Ladataan...

Nyt on kauan odotettu Kroatian reissu takana päin ja nyt jälkikäteen voi vaan muistella, että huh - olipas kaunis paikka! Viimeisenä reissupäivänä olin jo ihan innoissani kotiinpaluusta, mutta kummasti sitä alkaa jo hetken kuluttua haaveilla seuraavasta matkakohteesta... joka muuten on Saksa marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna!

Mutta nyt palaan takaisin Kroatiaan ja sen hurmaavaan Korčulan saareen. Maisemat sai suun loksahtamaan auki jo ensihetkistä lähtien ja kaikkialla saarella vallitsi rento lomatunnelma. Jokaisessa paikassa on kuitenkin hyvät ja huonot puolensa - nyt saattekin kuulla mun näkemyksiä näistä!

Lisää tästä reissusta löytyy täältä

Muutama juttu ärsytti

​Meillä ei ollut kokemusta Kroatiasta saatika Korculasta etukäteen, joten ei osattu varautua paikoin tympeään asiakaspalveluun. Muutamassa ravintolassa asiakaspalvelu oli ammattitaitoista ja kehuttavaa, mutta valitettavasti liian monessa paikassa jouduimme pettymään. 

Tarjoilijoilla ei ollut tapana kirjata tilauksia ylös, mikä olisi ihan fine, jos ne tilaukset pysyisi siellä muistissa ja tulisi meidän pöytään asti. Usein tuntui epävarmalta, että menikö ne tilaukset nyt perille oikein. Yksi selkeä selittävä tekijä tälle oli asiakaspalvelijoiden huonot englannin taidot.Yhdessäkin paikassa tilattiin V:lle ranskalaiset, mulle ruokaisa salaatti ja Samille pitsa sekä ruokaviinit ja vedet. Osoitettiin varmuuden vuoksi vielä sormella menusta valitsemamme pääruoat. Ja mitä saatiin: vain viinit ja ranskalaiset. Odoteltiin 40 minuuttia ja ihmeteltiin, että kylläpä salaatin ja pitsan pyöräyttämisessä kestää ja kummasti ravintolan henkilökunnalla on aikaa naureskella keittiössä keskenään. Lopulta kysyin, että onko meidän tilaamat ruoat edes tulossa - niinhän siinä oli käynyt, että salaatti ja pitsa oli unohtunut tarjoilijalta kokonaan. Virheitä sattuu, mutta hyvitykseksi saatiin vain olankohautukset ja sorryt. Turhasta odottelusta kyllästyneenä otettiin vain mahdollisimman nopeasti lasku ja lähdettiin. Kaikki, jotka ovat taaperon kanssa joskus käyneet ravintolassa, voivat varmaan kuvitella tilanteen ärsyttävyyden muutenkin. Tässä siis vain yksi käytännön esimerkki ontuvasta palvelusta. 

Oltiin oikein yllättyneitä, jos löydettiin paikka, jossa a) ruoka oli hyvää b) hinta-laatu -suhde oli kohdillaan ja c) asiakaspalvelu oli ammattitaitoista. Niitä kyllä tuli sen viikon aikana vastaan, mutta harvemmin. Yleisesti ottaen ravintoloiden hinnat pyöri Suomen hinnoissa, ellei jopa korkeammallakin jossain paikoissa! Taisi olla hieman turistilisää hinnoissa.

Miksi sitten Korculaan kannattaa matkustaa?

Korculassa oli paljon kivirantoja, mutta hiekkarantojakin löytyi. Viihdyttiin paljon myös kivirannoilla, koska kivet olivat isohkoja ja sileitä. Veden kirkkautta ei voinut kuin ihailla. Elo- ja syyskuun taitteessa merivesi oli lämmintä kuin linnunmaito ja rannat oli pitkään matalia. Suurin osa lomastamme kului polskiessa joko rannalla tai hotellin altailla, ellei oltu seikkailemassa vanhassakaupungissa. V rakastaa uimista ja rannalla leikkimistä, joten siinähän se viikko vierähti nopeasti. Saarella on taksiveneitä, jotka kuljettivat meidät melkein joka päivä vanhankaupungin ja hotellin välillä parin euron hintaan. Taksiveneet kulkivat myös naapurikyliin ja -saariin. 

