Ladataan...
Emmi Laakkonen

Tiedättekö sen tunteen, kun olette lähdössä lasten kanssa johonkin ja lähteminen on yhtä sekoilua? Siinä tulee punnittua, että kannattaako tai jaksaako lähteä ollenkaan ja pään sisällä ääni jo huutelee, että peru se meno! Mutta sitten, kun lähtee ja näkee muita ihmisiä on fiilis niin paljon parempi kuin neljän seinän sisällä hengaillessa. 

Me lähdettiin tänään poikien kanssa katsomaan Stokkan jouluikkunaa. Treffattiin mummi Stokkan parkissa, syötiin lounasta kasikerroksessa, ihmeteltiin leluosastoa, jonne taapero olisi halunnut parkkeerata loppupäiväksi ja viimeisenä käytiin katsomassa se ikkuna. Päivä oli ihana ja teki omalle pääkopalle todella hyvää, vaikka itse lähteminen olikin aikamoinen (ali)suoritus. Siinä pienempää poikaa pestessä - samalla kun isompi uitti kättään potassa, jonka olin kiireessä unohtanut pestä - tuli mietittyä muutamaan otteeseen, että nyt olisi vain helpompi jäädä kotiin ja lopettaa kiirehtiminen. Jatkoin kuitenkin vauvan pukemista ja samaan aikaan taapero oli päättänyt tyhjentää vesimukinsa päälleen. Laskin päässäni ehkä sataan. Lopulta sain meidät kaikki autoon ja takapenkki simahtikin päikkäreille samantien. 

Vaikka erilaiset menot ja treffailut sekoittavatkin päivärytmiä ja lähteminen saattaa aiheuttaa muutaman harmaan hiuksen niin silti se kannattaa. Se on vähän kuin lasten kanssa lomailu. Haastavaa eikä mitään varsinaista lomailua, mutta silti välillä niin tarpeellista. Sillä useimmiten se maisemanvaihdos, edes vaikka muutamaksi tunniksi, antaa sitä tarvittavaa lisäenergiaa lapsiarkeen. 

Ladataan...

Ladataan...
Emmi Laakkonen

Tänään Nikolas on tasan 2 kuukauden ikäinen. Kuva tosin on otettu hänen ensimmäisinä viikkoinaan. Mulla ei ole mitään muistikuvaa miten Viktor nukkui tämän ikäisenä vaikka siitä on aikaa vasta reilu vuosi. Sen muistan, että viime jouluna hyssyttelimme häntä useaan otteeseen keskellä yötä, jottein koko joulunviettoon kerääntynyt suku heräisi. Nikolas ei tällä hetkellä (kop kop) pahemmin itke öisin mikä on aivan ihanaa!

Alkuun vauvalla ei ollut minkäänlaista rytmiä ja vaikka se oli hyvin odotettavaa, tuntui se ajoittain ihan toivottomalta tässä taapero- ja vauva-arjessa. Edistystä tapahtui ja tapahtuu kuitenkin koko ajan ja jossakin vaiheessa päätin lopettaa rytmistä stressaamisen. Se mitä olen rytmin eteen tehnyt on, että aamuisin kun Viktor herää otan myös Nikolaksen alakertaan vaikka hän olisikin unessa. Hän saa jatkaa uniaan, mutta valot ja äänet kertovat ettei enää ole yö. Päivisin pidän kirkkaatkin valot päällä enkä varo ääniä (no ihan kun niitä voisi taaperon kanssa edes varoa) ja iltaa kohden laitan valoja pienemmälle. Viktor on tottunut, että illalla mennään suihkuun ja kylvetämme vauvan siinä samalla, joten sama iltarutiini toistuu myös vauvalle joka ilta.

Rytmiltään vauva valvoisi mielummin myöhään ja nukkuisi pidempään (niinkuin minäkin!), kun taas taapero on varsinainen aamuvirkku. Yö on erottunut päivästä jo muutaman viikon ajan eli öisin vauva syö, muttei enää jää valvomaan, kuten alussa. Yösyöttöjä on 2-3 yössä ja vaipan joudun vaihtamaan ainakin kerran yössä. Vielä viime viikolla vauva nukahti yöunille vasta 23-24 aikaan, mutta nyt muutamana iltana olemme saaneet hilattua nukkumaanmenoa hieman aikaisemmaksi. Päivisin parhaat unet tulee enää vaunuissa, kun aluksi vauva nukkui sikeästi melkeinpä missä vain. Aiemmin hän myös sippasi milloin mihinkin ns. itsestään, kun nyt taas tarvitsee jo hieman enemmän apua nukahtamiseen. 

