Voihan vappu

Niin siinä sitten taas kävi että kun olisi juhlan aika niin emme me minnekään pääse koska on joku este. Tällä kertaa este ei ollut mikään iso draama elämässä tai edes työt vaan aivan järkyttävä flunssa meillä molemmilla. Vappu meni siis hyvin pitkälti peiton alla kotona ja hyvänä hetkenä sitä tuli selailtua muiden whatsappiin satelevia iloisia vappukuvia.

No onneksi vappuja menee ja tulee aina uusia ja kyllä mekin vielä vappujuhliin kerkeämme mukaan!

Todellisuudessa juhlamieltä ei olisi ehkä riittänyt tarpeeksi ja olisimme voineet happamine ilmeinemme pilata muiden vapun. Vuokralaisemme aiheuttaa niin paljon tällä hetkellä pään vaivaa että meitä hirvittää. Sitä ei vaan oikein osaa olla ajattelematta että onko vuokralaisten aiheuttamat tuhot yli vai alle 10 000€ vaiko peräti lähempänä 20 000€. Tiedossa on että meno talossamme on hyvinkin hurjaa tällä hetkellä ja pitkin pihoja on kylvetty roskia jotka tuulen mukana kulkeutuvat jo naapureillekin saakka. Pahinta on se että tässä ei nää muuta kuin me ja talomme naapurit väärää. Muilta tulee vähättelyä tyylillä pitääkö sitä aina olla niin siistiä. On tässä tilanteessa myös jotakin hyvää. Olen oppinut ymmärtämään, miten ihmisistä tulee paatuneita rasisteja.

Vappupiknikkimme oli tällä kertaa koiralta lainatun huovan päällä olohuoneessa ja se sopi meille oikein hyvin. Pientä makeaa syötävää kuplajuomaa ja Viaplaysta hömppää katselle. Ei vapun ohjelman tämän kummempaa mielestäni tarvitse olla. Flunssasta tukossa olevat aivoni viestii tällä hetkellä että miehen kanssa kahden vietetyt piknikit voisi olla tästä eteenpäin vappuperinteemme.