Jos oltaisiin kahdestaan Samin kanssa oltu reissussa, niin Korculan saarelta olisi kyllä loppuneet nähtävyydet ja tekeminen jo varmaan parin päivän jälkeen, mutta; perhelomakohteena ja etenkin taaperoikäisen kanssa tämä oli kuitenkin ihanteellinen paikka. Ei ollut liikaa ihmisiä ja kaikkialla oli siistiä ja viihtyisää. Niitä vuoristomaisemia ja laguuneja olisi voinut ihastella loputtomiin. 

Korcula onkin tosi hyvä päiväretkikohde vaikka roadtripin varrelle;  esim. Dubrovnikista sinne ajelee kolmessa tunnissa vuoristoisia serpenttiiniteitä pitkin ja lauttamatka saareen kestää vartin. Korculan vanhakaupunki on upea nähtävyys. Kannattaa ottaa huomioon, että se on kuitenkin suhteellisen pieni - kapeat kadut ja kujat on melko nopeasti tallattu läpikotaisin. Kyllä meillä silti riitti viikoksi joka päivälle eri ravintolat ja kahvilat, joten ei ihan minimaalisesta kylästä kuitenkaan ole kyse. Korcula on vaihtoehtoinen kohde muille tunnetuimmille Kroatian turistimagneeteille, jos ihmispaljous ja turistien määrä esim. isommassa Dubrovnikin vanhassakaupungissa alkaa jo ahdistaa.

Nämä postauksen kuvat toivottavasti myös puhuvat puolestaan ja vastaavat tuohon otsikon kysymykseen!

Kun nyt jälkeenpäin kotisohvalla ynnäilen Korculan plussia ja miinuksia matkakohteena (etenkin perhematkailun näkökulmasta), niin kyllä ne hyvät puolet painaa vaakakupissa reippaasti enemmän. Taas on tehty muutama ihana lämmin lomamuisto, joihin voi palata syksyn ankeassa pimeydessä. Itselle jäi valtava palo päästä tutkimaan Kroatiaa lisää, sillä viikko suhteellisen pienellä Korculan saarella ja minimaalinen pintaraapaisu Dubrovnikiin ei ehkä aivan kata sitä kaikkea mitä Kroatialla olisi varmasti tarjottavanaan...

Millaisia kokemuksia teillä on Kroatiasta? 

Kylläpäs mulla taas kesti kauan saada tämä postaus tuutattua tänne. Tuntuu, että on joku tukkeuma aivoissa ja tällä hetkellä on vaikea kirjoittaa jostain rantalomasta, koska tän hetkinen elämä on kaikkea muuta. Hukun tällä hetkellä kouluhommiin, eikä gradun tekoa ole kunnolla vielä edes päästy aloittamaan! Fyysistä koulunkäyntiä on aika vähän, mutta itsenäistä pakertamista riittää. Vielä on tekemistä senkin kanssa, että saan sisäänajettua itseni uuteen yliopistoon ja sen aivan erilaisiin käytäntöihin, kuin mihin aiemmin olen tottunut. Voisin tehdä erillistä postausta tän hetken opiskelukuvioista - jospa se selkiyttäisi ajatuksia pääsisin yli tästä päänsisäisestä blokista. 

P.S. Oletko jo tykännyt blogini Facebook-sivusta? Mua voi seurata myös instassa: @jennavaltari :)

Ladataan...

Ladataan...

Terkkuja Kroatiasta, tarkemmin sanottuna Korculasta! Korcula on kuin Dubrovnikin pikkusisko, noin 3 tunnin serpenttiiniteillä ajelun ja 15min lauttamatkan päässä Dubrovnikin lentokentästä. Me ollaan nautittu ajastamme lomaillen täällä nyt pari päivää ja vajaa viikon päästä joudumme hyvästelemään tän paratiisin.

Moni sanoo, että Korculan Vanhakaupunki on kuin ilmetty Dubrovnik, mutta pienemmässä koossa. Täällä ei myöskään ole samanlaisia turistilaumoja kuin Dubrovnikissa. Toki tämä elo-syyskuun taite vaikuttaa lomalaisten määrään myös, mutta siitäkin huolimatta täällä on ollut ihanan seesteistä.

Ollaan vielä taaperon kanssa reissatessa varovaisia ja pelataan varman päälle majoituksen ja koko matkanteon suhteen, joten varattiin valmis lomapaketti, mutta ilman all inclusivea tai puolihoitoa. Meillä on apartment -majoitus meren ja Port 9 -resortin runsaiden palvelujen äärellä. Lomakoti on siisti ja viihtyisä. Omassa keittiössä kokkaillaan viereisestä marketista ostetuista aineksista syötävää tarpeen tullen. Hintataso täällä on vain hieman Suomea halvempaa, joten mielellään korvataan ravintolakäyntejä kokkailemalla.

