellen ja aivan julmetun hyviä herkkuja syöden. Ja ne herkut, ne ihan todellakin ovat loistavia. Pupukahvilan keittiössä valmistuu kaikenlaista makeaa ja suolaista vihapiirakasta (lihapiirakka lihan sijaan vihannestäytteellä, tietenkin) kotitekoiseen vegaaniseen jätskiin (huom. myös Sorsapuistossa pikniköivät jätskinnälkäiset!). Suosittelen testaamaan ainakin daimin (voi aiheuttaa riippuvuutta), taivaallisen suussasulavan maapähkinävoikakun (vastaa riippuvuustasoltaan jo heroiinia), vadelma-salmiakkikaakaon (tappaa pahimmankin makeanhimon) ja jos tarkoitus on pysyä valveilla seuraava vuorokausi (tai allekirjoittaneen kofeiiniherkkyydellä vähintään viikko), on talon kuuluisa zombi-kahvi varma valinta. Suuri osa valikoimasta on vegaanista, paljon on tarjolla myös gluteenitonta, juomalistaa väittäisin kevyesti kaupungin laajimmaksi alkoholittomien juomien listaksi ja todennäköisesti myös valtakunnan luovimmaksi. Toki heillä saa niin kahvin kuin kaakaonkin myös tavallisena tylsänä versiona ilman lisämausteita - kyllä, listassa lukee yhtenä vaihtoehtona tylsä kaakao

Ja koska puput ovat omassa huoneessaan, ovat koiravieraat ja muutkin mukana reissaavat lemmikit tervetulleita kahville varsinaisen kahvilan puolelle. 3D Crush Cafe onkin ehdottomasti yksi lempipaikoistani vierailla Metkun kanssa ja usein näemme myös muiden koirallisten kavereiden kanssa juuri heillä. Myytävänä on myös koirien omia herkkuja ja vesikuppi tarjoillaan janoisten koiravieraiden käyttöön. Kahvila on ollut hyvä paikka opettaa myös pentukoiria kaupunkielämään sekä muiden ihmisten ja koirien tapaamiseen tämäntyyppisessä ympäristössä. Henkilökunnan eläinrakkaus on, kuten pupukahvilalta voikin olettaa, hyvin vahvaa laatua ja näkyy kaikessa asiakaspalvelussa. Lämmin suositukseni heille myös tältä osin!

 

Mikä se pelijuttu olikaan? Ja mihin ne portaat kahvilan nurkasta vievät?

Klassinen "eikä tässä vielä kaikki" on tullut tutuksi konseptiksi 3D Crushissa asioidessa, sillä joka kerta tuntuu, että yrittäjä Sammelilla on kaivettavana uusia ässiä hihastaan. Yläkerran kahvilatilan jatkona löytyvät alakerran peli- ja viihdehuoneet, jotka ovat niin ikään asiakkaiden käytössä. Valikoimista löytyy niin lautapelejä kuin pleikkarikin, vanhoja sarjakuvalehtiä, läjä elokuvia joista voit ehdottaa kahvilan järjestävän näytöksen... Siinä missä tusinaketjukahvilassa voi kokea konseptiksi "tule, juo kahvisi ja poistu", on 3D Crush Cafen tavoite saada ihmiset viihtymään, rentoutumaan ja viettämään aikaa kahvikupillisen sijaan vähintäänkin koko pannullisen ajan.

Alakerran tila on vuokrattavissa myös kokouskäyttöön tai erilaisiin yksityistilaisuuksiin, kuten koko kahvilakin. Miltä kuulostaisivat pupusynttärit tai lautapeli-iltamat? Haluatko esitellä omaa lempijuttuasi harrastusillassa tai kokoontua kaveriporukalla tekemään 3d-taidetta? Jokin muu enemmän tai vähemmän kreisi idea, jonka järjestämiseksi tarvitsisit tilan? Jos jossakin niin Pupukahvilassa suhtaudutaan positiivisesti villimpienkin ideoiden esittämiseen. Kaikki kiva lähtee siitä että joku keksii sen ensin, joten avaa siis suusi ja ehdota! :)  
 

Uujee! 3D Crush Cafe on mottonsa mukaisesti todellakin aika makee paikka. Etsi siis yksi Tampereen kauneimmista taloista, moikkaa ikkunassa odottavaa Totoroa, astu muutama porras ylöspäin kadulta ja käy sisään ovesta (ja tähän väliin huomio kahvilan ainoasta heikosta kohdasta: sisäänkäynti ei ole esteetön, eikä myöskään tila sisältä, mikä on suuri sääli, vaikkakin vanhoissa taloissa enemmän sääntö kuin poikkeus. Tosin talon tavat tuntien täällä kehitetään todennäköisesti ennemmin tai myöhemmin maailmankaikkeuden ensimmäinen teleporttauslaite, jolla myös esteettömyysongelma ratkaistaan).  

Yrittäjä Sammeli, poseeraisitko vielä muutamassa kuvassa, niin saadaan paikan henki tiivistettyä potrettimuotoon?

No, siinähän se tulikin! Huumorintajuttomat tosikot paetkoot juomaan kitkerää sumppia huoltoasemille tai ketjukahviloihin, niin 3D Crush Cafe keskittyy sillä välin tekemään elämästä rennompaa, luovempaa, hauskempaa - ja erityisesti makeempaa. Omnomnom!

3D Crush Cafe - Se Pupukahvila (nettisivutfb ja ig.)
Itsenäisyydenkatu 10, Tampere
Avoinna ti-pe 11-18, la 11-17 ja su 12-17.

Ladataan...

Tämä on päivittyvä postaus, joka täydentyy sitä mukaa, kun lisättävää/poistettavaa tietooni tulee. Tiedätkö jonkun kivan paikan, jonka kuuluisi olla listalla? Kommentoi ja jaa tietosi, kiitän! :) 

Kaunis kesäpäivä ja tekee mieli poiketa terassille kesken iltalenkin? Lumimyrsky tuivertaa ulkona ja kuppi kuumaa kaakaota tekisi terää, mutta karvakorvaa ei voi jättää enää illaksi yksin kotiin? Koiran kanssa Tampereella ja ei mitään tekemistä? Ei hätää, nyt on vaihtoehtoja! 