Näin nukkuu siis meidän kaksikuinen. Jos sitten kysytään, että miten meillä nukutaan niin liian vähän - aikuiset ainakin. Ah sitä päivää tulevaisuudessa, kun voin vetäistä vaikka sen 10 tuntia unta putkeen. Siihen saakka mennään päikkäreiden, kofeiinin ja välillä myös suklaan voimalla! 

Kuvat: Anna Brandt

Ladataan...

Ladataan...
Emmi Laakkonen

yhdet leikkitreffit

1x Picnicin salaatti

monta piparia

1x Muumijoulukalenterin suklaa

1x huonosti nukkunut vauva

1x valmissoselounas taaperolle

monen monta vaihdettua vaippaa

1x muskarin joulujuhla, jossa koettiin V:n ensimmäinen "esitys"

1x koneellinen pyykkiä

1x puhelu parhaan ystävän kanssa

aika monta taaperon kiukkukohtausta

1x kauppareissu

1x 40 minuutin vaunulenkki räntäsateessa

 

Ladataan...

Ladataan...
Emmi Laakkonen

Tilaamamme tuplarattaat saapuivat viimein muutama viikko sitten ja nyt vaunuilua on takana sen verran, että voin listata plussat ja miinukset. En muuten suosittele ikinä tilaamaan BabyMax -verkkokaupasta, sillä toimitus kesti yli 10 viikkoa vaikka toimitusajan piti olla 3-4 viikkoa. Hyvitykseksi saimme takaisin 75€...jep jep. Mutta sitten itse vaunuihin.

Aiemmat vaunumme olivat Stokken Trailz -vaunut, joihin olin todella tyytyväinen. Stokkelta ei löytynyt mitään fiksua sisarusvaunua, joten päädyimme näihin Donkey2 Duo -vaunuihin. Kokemusta muista vaunuista ei ole, joten vertaan nyt hieman näitä keskenään.

Plussat:

+ Vaikka vaunut ovat tuplavaunut, ovat ne uskomattoman ketterät ja hyvin rullaavat. Tasaisella näitä on helpompi työntää kuin yhdelle vauvalle suunniteltuja Stokkeja.

+ Vaunuista on helppo tehdä mieleisensä näköiset, koska kaikki kankaat on erikseen valittavissa. 

+ Vaunuista saa tehtyä kolme klipsiä avaamalla ja runkoa yhteen vetämällä yhden vauvan vaunut. Tähän menee aikaa alle minuutti. Yhden vauvan kanssa vaunuihin saa kiinni mukana tulleen ostoskorin. Vaunuja voi siis hyvin käyttää sittenkin, kun vanhempi ei enää rattaissa viihdy.

+ Paketissa tuli mukana yksi vaunukoppa ja istuinosat molemmille.

+ Vaikka vaunut ovat tuplavaunut menevät ne kasattuina yllättävän pieneen tilaan. 

+ Vaunuihin on saatavilla vaikka mitä lisäosia ja niiden saatavuus on hyvä. Omalla harkinta(ei vielä hankinta)listalla ovat kahvikuppiteline (se on kyllä aika varmasti saatava), footmuff taaperon jaloille sekä kankainen kuljetussuoja vaunuille. 

Miinukset:

- Epätasaisella vaunut kulkevat Stokkeja huonommin. Nämä Bugaboot soveltuvat siis paremmin kaupunkikäyttöön.

- Tavaratila on huomattavasti Stokkeja pienempi ja ahtaampi. Ilman kauppakoria (jonka saa kiinni vain yhden lapsen kanssa) on esim. ruokaostoksissa aikamoinen sommitteleminen tavaratilaan.

- Mukana ei tullut hyttysverkkoa, ainoastaan sadesuoja (Stokkeissa mukana molemmat).

- Näissä vaunuissa lapsi/ lapset ovat huomattavasti matalammalla kuin Stokkeissa. Pitkälle ihmiselle Stokket olivat korkeudeltaa paremmat.

- Vaunukoppa on kylmempi kuin Stokkeissa, koska pohjassa ei ole kiinteää muovia ja styroksia, ainoastaan kangasta. Meillä on kopassa untuvapussi, joka on kuitenkin lämmittänyt tarpeeksi. 