Meidän hotellin alueelta kävelee puolessa tunnissa Korculan kaupungin keskustaan, mutta taksiveneilläkin pääsee 20min välein 1,5€ hintaan. V on ollut niin innoissaan vuoron perään altailla ja rannalla polskimisesta, että ei olla vielä mietitty retkiä muihin kaupunkeihin. Taksiveneellä pääsisi hieman kauemmas Lumbardan kaupunkiin, jossa ainakin ajateltiin joku päivä pyörähtää.

Istun tällä hetkellä kävelykadun varrella  beach loungessa hörppimässä cappuccinoa ja katselen Samin ja V:n puuhailua muutaman metrin päässä pienellä hiekkarantakaistaleella. Tätä laguunia ja vastarannan huviloita purjeveneineen katsellessa haluaisin vaan pysäyttää ajan tähän paikkaan.

Paitsi että kohta on vahdin vaihto, kun päästän Samin tähän istuskelemaan ja menen itse tirkistelemään rapuja V:n kanssa. 

Jos haluaa viettää rentoa rantalomaa ilman Päivin baareja ja loputtomia British breakfasteja, niin suosittelen kohteeksi Kroatiaa ja erityisesti tätä Korculan saarta!

Nähtäväksi jää vuokrataanko auto alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti, vaan tyydytäänkö venetaksikyyteihin. Bosnia-Hertzegovina jää nyt ainakin väliin, koska se ei tällä hetkellä tunnu parhaalta vaihtoehdolta automatkoilla matkapahoinvointia potevan lapsen kanssa.

Kirjoittelen sitten kotona perusteellisemmin tästä paikasta, nyt tällä kertaa saatte vain tälläisen nopean kurkistuksen Korculaan :) Otan mielelläni vastaan vinkkejä muilta täällä matkanneilta! 

Nyt täytyy laittaa puhelin laukkuun ja vaan yrittää hengittää näissä sielua hivelevissä maisemissa. Ahdistaa jo ajatus Suomen syksystä, mutta onneksi tässä on vielä päiviä jäljellä! Loppuun vielä kuvapläjäys tän astisen reissun tunnelmista: 

Me jatketaan lomailua, ciaoo! :)

Ladataan...

Ladataan...

Oon täällä blogissa jo aiemminkin hehkuttanut Saariston rengastietä ja koko Turun saaristoa - onneksi me ehdittiin sinne vielä tänä kesänä! Tämä olikin todellinen ex tempore -reissu. V nukahti autoon kotimatkalla, joten päätettiin ajella vähän extraa ja päädyttiinkin Ruissalosta lopulta ihan Nauvoon asti. 

Edellisen postauksen kuvat Ruissalosta on siis samalta päivältä, kuin nämä kuvat saaristosta. 

V heräili vasta lauttamatkan jälkeen perillä Nauvossa ja siitä pääsikin heti sopivasti tutkimaan ympäristöä. Kävin ostamassa lähikaupasta varalta evästä, jos kotiin palatessa jono lauttaan olisi todella pitkä ja joutuisi odotella. Kierreltiin Nauvon keskustaa ja satamaa etsien samalla potentiaalista ruokapaikkaa. Päädyttiin satamassa olevaan laivaravintolaan pitsalle. 

Nauvo sijaitsee siis vain yhden ilmaisen lauttamatkan päässä, joten reissun sinne voi tehdä helposti päiväseltäänkin. Me ollaan kolme kesää sitten kierretty Samin kanssa kahdestaan koko Saariston Rengastie ja suosittelen kyllä varaamaan reissulle useamman päivän eri saarien koluamiseen. Turun saaristossa on ihan oma tunnelmansa. 

Tämä retki toteutettiin muutaman viikon takaisena sunnuntaina, jolloin Nauvossa oli vielä ihan täysi kesälomatunnelma ja -sesonki. Nauvoon tultaessa ajettiin melkein suoraan seuraavaan lähtevään lauttaan ja takaisin tullessa odoteltiin puolisen tuntia lauttaan pääsyä. Jono oli todella pitkä ja varauduttiin henkisesti paluumatkalla monen tunnin odottamiseen, mutta yllättävän monta autoa lauttaan onneksi mahtui ja kaksi lauttaa liikennöi edestakaisin jouhevasti. 