Tässäpä siis kokoamaani listaa paikoista, joihin olen koiran kanssa päässyt itse / joissa olen koiria nähnyt / joista minulla on muuten vahvaa tietoa koiraystävällisyydestä. Toki hyviä tapoja noudattaen on aina kiva vielä paikalle saapuessa varmistaa, että koiran tulo mukaan on varmasti sallittua tälläkin kerralla. Kaikki luetteloimani kohteet sijaitsevat Tampereen keskustassa/Tammelassa, kävelyetäisyydellä tai helpon bussimatkan päässä. Jos kohde on jo esitelty blogissa, löytyy linkki blogipostaukseen kohteen nimen jälkeen. 

Kahvilat:
3D Crush Cafe (myynnissä herkkuja koirille!) (blogissa)
Cafe Koko (blogissa)
Cafe Puusti (koirille herkkukippo tiskin vieressä!) (blogissa)
Espresso House Stockmann (blogissa)
Fazer Cafe Hämeenkatu (blogissa)
Kaffila (blogissa)
Kahvila Caffetta
Kahvila Jenna ja Minna (blogissa)
Lapinniemen Ansari
Lettunen
Lähiruokapuoti Lempi (kahvilan puoli)
Mama Bear
Mimosa
Ojakadun Vohvelikahvila
Pyymäen Oma
Robert's Coffee Stockmann (blogissa)
Runo
Tallinpihan kahvila
Wayne's Coffee Koskikatu
+ Koskikeskuksen ja Tullintorin kahvilat

Ravintolat, baarit ja terassit:
(Huom! (terassi) -tunniste tarkoittaa, että koirat ovat tervetulleita pääasiassa terassille)
Antika (terassi)
Bar Piilo
Bistro Naapuri
Cafe&Pizzeria Ankkuri (terassi)
Chalupa
Deli 1909 & Wine Bar
Fafa's
Gastropub Kaleva
Gastropub Nordic (terassi)
Hotelli Tammerin aulabaari
Maanalainen
Maja/Talo
Majava (terassi)
Muusa (terassi) (blogissa)
Paapan Kapakka
Passion (terassi)
Public Corner Keskustori
Public House Huurre (terassi)
Pub Pikilinna (terassi)
Purpur (terassi)
Ravintola LiV (terassi ainakin lounasaikaan)
Ravintola Kajo
Pikkubistro Kattila
Ravintola Kaisla (terassi)
Ravintola Tampella (terassi)
Rillinki
Roast Tammela (terassi)
Sandro
Saunaravintola Kuuma
Sitko pizza&bar
Stag's Head
Telakka (terassi)
Tiikerihai (ennen karaokeaikaa)
Trattoria Tammerin puisto (terassi)
Tuhto (terassi)

Kaikenlaista muuta mukavaa ja hyödyllistä:
Arboretum 
Ateljeekatu Kehräsaari (blogissa)
Eläinlääkäriasema Status
Faunatar Ratina
Finlayson Art Area
Fitnesstukku
It's Pure (sekä Punnitse ja Säästä) -myymälät
Kirpparilla.fi (Kaleva)
Koko by Vili Ketola
Koskikeskus
Kukkakauppa Pikkukilpi
Kultasepänliike Suokko
Lemmikkitalo Onnen Lemmikit (Janka)
Mr. Big Suvantokatu
Musti ja Mirri Kuninkaankulma
Parturikampaamo Karisma Satakunnankatu
Pirkanmaan Lemmikkitalo (Pispala)
Plantagen (Lielahti)
Power Stockmann
Pääkirjasto Metso
Rajala Pro Shop Tuomiokirkonkatu
Ratinan koirapuisto
Seele (blogissa)
Stockmann (lukuunottamatta ruokapuolta)
Suomalainen Kirjakauppa
Särkänniemi
Tullintori
Vihkokauppa Hämeenpuisto
Yliopiston Apteekki Hämeenkatu
 

Blogin #tassutampere -osuuden virallinen valvoja, koiraystävällisyystieteiden ylimaisteri Metku Kaustinen toteaa, että meillä Tampereella on kyllä todella hyvin nakit uunissa koiraystävällisyyden suhteen nyt kun kauppakeskukset Koskikeskus ja Tullintorikin ovat hiljattain sallineet koirat tiloissaan. Ja samaa mieltä ollaan hihnan toisessakin päässä. On myös meidän koiranomistajien vastuulla pitää huolta siitä, että sama linja jatkuu tulevaisuudessakin. Käyttäydytään itsekin hyvin, pidetään koiramme kurissa ja kaupunkimme siistinä (kakkapussit mukaan, kirjoittajaa kiukuttaa keräillä läjiä keskustan kaduilta niitä jälkeensä jättävien jäljiltä!), niin hyvä on Tampereella elellä sekä koirilla että kanssakulkijoilla. 

Puuttuuko postauksesta jotain olennaista kivaa, mitä Tampereen keskustassa voi koiran kanssa tehdä ja nähdä? Vinkkaa niin lisään listalle!

Ladataan...

Lapsuuteni lempipaikka oli mummolani. Kotoisa, värikäs, kauniita ja kiinnostavia yksityiskohtia täynnä - ja tietenkin pullantuoksuinen. Mummon luokse pääseminen oli joka kerta yhtä jännittävää, ja muistan miten esimerkiksi ruokailuvälineiden valitseminen astiakaapin retroaarteiden joukosta on ollut aina iso valinta. Myös tuoksu- ja makumuistot ovat vahvat: mummolassa mikään ei ollut samaa tylsää mitä kotona, vaan mehukin maistui punapilkullisesta lasista sata kertaa paremmalta, pulla oli aina mummon leipomaa ja kelpasi allekirjoittaneelle niin aamupalaksi, välipalaksi kuin iltapalaksikin.