Mielellään vastaan jos teillä tulee mieleen jotakin kysyttävää vaunuista. Ihanaa viikonloppua kaikille! :)

Ladataan...

Ladataan...
Emmi Laakkonen

Ennen vauvan syntymää mietin usein, millaista arki tulee olemaan kahden pienen kanssa. Toki jokainen päivä on erilainen, mutta tässä pieni kurkistus keskiviikkopäiväämme: 

5:30 Viktor herää ja Nikolas nukkuu vielä. Mies nousee Viktorin kanssa ja saan jäädä hetkeksi nukkumaan. Nikolas on nukahtanut noin klo 23 edellisenä iltana ja olen syöttänyt häntä yöllä kahden ja puoli viiden aikaan. 

6:40 Mies tulee herättämään, hänen on lähdettävä töihin. Käyn pikasuihkussa ennen hänen lähtöään.

7:00 - 8:30 Ollaan poikien kanssa sisällä, syön aamupalaa, vaihtelen molemmilta vaippaa, katsotaan muumeja & Chuggingtonia ja leikitään.

9:00 Ollaan sovittu puistotreffit yhdeksäksi yhden äitikaverin kanssa. Olemme hiukan myöhässä, koska Viktor veti aivan uskomattamat raivarit, kun yritin pukea häntä. Kiittelin sillä hetkellä mielessäni sitä, että vauva oli jo nukahtanut vaunukoppaan. Joskus ulos lähtiessä molemmat itkee samaan aikaan ja se on suhteellisen stressaavaa. 

9:10 - 11:00 Puistoilua ja sen jälkeen nopea kierros Sokokselle sekä ruokakauppaan. Taputtelen käsiä Viktorin edessä, jottei hän nukahtaisi vaunuihin. Nikolas nukkuu koko puistoilun ja kauppakierroksen ajan.

11:00 - 12:15 Teen jauhelihakastiketta ja pastaa. Molemmat pojat ovat hereillä, mutta kokkailu onnistuu yllättävän ok. Syödään, jonka jälkeen nukutan Viktorin. Tämä päikkäreille laittaminen on se päivän haastavin osuus yksin. Jos en saa vauvaa rauhalliseksi, ei Viktorkaan nukahda. Nyt nukuttaminen menee kuitenkin maaliin! Miten hyvä fiilis voikaan tulla näistä päivän pienistä onnistumisista :DD

12:15 - 14:30 Siivoilen, syötän Nikolasta ja hengailen hänen kanssaan. Nikolas nukahtaa ja ehdin jo hieman innostua, että kerrankin lapset nukkuvat samaan aikaan. Sitä kestääkin noin 10 minuuttia, jonka jälkeen Nikolas on taas hereillä.

14:30 Viktor itkee yläkerrassa. Kipitän sinne ja hän nukahtaa syliini. Sillä sekunnilla vauva alkaa itkeä alakerrassa, joten otan Viktorin mukaan alas eikä hänen päikkärinsä enää luonnollisesti jatku. Edessä muutama tunti leikkimistä ja Viktorin päivällinen.

16:30 Mies tulee töistä. Hänellä on koko joulukuu koulutusta, joten saan maistiaisen siitä millaista arki on, kun toinen on "normaalissa" päivätyössä. Suunnataan koko porukka Lidliin. Ulkona sataa ja iltapuistoilu jää väliin. Ei ole kiire, joten tongin rauhassa niitä Lidlin keskikoreja. Nyt ennen joulua niissä on ollut paljon lapsitavaraa. Tajuan, että nykyään fanitan ehkä vähän Lidliä. 

19 - 20 Iltapuuro, Nikolaksen kylvetys ja Viktorin suihku. Viktorille iltamaito ja poika on unessa klo 20.

21:00 Nikolaskin on unessa. Mietin, että voiko tämä mennä näin helposti? Pääsenkö nukkumaan jo nyt!

22:00 En päässyt en. Hyssyttelen Nikolasta ja viimein hieman ennen puoltayötä hän nukahtaa. Onneksi aamulla saan nukkua, koska on Itsenäisyyspäivä ja mies on vapaalla!

Raskainta tässä päivässä: se, että univelkaa kertyy koko ajan lisää ja lasten rytmit menee vielä tässä vaiheessa aivan ristiin.

Parasta tässä päivässä: puistotreffit ja lasten kanssa nauraminen. 

 

 

Ladataan...