Paluumatkalla V:kin oli hereillä ja pääsi ihmettelemään menoa tuulisella kannella "laivan kyytissä". Lauttamatkan jälkeen meni noin 1,5h ja oltiin kotona. Spontaani reissu sujui loistavasti, kun taaperon kanssa matkustaessa muisti varautua ajatuksella erilaisiin tilanteisiin (esim. pienellä paikkakunnalla ruokakaupat sulkee ovensa aikaisin, paljon juotavaa mukaan jne). Ihan sama lähdetäänkö me käymään kaupassa vai pidemmällä reissulla, on V:llä aina messissä oma reppu, jossa on parit vaihtovaatteet, aurinkolasit ja -rasvat jne. Selvittiin siis hyvin koko päivän mittaisesta reissusta, vaikka aamulla kuviteltiin lähtevämme vain pyörähtämään Ruissalossa.  

Kylläpä mulla kesti saada tämä postaus eetteriin - itsellä on jo ihan syksyfiilis, niin outoa palata näin kesäisiin tunnelmiin muutaman viikon taakse! Viime postauksessa hehkutin jo kesäloman alkuakin, mutta eipä tässä nyt ihan lomalla vielä ollakaan. Sain nimittäin sumplittua tälle viikolle itselleni luokanopettajan sijaisuuden maanantaista perjantaihin. Nyt on kaksi päivää takana ja kivaa on ollut! Oon janonnut oman alan työkokemusta jo pitkään, joten ei tämä kesäloman lyhentyminen haittaa tässä tilanteessa yhtään.

Nyt ajattelin laittaa aivot hetkeksi narikkaan, hyvä ettei päätä särje tästä ajattelun määrästä. Vähän erilaista hommaa tää opetyö kuin mun kesätyö, jossa ei tarvinnut paljoa muusta huolehtia  kuin  siitä, että leimaa itsensä kellokortilla sisään ja päivän päätteeksi ulos. Toki sijaistamisessa on vielä omat haasteensa, kun kaikki on vierasta ja täytyy hirveästi omaksua asioita lyhyessä ajassa. Mutta tästä mä nautin!

Nauttikaa tekin syksystä ja sen tuomista  mahdollisista uusista haasteista! :)

P.S. Tykkäämällä blogini Facebook-sivusta pysyt kärryillä uusista postauksista. Blogin voi ottaa seurantaan myös Bloglovinissa. Mua saapi seurailla myös Instagramissa: @jennavaltari :)

Ladataan...

Ladataan...

Heipähei pitkästä aikaa! Näissä kuvissa mennään Ruissalossa, mutta muuten mun elämässä mennään nyt siinä kohtaa, että kesätyöt on loppusuoralla ja vajaa kolmen viikon kesäloma ennen kouluunpaluuta häämöttää edessäpäin.

Jospa nyt olisi hetki aikaa ja energiaa kirjoitella tännekin. Oon ollut ihan poikki töiden takia, tuo aamuvuoroviikko-iltavuoroviikko -rytmi ei sovi mulle yhtään. Herätyskello pirauttaa 04:30 joka toinen viikko ja se on mulle ihan liian aikaista. Sitten taas iltavuoroviikolla menee aikaa totutella uuteen rytmiin, eikä koko päivänä kerkeä tehdä muuta kuin nukkua edellisviikon univelkoja pois ja sitten loppupäivä meneekin töissä.

Oon siis lievästi sanottuna räjähtämäisilläni innostuksesta, koska tänään starttaa mun viimeinen työviikko! 3,5kk on tuntunut tavallaan ikuisuudelta, mutta toisaalta taas kesä on mennyt ihan hujauksessa. Outoa. Kerkeän pitää reilu pari viikkoa lomaa ennen luentosaleihin palaamista. Mun kesä siis vasta alkaa tänä perjantaina!

Viimeksi postailin Kööpenhaminan reissusta ja sitä muistellessa alkaakin heti vaan hymyilyttää. Paljon kivempi muutenkin kirjoittaa matkoista ja lomatunnelmista kuin tästä tylsästä ja värittömästä arjesta. Mutta jos aina kirjoittaisin vain kivoista hetkistä ja viikonlopuista reissun päällä, niin se antaisi aika hohdokkaan kuvan tästä elämästä. Siksi tuon mukaan vähän tätä arkirealismiakin - näihin arkipäiviin viikonloppujen väliin mahtuu melkoinen kasa tylsiä hetkiä. Sellaisia mitäänsanomattomia päiviä.