Sittemmin vilja-allergian myötä rakkauteni pullaa kohtaan on hiipunut, mutta mummolatunnelmaa rakastan edelleen. Oma mummoni muutti jo palveluasuntoon ja välimatkaakin on huomattavan paljon liikaa pikavierailuja varten, mutta onneksi Tampereelta löytyy paikka, joka muistuttaa minua kaikesta siitä, mitä lapsuuden mummolani oli. Olen joka kerta yhtä innoissani, kun pääsen käymään Yliopistonkadun varteen vuosi sitten avatussa Cafe Puustissa, olkoonkin että varsinaisesta pullavalikoimasta ei gluteenitonta versiota löydy. Se ei haittaa lainkaan, sillä Puusti tarjoaa minulle pullan sijaan niin paljon suurempaa: autenttisen paluun lapsuuden mummolatunnelmaan. Kaunis liiketila, oivaltava sisustus, ikkunalaudoilla kukkivat pelargoniat, suurista ikkunoista avautuva maisema Sorsapuistoon - miljöö ja tunnelma on samaan aikaan sekä rauhoittava että inspiroiva. 

Puustiin sisään astuessa vastaan tulvii huumaava, alusta asti itse valmistetun korvapuustin tuoksu. Cafe Puusti on siis todellakin nimensä veroinen! Pullavalikoima vaihtuu päivittäin ja tarjontaa on sekä makeaan että myös suolaiseen makuun. Gluteenittomana valikoimista löytyy usein karjalanpiirakoita ja taivaallisen hyvää, liki ruokaisen täyttävää mutakakkua, Kolmen kaverin jäätelöitä sekä muita herkkuja. Ja tänne jos jonnekin kannattaa ottaa koirakaverikin mukaan, sillä tiskin vierestä lattiatasosta löytyy purkillinen nameja myös karvakavereille. Russelinrääpäleeni Metku Kaustinen oli myyty heti ensimmäisestä vierailustaan Puustissa, eikä ole sen koommin kyennyt kävelemään ohi muistamatta herkkupurkin olemassaoloa, vaan joka kerta täytyy käydä tarkistamassa, josko ovi olisi kutsuvasti auki. Kahvilassa työskentelee toisinaan myös Puustin ikioma kahvilakoira, joten koiraystävällisyys on hallussa ihan perusteista saakka.

Cafe Puusti avaa ovensa arkiaamuisin pullien valmistuttua puoli yhdeksän maissa, ja pullaa on tarjolla kuuteen saakka. Lauantaisin ovet ovat avoinna klo 12-17. Useimpina päivinä tiskin takana itse häärivä puustileipuri Heli kehittelee jatkuvasti uusia juttuja asiakkaiden toiveiden ja pullanleipomisen lomassa tulevien ideoiden mukaan, ja niinpä tarjolla on esimerkiksi vähän erilaista aamupalapakettia pullanystävän makuun, puustikorppuja ylijäämäpuusteista, take-away-eväitä Sorsapuistossa pikniköiville, muutakin pientä kaunista ja/tai herkullista mukaan ostettavaa... Kaikenlaista kivaa ja kiinnostavaa ja ennenkaikkea tuoretta, niin ideatasolla kuin käytännössäkin. Ihailen Puustin omasta linjastaan tinkimätöntä konseptia, aitoutta ja kauneutta, mutta myös Helin rauhallista ja lempeää olemusta, jolla hän puustinsyöjät palvelee. Sama tunnelma huokuu myös Cafe Puustin instagram-sivuilta, joka kannattaa ehdottomasti laittaa seurantaan, jos haluat someasi selatessa hyvän mielen ja kuvia katsomalla välittyvän huumaavan tuoreen pullan tuoksun.

 

 

 

 

Jos sulla on ikävä mummolaan, akuutti pullahampaan kolotustila, etsinnässä kiva koiraystävällinen kahvila Tampereella tai muuten vaan aikaa Tammelan puolella pyöriessäsi, niin suuntaa ehdottomasti tsekkaamaan, miten suloinen kokonaisuus Cafe Puusti onkaan. Myös Metku suosittelee ja antaa täydet kymmenen hännänheilutusta plus yhden poskinuolaisun nappisuorituksesta koiraystävällisyyden suhteen!

Cafe Puusti,
Yliopistonkatu 50.
Nettisivut (yhtä kauniit kuin kahvilakin!) löytyvät täältä, IG täältä ja FB täältä.

___________
Seuraathan Ei mitään tekemistä - Arjen matkaopas Tampereelle -blogia myös naamakirjassa? :) 
Fb-sivuilta löydät uusimpien postausten lisäksi myös esimerkiksi täsmävinkkejä Tampereen kiinnostavimpiin tapahtumiin ja nostoja muista ajankohtaisista Tampere-jutuista. Lupa tykätä! ♥

Ladataan...


Oi onnea ja jälleennäkemisen riemua! Olen jo tammikuussa kirjoittanut, mikä merkitys Kahvila Jennalla ja Minnalla on elämässäni. Arvaatte varmaan, kuinka suuri suru oli, kun heidän kahvilatilansa kärsi maaliskuisessa Tuomiokirkonkadun ullakkopalossa massiiviset vesivahingot, ja ovet sulkeutuivat kuivausprosessin ajaksi. Tänään tiistaina oli kuitenkin aihetta juhlaan: Punaiset ruusut kukkivat ympäri kahvilaa, tiski notkui toinen toistaan herkullisempia leivoksia ja mikä tärkeintä, ovet olivat jälleen auki!

Muutaman kuukauden tauon jälkeen jälleennäkeminen toi monelle kyyneleitä silmäkulmiin tiskin molemmin puolin. Oli ihana seurata vierestä, kuinka kanta-asiakkaat toisensa perään saapuivat hymyssäsuin tervehtimään ja tilaamaan kuka lounasta, kuka pullakahvejaan. Olen sen sanonut aiemminkin, ja tulen sanomaan vielä monesti uudelleenkin: Tässä talossa on niin uskomattoman sydämellinen ja lämminhenkinen palvelu, että olo on aina kuin kotiinsa tulisi. Taas kerran sen huomasi, miten Kahvila Jenna ja Minna on monille meille lähikulmien asukkaille se tärkein paikka juoda aamukahvit, syödä lounaat, lukea päivän lehdet ja vaihtaa kuulumisia tuttujen kanssa. Paikalle sopii sipsutella korkkareissa tai löntystellä työhaalareissa, mukaan mahtuvat vauvat, vaarit, koirat, ihan kaikki. Jokainen asiakas palvellaan yhtä suurella sydämellä ja henkilökohtaisella otteella.  

