Tutkin käyriä, googlaan, etsin tietoa, en ole ainut!

Painonnousu raskausaikana ahdis mietityttää monia. Ja siihen vaikuttaa niin monta asiaa! Miten tästä nyt ottaa selvää.. Syönkö liikaa, miksi tää paino nousee näin paljon ja näin nopeasti….. Siinä vaiheessa kun olen eksynyt jonnekin vau.fi:hin katsomaan, paljon vauva tällä hetkellä painaa (135g!), olen valmis läimäisemään itseäni poskelle.

Mulla paino nousee normaalioloissakin helposti. Kaivoin esiin Pojan aikaisen äitiysneuvolakorttini tutkiakseni asiaa tarkemmin. Silloin en mielestäni saanut ”liikaa” kiloja, vaikka muistan kyllä silloinkin ahdistuneeni juuri tästä alku- ja keskiraskauden painonnoususta, kun monissa paikoissa toitotetaan, että painon ei tarvitse vielä nousta.

Lähtöpaino vuonna 2011 on ollut 3 kiloa vähemmän kuin nyt oli, mutta elin kyllä ihmisen äärirajoilla… Siis vedin varmaan 2 spinning maratonia viikossa ja söin lähinnä kaurapuuroa ja raejuustoa. Molemmissa raskauksissa olen jo ensimmäisessä neuvolassa painanut 3 kg enemmän kuin ”normaalisti”. Ehkä vähän turvotusta? 😀 Vaan kun turvotuksen hävitessä kilot ei enää lähde minnekään.. No nyt 17. raskausviikolla olen saanut kerättyä yhteensä 5 kiloa. Kiloja kertyi lähes samaan tahtiin myös edellisessä raskaudessa. Lopputuloksena viimeksi oli noin 13 kilon painon nousu ensimmäiseen punnitukseen (ja lähtöpainoon n. 16 kg). Ihan ok siis – ainakin suomalaisella mittapuulla. 

Tämän brittilaskurin mukaan huitelen kuitenkin reilusti keskiarvon yläpuolella. Ehkä mun pitää etsiä joku jenkkiversio, siellä olen varmaan ihan ok painossa 😉

Jokaiselle kilon kertymisellehän on aina joku hirveen hyvä selitys? Olen kuullut vain yhden hyvän ystäväni sanoneen, että kiloja hänelle ei ole tullut muusta kuin siitä, että käsi on noussut liian monta kertaa laittamaan jotain suuhun. No, tämä on mulla kanssa se syy, mutta suurempaan syömiseenkin löytyy selityksiä (ja ei, en syö kahden edestä :D).

Alhainen verenpaine
Kahdella ensimmäisellä neuvolakäynnillä verenpaineet ovat olleet n. 60/90, mikä on aika vähän. Huomaan, että jumpan jälkeen seuraavana aamupäivänä olo on hankala, pyörryttää. Luulen, että huimaus johtuu alhaisesta verensokerista ja yritän syödä oloa normaaliksi. Muutaman kunnon aamupäivähuimauksen jälkeen tajuan, että kyse voi olla verenpaineesta. Kaksi päivää pieniä annoksia salmiakkia – jes, verenpaineet 60/120 ja olo on melkein kuin normaalilla ihmisellä!

Aamunälkä
En mä vaan voi sille mitää, että vaikka syön ihan kunnon aamupalan noin 7.30, maha alkaa murista jo viimeistään kymmeneltä. Syön siis kaksi aamupalaa, kotona ja töissä. Silti olo ei ole ihan norminorminormaali ennen kuin olen syönyt vielä kunnon lounaan.Jos yritän aamupäivät elellä samoilla eväillä kuin ennen raskautta, huimaus ja pyörrytys on taattu.  Vietän siis aamupäivät lähinnä syöden.. 

Treenimuutokset
Ei vaan ihmisen pää mukaudu siihen, että kun treenitehot eivät ole samoja kuin ennen, niin kroppa ei välttämättä tarvis ihan yhtä paljon ravintoa.

Tässä mun selityksiä sille, että on vaan syötävä enemmän. No, vaa’allahan se sitten nähdään, että hyvin on syöty. Onneksi mitään valtavia mielitekoja ei ole vielä ilmestynyt, mitä nyt yhtenä viikkona söin varmaan reilun kilon tomaatteja ja muutaman viikon ajan oli ihan pakko saada aamuisin ekana appelsiinimehua. Mikään roskaruoka ei onneksi ole vielä himottanut (paitsi eilen kyllä melkein itkin illalla, kun Mies oli töissä tehnyt pannaria, sitä oli jäänyt yli ja hän ei ÄLYNNYT TUODA SITÄ MULLE) 🙂

Näillä mennään. Yritän relata. Kaikki on erilaisia. Tääkin on ihan normaalia. 

Onks täällä sielunkumppaneita? 🙂