Mun on tosi hankala kirjoitella tänne yhtään väsyneenä tai tympääntyneenä saatika puolikuolleena. Viittaan nyt lähinnä tähän mun työhön. On ollut jo jonkun aikaa pientä kisaväsymystä tässä kohtaa, kun maali jo häämöttää. Mutta kohta koittaa vapaus. Siltä se nyt oikeasti tuntuu.  Tää on nyt siis mun neljäs tehdaskesä; ainakin tiedän sanoa, että ei tää ainakaan tästä helpotu vuosien myötä. Mä oon oikeasti ollut tän kesän aikana väsyneempi ja raihnaisempi kuin V:n vauva-aikana. Kaikista ei vaan ole tälläiseen työhön ja pakko se on myöntää, että musta ei olisi tähän pitkässä juoksussa. 

Loman jälkeen tulee olemaan ihanaa palata opintojen pariin. Vielä 1,5-2 vuotta koulua edessä ja sitten voin alkaa haeskella oman alan töitä. Onpahan opiskelumotivaatio kasvanut tässä kesän aikana, vaikka ei se kovin matala ole missään vaiheessa ollutkaan. 

Hauskaa sinänsä, että jos taas en olisi tehnyt töitä tässä mittakaavassa tänä kesänä, niin lukisitte luultavasti ulinaa siitä, että mitä paskaa on olla toimeton ja rahaton. Mutta en mä siltikään jaksa esittää, että tää on ollut mahtavin kesä ikinä. Vaikka viikonloput on kyllä olleet kivoja! Nämäkin postauksen kuvat on parin viikon takaa, kun lähdettiin retkeilemään Ruissaloon ja siitä innostuttiin ajelemaan Saariston Rengastietä Nauvoon asti. Kirjoittelen Nauvosta ja Saariston Rengastiestä myöhemmin lisää! 

Just eilen palattiin kotiin Pohjanmaan reissulta, siellä onkin tullut käytyä nyt tiuhempaan tahtiin. Samin on täytynyt päästä sinne ruuvaamaan autoa katsastusta varten, koska täällä kerrostalomiljöössä se on vaan mahdotonta. 

Toivottavasti kesää on vielä jäljellä tämänkin viikon jälkeen ja pääsen itsekin kesäloman makuun! Eiköhän me koko perhe päästä vielä lomatunnelmiin viimeistään parin viikon päästä, kun suunnataan kohti Kroatiaa ja Korculan saarta :)

Onko muita, joiden kesäloma on vasta edessä?

P.S. Tykkäämällä blogini Facebook-sivusta pysyt paremmin kärryillä uusista postauksista! Blogin voi ottaa seurantaan myös Bloglovinissa, johon löytyy linkki blogin oikealta sarakkeelta alhaalta. Mua voi seurailla myös instassa: @jennavaltari :) 

Ladataan...

Ladataan...

Mulla ei ollut mahdottomia odotuksia Kööpenhaminan suhteen etukäteen. Odotin enemmän ylipäänsä kahdenkeskistä aikaa ja rentouttavaa viikonloppua, kuin siihen itse kaupunkiin rakastumista. Oletin Köpiksen olevan jotain samankaltaista kuin muutkin Pohjoismaiden pääkaupungit, jotain Tukholman ja Oslon kaltaista.

Mutta se olikin jotain ihan muuta! 

Lähdettiin siis Samin kanssa kahdestaan viikonloppureissulle, lento lähti Helsingistä klo 19:20 ja alle puolentoista tunnin lentomatkan jälkeen oltiinkin jo perillä. Tanskassa kello siirtyi tunnin taaksepäin, joten meille jäi vielä hotellilla käväisemisenkin jälkeen hyvin aikaa käydä iltakävelyllä haistelemassa uuden ja vieraan kaupungin fiiliksiä. Käytiin myös illallisella ravintolassa ja kilisteltiin alkavalle seikkailulle.

Seuraavalle päivälle olisi tiedossa vain kaksi pakollista must see -nähtävyyttä - muuten me vain haahuiltiin ja fiilisteltiin kaupungin tunnelmaa. Pysähdyttiin vähän väliä terasseille ja kahviloihin, syötiin smørrebrødit ja nautittiin upeasta kelistä. Fiilis oli paljon enemmän Keski-Eurooppalainen kuin skandinaavinen.

Nuo kaksi mainitsemaani nähtävyyttä oli tietenkin pieni merenneito -patsas (joka kirjaimellisesti pieni olikin) ja Nyhavnin värikäs satama-alue. Perjantai-ilta ei mennyt liian pitkäksi, joten heräiltiin pirteinä lauantaiaamuun ja lähdettiin hotellin aamiaisen kautta kävelemään keskustaan päin, suuntana Nyhavn, pieni merenneito ja kaikki siltä väliltä.