Ja nämä lounaat, nämä jaksavat ilahduttaa ja ihmetyttää minua kerta toisensa jälkeen. Alle kahdeksan euron hintaan saat keiton, uuniruoan salaatilla tai ison ruokaisan salaatin, paikalla leivotut leivät, kahvin tai teen ja lisäksi vielä päivän jälkiruoankin. Päivän valintani oli taivaallisen kaunis lohisalaatti, jonka kanssa gluteeniton ruokailija sai perunarieskan sekä raparperipiirakkaa, joka oli niin hyvää, että innostuksissani vallan unohdin edes kuvaa annoksestani ottaa. Kyttälän nurkilla lounasaikaan nälissään olevalle vahva suositus! 

Tähän väliin varoitus: Seuraavien kuvien selaaminen saattaa aiheuttaa akuuttia syljen eritystä, herkkuhampaan kolotusta ja kuuluisaa kiusallisen pienen (tai vähän isommankin) nälän esiinnousua. Vitriinin valikoima vaihtelee päivittäin (ja myös saman päivän aikana), kaikki on tuoretta, liki kaikki itse paikan päällä tehtyä. Ruokakuvaaminen ei todellakaan ole ominta alaani, vaikka sitä usein teenkin, mutta tällaisista herkuista oli helppo räpsiä muokkaamatta valmiita otoksia. Aah ja om ja nom!

Nyt on kaikki hyvin, nyt minä olen niin onnellinen. Ihanat naiset herkkuinenne, ihanaa että olette jälleen täällä. Tämän linkin takaa löydät vielä edellisenkin postaukseni heistä - ja se on muuten tämän blogin ensimmäinen esitelty kohde!

Koska paikka on minulle henkilökohtaisesti niin tärkeä ja yksi niistä syistä, jotka innoittivat aloittamaan tämän blogin kirjoittamisen ja Tampereen parhaista paikoista kavereitani isommalle yleisölle kertomisen, halusin järjestää uudelleenavajaisten vuoksi jotain pientä kivaa myös teitä lukijoita varten. Siispä blogin facebook-sivuille (klikkaa tästä) on tulossa arvonta, jonka voittaja pääsee herkuttelemaan Kahvila Jennaan ja Minnaan seuralaisensa kanssa. Haluan tässä yhteydessä muistuttaa, että tämä yllä oleva postaus on silti täysin epäkaupallinen yhteistyö - Jokainen sana jonka tähän blogiin olen kirjoittanut, on täydestä sydämestäni tuotettu, eikä palstatilaa saati mielipidettäni ole edes yritetty ostaa. Umpirehellisyys maan perii, siihen minä luotan.

Ja siihen, että nälkä loppuu Otavalankadulle!  

 

Ladataan...

Tunnustetaan tosiasiat: Olin onnistunut asumaan Tampereella kaksi ja puoli vuotta käymättä kertaakaan Fazerin brunssilla. Kyse ei ollut edes totaalisesta yrityksen puutteesta, pari kertaa olin kääntynyt kadulla jonojen oltua ulos saakka, ja kerran kohtasin ovella lapun yksityistilaisuudesta. Muutama viikko takaperin olin muutaman muuttujan ansiosta lauantaina aamulenkillä Metkun kanssa jo kahdeksan jälkeen ja törmäsin samoissa hommissa oman koiransa kanssa olleeseen naapurintyttöön, ja siitä se idea sitten lähti. Jos kerran ollaan lenkillä niin aikaisin, voidaan hyvin olla varaamassa pöytää itsellemme jo ennen kymmentä.

Olimme laskeskelleet oikein: Ollessamme paikalla heti kymmenen aikaan brunssin alkaessa oli tilaa vielä runsaasti. Valtasimme ikkunapöydän tyytyväisinä. Hämeenkadun Fazer Cafe on paraatipaikoilla, mitä tulee aamupalamaisemiin. Aivan Hämeensillan kupeessa Tempon talossa istuskellessaan näkee suurista ikkunoista niin Tammerkosken virtaa, katunäkymiä kuin Koskipuistoakin. Sisustus on simppeli ja ilmava, kuvaaminen oli valon määrän vuoksi helppoa (ja minä en todellakaan ole mikään ruokakuvaaja).  Ihastelin välittömästi sekä esillepanoa että astioita, esille katetut annokset olivat herkullisen näköisiä ja mehuille ja smoothieille varatut lasit kauniita. Pienenä pikanttina yksityiskohtana kahvikupin kylkeen oli lisätty Fazerin omat karkki, me saimme omat annoksemme Kiss-kisseillä. Miten söpöä!

Annokset lautaselle kasattuani en voinut olla miettimättä, että nyt on niin laajalla skaalalla tavaraa, että kaikki ei voi mitenkään olla hyvää. Olin totaalisen väärässä. Ihan joka ikinen lautaselleni keräämä asia oli ihan hemmetin hyvää, ja valikoimaa oli paljon. Hedelmistä alkaen kaikki oli tuoretta, salaatit  ja salaattisekoitukset raikkaita ja ruokaisia, eikä mikään maistunut vakuumipakatulta. Jopa skagenista ja smoothieista oletan niiden olleen paikan päällä valmistettuja, tai ainakin maku oli täysin sen mukainen. Tarjoiluastiat täyttyivät tasaiseen tahtiin, joten ainakaan ensimmäisten tuntien aikana ei tullut fiilistä, että mikään olisi ehtinyt pöydässä liikoja seisoskella.

Gluteenittomat leivät sain pyytämällä, ja kuten arvata saattaa, Fazerilla on sekin puoli hallussa. Lisäksi ystävällinen tarjoilija kävi vielä oma-alotteisesti varmistamassa noutopöydän tuotteiden gluteenittomuuden, ja jos en ihan väärin näin parin viikon viiveellä muista, niin caecarsalaattia lukuunottamatta liki kaikki taisi olla viljatonta. Myös heti alussa tarjolla ollut moussekakku oli tehty gluteenittomaan pohjaan, mutta myöhemmin lisätyissä kakuissa oli myös viljapitoisia vaihtoehtoja. Fazerilla kuitenkin ollaan allergia-asioiden kanssa ilmeisen skarppeja, joten ainakin kysymällä uskaltanee syödä heidän valikoimistaan keliaakikkokin.
 