Ladataan...
Emmi Laakkonen

Tämä "mies vastaa" -kysely on pyörinyt blogeissa jo pitkään ja minunkin oli tarkoitus julkaista tämä jo Isänpäivänä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Eli tässäpä mieheni vastaukset 33 kysymykseen.

1. Mitä oikeasti ajattelit minusta ensitreffeillämme?

Että oletpa sä kaunis.

2. Nauranko vitseille, mitä en oikeasti tajua?

Et, jäät ihmettelemään sitä ennen kun joku kertoo että se oli vitsi. 

3. Pidänkö halailusta?

Joo, mutta et aamuisin.

4. Haluaisinko pienet vai isot häät?

Kirkkohäät ja ehkä enemmän isot kuin ihan pienet.

5. Olenko koskaan rikkonut lakia?

Joo, ylinopeutta (ainakin).

6. Millainen on voileipäni?

Leipä ja voita :D

7. Millaista musiikkia kuuntelen?

Radiosta Suomipopilta tulevaa musiikkia.

8. Mitä pelkään?

Tauteja ja aika paljon muitakin asioita.

9. Kestänkö stressiä?

Kyllä, mutta toki stressi vaikuttaa.

10. Oudoin tapani?

Pestä hampaat välillä kahteen kertaan peräkkäin.

11. Mihin työhön et missään nimessä laittaisi minua?

Infektiotautien erikoislääkäriksi.

12. Jos saisin viettää päivän jonkun kuuluisan, elävän, kuolleen tai ihan kenen kanssa tahansa. Kuka se olisi?

Edesmenneen isäni. (En koskaan ehtinyt tavata mieheni isää ja mielellään hänet olisin oppinut tuntemaan).

13. Voittaisin lotossa, mitä tekisin rahoilla?

Remppaisit alakerran vessan ja sitten reissuun.

14. Mikä väri vastaisi persoonaani ja miksi?

Punainen, joskus (ehkä) tulistut.

15. Mikä minua ärsyttää eniten muissa ihmisissä?

Ammatti-ihmisten ammattitaidottomuus.

16. Mikä on suosikki roskaruokani?

Ikean hodarit, joka kerta kassan jälkeen.

17. Rumin vaatteeni mistä minä pidän, mutta sinä et?

Mummohame, joka sai kommentteja jopa baarissa. (eräänä legendaarisena iltana nainen, jolla oli tullut sanaharkkaa porukkamme kanssa tuli vetäisemään minua hihasta ja totesi: "and by the way, your grandmom is missing her dress :DD ja kyseessä oli siis Mangon kukkamekko)

18. Mikä oli viimeisin tekstiviesti minkä lähetin sinulle?

Kiitos jo etukäteen (pusuhymiö).

19. Kun olen kipeä, haluanko että minua hoidetaan?

Joo, hoitamalla lapset ja kodin. 

20. Kun riitelemme miten käyttäydyn?

Saatat tulistua, mutta haluat sopia riidat ennen nukkumaan menoa.

21. Menemme ravintolaan, mitä tilaan?

Pepsimaxin ja pääruuan, mutta varmistat ettei siinä ole majoneesia (aina).

22. Minkä asian äärellä voisin viettää tuntikausia?

Telkkarin äärellä Sohvaperunoita katsoen.

23. Mikä saa minut todella vihastumaan?

Sotkuinen koti.

24. Entäs piristymään?

Yllärit, vaikka siivottu koti.

25. Millainen olen avovaimona?

Rakastava ja toista ajatteleva.

26. Kumpi sanoi ensin "rakastan sinua" ja missä se tapahtui?

Minä, Munkkiniemen kimppakämpässä.

27. Mitä teen heti ekana aamulla?

Juot Pepsimaxia. (yritän kyllä juoda vettä!)

28. Millaisia vaatteita käytän kotona?

Verkkareita tai trikoita, mukavia vaatteita.

29. Mitä kotiaskaretta en osaa hoitaa?

Pestä ikkunoita etkä myöskään uunia.

30. Kumpi määrää kaapin paikan?

Kaappi on omassa paikassaan, mutta kummatkin siirtävät omien tarpeiden mukaan. 

31. Mikä on paras luonteenpiirteeni?

Otat huomioon toiset.

32. Entäs paras piirre ulkoisesti?

Nappisilmät :)

33. Ihanin yhteinen muisto?

Lapsien syntymien jälkeiset ensihetket.

 

 

Ladataan...

Pages