Majoituttiin Tivolin lähettyvillä Wakeup Copenhagenissa. Tätä suositeltiin paljon, kun kyselin pitkin internettiä, että mistä löytäisi suht edulliseen hintaan hotellin viikonlopun yli, hyvällä sijainnilla keskellä suosituinta turistiaikaa. Kyseessä on vain kahden tähden hotelli, joten olin hieman skeptinen. Pessimisti ei kuitenkaan pettynyt, vaan yllättyi positiivisesti!

Minä ja Sami ollaan aika samanlaisia reissaajia. Toki tässä vajaa 7 vuoden aikana on löytynyt muutenkin yhteinen sävel matkailuun. Sami toimii navigaattorina ja järjen äänenä, mä taas ideoin ja tutkin paljon etukäteen mitä kaikkea siistiä kohteesta löytyy.

Me molemmat tykätään kävellä paljon, koska niin näkee eniten - parhaimmat jutut tälläkin reissuilla löytyi sattumalta päämäärättömän haahuilun myötä. Hotellilta oli lyhyt matka joka paikkaan, joten ei tarvittu metroa kuin lentokenttäkulkemiseen. 

Hotellin aamiainen oli parempi kuin hyvä, noin niinkuin kahden tähden hotellin aamupalaksi!

Kyseessä oli se korkein sesonkiaika ja vielä ajankohta perjantaista sunnuntaihin, niin tuostakin parin tähden hotellista sai maksaa 120€ per yö + aamiainen 15€ per päivä. Hotelli kahdelta yöltä aamiaisineen tuli siis maksamaan meiltä yhteensä ~300€. Norwegianin lennot maksoi vajaa 80€ per nenä. Hotelli oli kuitenkin todella siisti, ei lainkaan nuhjuinen kuten etukäteen pelkäsin. Huone oli tosi pieni, mutta siellä oli kaikki tarpeellinen, eikä me hotellilla käytykään kuin nukkumassa.

Aurinko porotti pilvettömältä taivaalta koko viikonlopun ajan, mutta onneksi tuuli myös viilensi kivasti. Ihmisiä oli paljon ja terassit oli täynnä, sen lisäksi ihmiset oli leiriytyneet kaduille retkituolien ja pussioluiden kanssa aivan ravintoloiden terassien viereen. Näin suomalaisena oli hauskaa, että pikkumarketista saattoi hakea Sommersbyn vaikka klo 23, kaupan aukioloaikojen puitteissa - tunnelma oli muutenkin monella tasolla vapautuneempi kuin täällä rakkaassa sääntö-Suomessa. 

Eksyttiin muunmuassa vahingossa vanhalle kasarmialueelle keskelle linnoitusta, jota ympäröi vallihauta. Vallihaudassa uiskenteli joutsenia. Tuli aivan lapsena rakastamani Barbie ja Joutsenlampi -animaatioelokuva mieleen! Kööpenhaminassa on paljon historiallisia nähtävyyksiä, viihtyisiä puistoja, vilkasta yöelämää ja hyvät shoppailumahdollisuudet. Sanoisin siis, että kaikille jotain. Polttariporukoita tuli vastaan tasaisin väliajoin ja ympärillä olevat ihmiset oli hyvällä tuulella.

Päätettiin lauantai illalliseen pitkän kaavan mukaan ja sen jälkeen istuskeltiin terasseilla myöhälle iltaan. Sunnuntaiaamuna oltiin jo valmiita lähtemään aamiaisen kautta lentokentälle. Lento lähti takaisin klo 14 jälkeen, joten kierreltiin vielä hetki kaupungilla ennen metroon hyppäämistä. Molemmilla oli jo kamala ikävä V:tä, joka oli meidän reissun ajan mun äidin ja isän hoidossa. Oli just sopiva pieni irtiotto arjesta ja saatiin harvinaista yhteistä aikaa ihan kahden kesken. 

Oletko sä käynyt Kööpenhaminassa - jos olet, mitä pidit siitä? :)

P.S. Tykkäämällä blogin Facebook-sivusta pysyt kärryillä uusista postauksista ja blogin voi ottaa seurantaan myös Bloglovinin kautta, johon löytyy linkki oikealla olevan sarakkeen alapuolelta. Mua voi seurailla myös instassa: @jennavaltari :)

Ladataan...

Pages