Tähän asti Pella'sin viikonloppubrunssi on ollut ykkössuosikkini Tampereen vakiobrunsseista, mutta Fazerilla valikoima on rehellisesti laajempi ja jokainen tarjolla ollut ruokalaji oli viety niin täydellisyyteen asti, että valtikka vaihtui tältä erää sillan sille puolelle. Hinta ei ole kuin muutaman hassun euron kovempi ollen Fazerilla 23,90e, mutta tässä hintaluokassa en koe eroa ratkaisevana, vaan maksan sen ihan suosiolla. Pikaista näläntappamista varten en Fazerille kuitenkaan malttaisi lähteä, vaan täällä täytyy ehdottomasti ehtiä nautiskella pidemmällä kaavalla.

Fazer Cafe, Hämeenkatu 15 (Tempon talo)
Brunssi tarjolla la-su 10-14,
hinta 23,90e.
Nettisivut brunssilistoineen täällä

Ladataan...

Iloista vappua työväki, ylioppineet ja muut vapun viettäjät! Vuoden paras juhlapäivä alkaa tätä kirjoittaessani kääntyä ehtoon puolelle. En varsinaisesti ole juhlapyhäihminen, ne ovat mielestäni usein vähän tylsiä ja väkinäisiä, mutta vapusta olen aina pitänyt erityisen paljon. En niinkään yleisen remuamisen ja riekkumisen puolesta, lasinsiruja täynnä olevat kadut eivät koiranomistajan sydäntä liiemmin lämmitä, mutta "ylimääräisenä" vapaapäivänä näin kesän kynnyksellä koen karnevalistisen ilon, lisääntyvän valon ja hyvän seuran merkeissä sen sortin onnellisuutta, että siinä on kasassa mielestäni täydellinen kombo hyvien juhlien ainesosiksi. Vielä kun saa pöydän täyteen herkkuja ja mielellään myös auringonpaistetta taivaalle, niin ollaan niin sanotusti juhlimisen ytimessä.

Vaikka olinkin kutsunut meille vieraita, en ajatellut viettää vappuani itse keittiön puolella sotkua tehden, vaan varasin seurueellemme jo hyvissä ajoin pöydän Cafe Kokon vappubrunssilta. Aleksanterinkadulle pitseria Napolia vastapäätä viime syksynä auenneesta Cafe Kokosta on hiljalleen tullut yksi lempikahviloistani kotikortteleissa. Optimaalinen sijainti, ketjukahviloiden tylsästä pakastelinjasta poikkeava gluteeniton tarjonta (testatkaa esimerkiksi usein valikoimista löytyvä kana-avokado-toast, suosituksen arvoinen!) ja iloinen ja välitön palvelu sekä koiraystävällisyys - paljoa muuta ei oikeastaan vaatimuslistalle tarvitse laittakaan! Oon pohtinut myös sitä, miksi juuri Kokossa on kiva istuskella yksikseenkin esimerkiksi läppärin kanssa kirjoittaen, kun taas joihinkin kahviloihin ei koskaan osaisi yksin päätyä istuskelemaan. Olen päätynyt siihen, että miljöö ja henkilökunnan preesens ovat ne asiaan vahvimmin vaikuttavat tekijät. Cafe Kokon tummasävyinen sisustus sekä pöydiltä liki aina löytyvät leikkokukat tai viherkasvit luovat ympärilleen rauhoittavan tunnelman, jossa viihtyy eri tavalla kuin vaikka Hämeenkadun varren suurempien kahviloiden hälinässä ja vilskeessä. Vaikka Aleksanterinkadullakin riittää seurattavaa, on Kokossa sisällä kiireetön tunnelma. Henkilökunnalla on usein kädet täynnä töitä, mutta heillä tuntuu olevan silti aikaa palvella asiakkaansa ajatuksen kanssa ja hymy huulillaan. On aina erityisen kiva katsoa, kun näkee jonkun selvästi nauttivan työstä jota tekee!

Tällä kertaa en kuitenkaan siis saapunut Cafe Kokoon läppärini seurassa, vaan olin varannut pöydän viisihenkiselle vappuseurueellemme. Vappubrunssin menu oli aiheuttanut jo etukäteen luettuna kuolan erityksen voimakasta lisääntymistä, ja olimme vähintäänkin yhtä haltioissamme myös paikalle saavuttuamme, kun aloimme lappamaan herkkuja niin lautasille kuin laseihinkin. Tampereen keskustan hintataso vappubrunssien suhteen tuntui olevan tavisbrunsseja huomattavasti korkeammalla (useissa paikoissa pyörittiin mainosten mukaan 30-50e tienoilla), mutta Kokossa hinta oli maltillisesti alle kahdenkympin. Ja mitä kaikkea sillä saikaan! Kokonaisuus oli rakennettu äärimmäisen fiksusti - suhteellisen pieneen kattaustilaan oli saatu todella loistava valikoima kaikenlaista spesiaalia herkkua, joilla sai lähteä nälkäänsä tappamaan oman makunsa mukaan. Leipätiskiä ja croissantteja lukuunottamatta kaikki tiskissä oli gluteenitonta (gluteeniton leipä toki tarjoiltiin pyynnöstä), joten kasasin pöytään klassisen täyskäden liki kaikkea mitä tarjolla oli. Seurueemme yhteiseksi hehkutuksen kohteeksi kohosi ihanan raikas mocktail, jonka maku piti sisällään ainakin mansikkaa, vaniljaa, sitruunaa ja vesimelonia. Aivan loistava idea korvata perinteiset mehut juhlan kunniaksi holittomalla cocktaililla! Itse ihastuin valtavasti myös yrttiseen perunasalaattiin, savulohimousseen, suolaiseen juustopiirakkaan, lopuksi pöytään tarjoiltuun minttusuklaamoussekakkuun... Tai no käytännössä koko ruokalistaan alusta loppuun. Seurueeni muut jäsenet söivät myös niitä itseltäni kiellettyjä croissantteja kuka nutellalla, kuka nakeilla ja kuka jollain kolmannella sen verran autuaan näköisenä, että hetken verran epäilin jo, että me istuttaisiin siellä niiden ääressä sulkemisaikaan asti. Munkit on so last season, nutella-croissant on uusi vappuhitti!

Yleisarvosanaksi Cafe Kokon vappubrunssi sai seurueeltamme kirkkaan kiitettävän. Toivottavasti samankaltaiset spesiaalibrunssit saavat jatkoa! Niitä odotellessa Kokossa voi onneksi nauttia perinteisemmästä buffet-aamiaisesta joka lauantai. Hinta-laatusuhteeltaan Tampereen lauantaiaamiaisskenessä parhaimpiin kuuluva, vain 8,90e maksava aamiaisbuffet pitää sisällään kattavasti kaiken sen, mitä hyvään aamupalaan tarvitsee: leipävalikoiman leikkeleineen ja kasviksineen, kananmunaa, erilaisia hedelmiä, tuoremehuja, kahvia ja teetä, puuroa, mysliä, granolaa tai siemensekoitusta, jogurttia, marjoja tai marjahilloa, smooothieta, toisinaan myös keksejä... Pieniä eroja voi olla viikosta toiseen, mutta joka kerta olen saanut vatsani niin täyteen, että seuraavan kerran on ollut nälkä vasta illallisaikaan. 
 

Kylläpä meillä olikin tämän päivän sateisen harmaasta säästä huolimatta huippuhyvä vappu! Kiitos sekä tiskin takana hääränneelle Cafe Kokon huipputiimille, että pöytämme ympärillä istuneelle rakkaalle seurueelleni. Toivottavasti tästä tulee uusi perinne, oon ihan valmis varaamaan meille pöydän Kokon vappubrunssille myös vuoden päähän jo nyt. 

Cafe Koko, Aleksanterinkatu 28
Avoinna ti-pe 09-17:30, la 10-16
Cafe Kokon FB ja IG.

Ladataan...

Tampere on viime vuosina hiljalleen kohonnut ekologisen (suomi)muodin ykköslähettilääksi ja tiedostavien vaateshoppailijoiden pyhiinvaelluskohteeksi. Kotimaista ja vastuullista muotia on tarjolla moneen makuun, ja kivijalkamyymälöitä kierrellessä saa käytettyä ostospäivän verran aikaa helpostikin. Paljon löytyy Suomessa suunniteltua ja myös täysin Tampereella tehtyä, on niin merkkien omia lippulaivamyymälöitä kuin laajempaakin valikoimaa tarjoavia konseptiliikkeitä. Kevään aikana esittelen teille omat lempivaatekauppani Vaatevallankumouksen hengessä. Minä tiedän kuka minun vaatteeni suunnittelee ja valmistaa, joko sinä tiedät omasi? 

Ensimmäisenä esittelyyn pääsee Aleksis Kiven kadun kirkkain helmi, Palanderin talon kivijalasta löytyvä Seele - Sustainable Lifestyle Store. Seele on yksinkertaisesti ihana! Jo myymälätila itsessään on viehättävä, suurista kaari-ikkunoista tilaan tulvii luonnonvaloa, ja korkeasta katosta roikkuvat vaaterekit sekä muut selvästi harkitut myymäläkalusteet tekevät oikeutta tuotteille. Ja tiedättekö mikä on ihan eniten parasta ja erottaa Seelen kirkkaasti kaikista muista vaatekaupoista joissa olen koskaan elämässäni asioinut? Seelessä ei ole perinteistä ahdasta sovituskoppirivistöä, Seelessä on sovitushuone. Muutama pieni porrasaskelma myymäläkerrosta ylempänä on järjettömän tilava huone peiliseinineen, varsinaisia koppeja (nekin tilavia) kolme ja makutuomareita mahtuu sohvalle vaikka rivi. Seelessä kelpaa olla siis sekä sovittelemassa että seurana kun kaveri sovittelee, ja jos kaipaa avuksi ammattilaisen silmää, on kauppias Taru henkilökuntineen naisia paikallaan. He tuovat sulle oikeat koot, antavat stailausvinkkejä ja tuntevat tuotteensa muutenkin läpikotaisin, mikä tulee ilmi heidän kertoessa tuotteistaan. Sellaista palvelua asiakkaana arvostan todella korkealle! Sovitella saa rauhassakin, jos on enemmän omaan makuunsa luottavaa sorttia.  

Vuodesta 2013 saakka toimineen Seelen valikoimiin kuuluu tällä hetkellä kolmisenkymmentä kotimaista vaate-, koru- ja asustemerkkiä, ja kivijalkamyymälän lisäksi heiltä löytyy myös nettikauppa. Valikoima uudistuu jatkuvasti sesonkien mukaan, mutta kertakäyttömuotia Seelessä ei myydä. Myyntiin valikoituja vaatteita yhdistää ajatus siitä, että tuotteen tulee olla monikäyttöinen. Sama mekko voi taipua neuleen kanssa työvaatteeksi ja oikeilla koruilla koristeltuna juhlaan. Toisinaan homma voi näköjään kääntyä myös toisinpäin: Mukaani tarttui tämän päivän vierailulla Puuvillatehtaan mustat siistit perushousut, jotka kuvittelin ostavani työkäyttöön, mutta näiden mukavuus on collareiden tasoa, joten täällä sitä rötvätään niihin verhoutuneena kotona sohvalla koiran kanssa. Hupsista.

Seele - Sustainable Lifestyle Store palvelee osoitteessa Aleksis Kiven katu 11. 
Aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät nettisivuilta seele.fi. Tsekkaa myös Seelen FB ja IG!

Ja koiran kanssa liikkuville lisäkivaa: Kauppias Taru toivottaa myymälään tarvittaessa tervetulleeksi myös hyvinkäyttäytyvät koiravieraat, aivan kuten Seelen vierestä löytyvä, jokin aika sitten esitelty Kaffilakin. Aiheeseen liittyen myöskin Koskikeskus on hiljattain sallinut koirat yleisissä tiloissaan sekä kahviloissaan. Niin se vaan sääntö-Suomikin keskieurooppalaistuu hiljalleen. :)
 

Ladataan...

Hyvää naistenpäivää kaikki itsensä naiseksi identifioivat! Naistenpäivän kunniaksi kohtelias herrasmieskoiramme Metku Kaustinen puki tänään rusetin kaulaansa ja vei naapurissa asuvan tyttöystävänsä Maisan (IG @maisulidaily) extempore-kahvilatreffeille Stockalle hiljattain avautuneeseen Tampereen ensimmäiseen Espresso Houseen. Kuten jo aikaisemminkin kirjoitin, Stockalle ovat koirat tervetulleita alakerran ruokapuolta lukuunottamatta, eikä paraatipaikan Hämeenkadun kulmauksesta vallannut Espresso House tee linjaan poikkeusta. Hyvä näin, nyt on rautatieaseman nurkillakin toinen kahdeksaan asti iltaisin auki oleva koiraystävällinen paikka Stockan Robertsin lisäksi.

Espresso House on yksi viime vuosina nopeimmin levinneistä kahvilaketjuista, enkä yhtään ihmettele sen suosiota. Laaja valikoima, hyvin huomioidut erilaiset erikoisruokavaliot, suhteellisen edulliset hinnat ja kiva sisustus - kun kerran ketjuna toimitaan, niin juuri näin se kuuluu tehdä. Mun ehdoton suosikki heiltään on chai latte, jonka he tekevät ihan erityisen hyvin. En siis yhtään pistä pahakseni, että avasivat kahvilan myös kotikortteleihini.

Muutaman käyntikerran kokemuksella myös asiakaspalvelu on kunnossa. Ihanaa kun kiireenkin keskellä asiakkaat ehditään huomioida hymyllä, jutustelulla ja ystävällisillä toivotuksilla. Ja rapsutuksilla, muistuttaa Metku vierestäni, ja lähettää erityisterveiset hännänheilutuksineen naistenpäivän illassa tiskin toiselle puolelle rapsuttamaan saapuneelle baristalle! Näin tehdään tyytyväiseksi sekä koira että omistaja. :)

Maisa, Metku ja henkilökunta kiittävät, kumartavat ja antavat suosituksensa. Kierretäänpäs nyt ainakin pari korttelia -tyyppiset yhteiset iltalenkkireittimme taitavat poiketa pehmeiden sohvienne kautta jatkossa aika usein! 

 

 

Ladataan...

Joko Kaffila on sulle tuttu? Ainakin useimmille tamperelaisille koiranomistajille tuntuu olevan! Pieni ja symppis, mutta silti ehdottoman trendikäs kahvila keskustorin laitamilta löytyy kaikista mihin mennä koiran kanssa -listauksista ensimmäisten joukossa mainittuna. Kerran aiemminkin olin Metkun kanssa siellä visiteerannut, mutta silloin oli kesä ja lämmin, joten istuimme söpöllä terassilla sisätilojen sijaan. Tällä viikolla tuli aiheelliseksi juhlistaa ystäväni uutta työpaikkaa (onnea I!), ja hän ehdotti kakkutreffeille lokaatioksi Kaffilaa. Päätin hoitaa sekä kakunsyönnin että iltapäivälenkin samalla reissulla, nappasin Metkun mukaani ja suuntasin kohti Aleksis Kiven kadun ja Hallituskadun kulmausta.


Kaffila on söpö, kodikas ja pieni. Sisustus on kiva miksaus retroa ja nykypäivää trendikkääseen tapaan. Ihana, jo julkisivun kaari-ikkunoista välittyvä vanhan talon fiilis on säilytetty myös huonejaossa, sillä tila on kolmeen eri huoneeseen rakennettu, mikä on omiaan pitämään kaikua poissa ja tarjoamaan vähän yksityisempää fiilistä, vaikka paikka täynnä olisikin. Ja useinhan se on. Harvassa kahvilassa on normaalia jonottaa pöytäpaikkaa, mutta täällä se tuntuu olevan varsinkin ruuhka-aikoihin enemmän sääntö kuin poikkeus, minkä huomasimme odotellessamme vuoroamme sekä kassalle että pöytään. Mutta hyvää jaksaa ja kannattaa odottaa, näinhän ne sanoo.

Valikoimissa on laajalti herkkuja vegaaneille, ja gluteenittomiakin vaihtoehtoja löytyy. Jonotellessa vilkuilin ympärilleni ja huomasin useammassa pöydässä olevan työn alla herkullisen näköisten salaattiannosten syöminen. Kaffila tarjoilee myös erilaisia aamupalavaihtoehtoja sellaista kaipaavalle, ja viikonloppuisin tarjolla on brunssihenkinen aamiaisbuffakin. Täytyy käydä testaamassa joskus!


Koiraystävällisyys tuli ihanasti ilmi kahdella tapaa: jo pelkästään henkilökunnan reaktioista huomasi, että koirat ovat todellakin tervetulleita heille, ja lisäksi Metkulle tuotiin oma vesikupillinen pöydän viereen heidän aloitteestaan. Ihan superkivaa, jes, kiitos! Kaffilan tunnelmassa oli muutenkin jotain taianomaista, sillä tämä oli ensimmäinen kerta, kun Metku omat mukana olleet herkut mutusteltuaan rupesi tyytyväisenä pötköttelemään paikallaan. Kaupunkilaiskoiran kahvilakasvatus alkaa selvästi tuottaa tulosta. Yksi seurueemme jäsenistä naureskelikin, että Metkuhan on suorastaan rauhallinen - russeliksi. Jep, hyvä tarkennus.
 

Villapaita niskaan ja takaisin ulos kylmään, yh. Mutta ihan ehdottomasti seuraavallakin kerralla kun keskustorin nurkilla tallustellessa varpaita ja tassuja paleltaa, on hyvä vaihtoehto poiketa Kaffilan lämpöön ja tunnelmaan! Kaffilan netti- eli facebooksivut löytyvät täältä.

Ladataan...

 

Tampereen alueen koiraryhmissä Naamakirjan syövereissä nousee tasaisin väliajoin pinnalle keskustelu aiheesta "mihin kahviloihin pääseekään koiran kanssa". Jo muutamaan kertaan olen bongannut niistä ketjuista Stockmannilla sijaitsevan Robert's Coffeen henkilökunnan toivottavan koirat lämpimästi tervetulleiksi kahvittelemaan heille, mikä on ilahduttanut kovin. Tiesittekö jo, että Stockmannille ovat koirat tervetulleita muutenkin, lukuunottamatta ruokakauppojen puolia? Myös Robert'sille pääsy koiran kanssa on siis looginen jatkumo, oikeinkin kiva lisä Stockan palveluihin.

Siispä yhtenä päivänä hypätessäni bussista pois Stockan kohdilla päätin pyörähtää tsekkaamassa mikä meno Robertsilla on. Olin liikenteessä Metkun sekä viisivuotiaan ihmisystävämme kanssa, joista jälkimmäisellä oli välipalanälkä, joten lähdimme nappaamaan jotain pientä suolaista.
 

En yleensä ole mitenkään ketjukahviloiden ylin ystävä, mutta Stockan Robert's on sellaiseksi oikeinkin miellyttävä paikka. Sisustuskin on ketjukahvilaksi kiva ja Stockamaisen tyylikäs, erityisesti ihastuin valaisimiin. Mutusteltiin sämpylä aika pikaisesti ihmisvoimin, Metku haaveili pääsevänsä osingoille ja maisteli murusia lattialta. Tuomiomme: Kyllä Robertsilla hetken istuu kesken kauppareissun, jos nälkä niillä nurkilla akuutisti nälkä iskee. Kaverin kanssa juoruilemiseen valikoisin ehkä eri paikan, mutta ketjukahvilaksi kokemus oli ehdottoman onnistunut. Ottakaas valikoimiin herkkuja koirillekin, niin ei tartteis karvakorvien ihmisten annoksia kerjätä! :) 

 

 

Ladataan...

Lähdetään siitä, että minä en ole aamuihminen.

On kuitenkin muutama asia, joista minä aamuissa pidän. Aamupala on niistä tärkein. Joskus kotona, toisinaan töissä, aina kun on aikaa niin kahviloissa tai hotellien ravintoloissa. Sen ei tarvitse olla mikään jättimäinen brunssi, usein ihan vaan vaikka sämpylä ja tee on riittävä. On ihana mutustaa murusia massun täytteeksi ja katsella uuteen päivään heräävää kaupunkia. Heräävän kaupungin katselu on juuri se toinen asia, josta aamuissa pidän. Kolmas on aamulenkki, tosin ei pimeään aikaan vuodesta. Paitsi jos se tarkoittaa kävelyä aamupalan ääreen, sitten sekin kelpaa.

Palataan uudelleen siihen, että kaikesta tästä huolimatta minä en ole aamuihminen. Minulle tuottaa usein vaikeuksia herätä tarpeeksi aikaisin, että ehtisin syödä aamiaisen. Toisekseen muistan hyvin harvoin ostaa aamupalatarpeita, sillä töiden jälkeen iltaisin kaupassa käydessä muistan kyllä iltaruoan, mutta sen pidemmälle ajatukseni harvoin kantaa. Toisinaan unohdan myös ostaa eväät seuraavaksi päiväksi töihin, ja vielä useammin lähden töihin ja unohdan ne eväät kotiin jääkaappiin.

Kaiken tämän keskellä on yksi paikka kaksi ihanaa naista, jotka minut toistuvasti näiltä kriiseiltä pelastavat. Vaikka minkälaisessa unenpöpperössä, kiireessä tai kriisissä olisin, osaan aina taivaltaa Otavalankatua siihen suuntaan missä kauempana siintää Tornihotelli, ja kääntyä muutama askel Tuomiokirkonkadun risteyksen jälkeen kadun oikealla puolella olevasta ovesta sisään. Sieltä löytyy mitä herttaisin lounaskahvila, Kahvila Jenna ja Minna, josta saa todennäköisesti maailmankaikkeuden sydämellisintä palvelua, sekä suolaista että makeaa pääosin itsetehtyä leivonnaista niin nälkään kuin juhlahetkiinkin, ja kaupungin hinta-laatusuhteeltaan kirkkaasti parhaan lounaan. 

Miljöö on hyvin simppeli, sellaisella ei tarvitse pisteitä kalastella, täällä tunnelma syntyy palvelusta ja tuotteista. Vaikka kuin väsyneenä paikalle menisi, tiskin takana (ja välillä edessäkin) hääräävät yrittäjät ovat sellaisia aurinkoja harmaimpanakin päivänä, että joka kerta täällä asioidessa tulee hyvä mieli. Enkä ole ainoa, joka hyvän mielen saa: Eräs pieni, mukanani hyvin usein kulkeva jackrussellinterrieri Metku Kaustinen on nimittäin rakastunut noihin leideihin niin paljon, että emme oikeastaan voi kulkea kyseistä kadunpätkää jos kahvila on kiinni. Metku kun tätänykyä järjestää aina yhden koiran kovaäänisen mielenosoituksen, jos ei saa mennä ovesta sisään kerjäämään henkilökunnalta rapsutuksia ja imuroimaan kielellään lattialta löytyviä pullanmurusia. Heille ovat siis koirakaveritkin tervetulleita asioimaan, mikä myös on ihana lisä helpottamaan arkeani. Jaksatteko lukea vielä yhden kehun? Kaiken muun hyvän lisäksi heillä on hienosti huomioitu myös meidät viljavammaiset asiakkaat. Gluteenitonta on tarjolla päivittäin, niin lounaassa kuin leivotuissakin. Omnomnomnomnom.
 

 

Jos jostain pitää antaa kritiikkiä, niin siitä, etteivät he ole kloonanneet itsejään niin, että voisivat pitää kahvilaansa auki kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä. Kävisin mieluusti heillä iltapalallakin (tai oikeastaan voisin kokonaan luopua kotimme jääkaapista siinä vaiheessa). <3

Menkää! Aukioloajat ja muuta lisätietoa löytyy heidän facebook-sivuiltaan täältä.

Ps. Laitoin heidät poseeraamaan kuvaan, mutta en kertonut mihin kuva tulee. Sitten vaan kasuaalisti julkaisen sen internetissä, oon oikein malliasiakas kyllä nyt taas. Älkää antako mulle porttikieltoa, pliis! Kuolisin nälkään ilman teitä!