Lemppari Netflix- ja TV-sarjani

Tänään päätin poiketa blogini suhteen pienelle syrjähypyn polulle. Blogini aihepiirit koostuvat pääosin mielenterveysasioistani, joten tällä kertaa päätin tehdä poikkeuksen. Ajattelin esitellä teille mieltymyksiäni erilaisten TV-ohjelmien, Netflix-sarjojen ja elokuvien maailmasta. Tavallaan siis syrjähyppyni ei ole kuitenkaan kovin suuri, sillä yleensä pohjalta takaisin normaali elämään ponnistaessani jaksan alkaa ihan ensimmäiseksi seuraamaan taas jotain TV- tai Netflix-sarjaa. Aika tylsällä peruslinjalla mennään, mutta jokainen tyylillään. (Jos koet löytäneesi jonkun katsomisen arvoisen sarjan, niin vinkkaa siitä minullekkin! Tällä hetkellä etsin uusia koukuttavia sarjoja.)

Aloitetaanpas ensimmäiseksi Netflix-sarjoista.

  • Dokkarit. Rakastan yli kaiken tositapahtumiin perustuvia ohjelmia, sarjoja ja elokuvia. Niinpä myös Netflixissä olevat dokkarit ovat olleet kovasti mieleen. Henkilöistä kertovista dokkareista mainitsemisen arvoisia ovat Aviciin, Amy Winehousen ja Whitney Houstonin elämistä kertovat dokumentit.
  • Hitler ja Auschwitz. Olen todella kiinnostunut keskitysleiristä nimeltään Auschwitz. Lisäksi Hitlerin kieroutunut, omalaatuinen ja katala diktatuuri ovat kovin mielenkiintoisia aiheita. Netflix tarjoilee aiheeseen liittyen paljonkin dokumentteja. Lisäksi myös keskitysleiriltä selviytyneiden uhrien haastattelut, kokemukset ja muistelut ovat todella kiinnostavia.
  • Orange is the new black. Sarja, jonka koin ensimmäisellä tuotantokaudella todella koukuttavaksi. Myös toinen kausi tarjoili aikamoisia käänteitä, mutta ehdottomasti 1. kausi oli paras! Kun Netflixiin tulee tieto uudesta OITNB-kaudesta, tulee se katsottua viikossa tai kahdessa. Sitten taas odotellaan uutta kautta malttamattomana! Tässä sarjassa tarina lyhykäisyydessään on se, että miehen kanssa naimisissa oleva Piper Chapman rakastuu Alex-nimiseen naiseen, joka on mukana huumebisneksessä. Tietysti tämä kiltti nainen sotkeentuu myös alamaailman touhuihin Alexin mukana, ja lopputulemana on se, että molemmat joutuvat naisvankilaan. Siitä lähtee useita tuotakausia kestävä tarina vankilan ihmeellisestä maailmasta, ja siellä tapahtuvista vääryyksistä. Olen tykännyt tästä sarjasta osin myös siksi, että tarinat ovat tositapahtumiin perustuvia kokemuksia. Alunperin tapahtumat on kirjoittanut kirjaksi nainen, joka on itse kokenut tapahtumat tosielämässä (roolihahmona siis juurikin tämä Piper Chapman). Suosittelen tutustumaan kyseiseen sarjaan, ei tästä ole turhaan keuhkottu vuosien ajan!!

  • The Crown. Kyseistä sarjaa minulle suositteli alunperin kollegani muutama vuosi sitten. Hän oli itse kiinnostunut monarkia-asioista, ja keuhkosi sarjan hienoutta työpaikallani. Ajattelin ettei kyseinen sarja taida olla oikein tyyliseni, monarkia-asiat kun eivät ole lähimpänä sydäntäni. Kollegani totesi että sarjalle tulisi antaa kuitenkin mahdollisuus. ”Kaksi ensimmäistä jaksoa ovat puuduttavan tylsiä, mutta niiden jälkeen jäät koukkuun!”, hän totesi. Ja niinhän siinä kävi; kolmannen jakson jälkeen minulle tuli pakottava tarve nähdä kaikki jaksot loppuun! Kuningatar Elisabethin elämästä kertova The Crown alkaa siitä, kun Elisabeth on aivan pieni tyttö. Hänen isänsä on kuninkaana, ja sairastuu keuhkosyöpään. Nuoresta Elisabethista tulee hyvin nopeasti Englannin uusi hallitsija, kuningatar. Sarja on mukaansa tempaava, Elisabethin elämästä uusia puolia esiin tuova, ajoittain jopa jännittävä. Ja jälleen tulee esille se, että sarja perustuu tositapahtumiin (tämä näyttää toistuvan minulla jokaisen ihailemani sarjan kohdalla!). Kuningatar Elisabeth on itsekin todennut, että sarja on hyvä ja totuudenmukainen. Ainut asia mistä hän on antanut kritiikkiä on se, kuinka hänen miehensä näytetään sarjassa ankarana lasten kasvattajana. Se ei kuulemma sisäoppilaitoskohtauksissa ole totta.

  • Breaking bad. Laitan tämän sarjan tarkoituksella erilleen muusta listauksestani. Olen kuullut jo viiden vuoden ajan (pettäjä-exältäni) että Breaking bad on hyvä sarja. Vaikka exäni sarjaa intensiivisesti silloin seurasi, en katsonut hänen kanssaan yhtään jaksoa. Olen kuullut myös myöhemmin muiden kehuneen sarjaa, mutta jostain syystä keuhkosyöpää sairastavan opettajan toilailut huumemaailmassa eivät ole oikein napanneet. (Ehkä sitä keuhkosyöpää on tarpeeksi jo The Crownissa, huumeita taas Orange is the new blackissa :D) Nyt kuitenkin uudessa parisuhteessa Villen kanssa aloimme miettimään että mitä sarjaa voisimme alkaa seuraamaan yhdessä. Ville suositteli Breaking badia, kertoi katsoneensa sen jo kaksi kertaa läpi. Niinpä päätin että nyt taitaa olla kyseisen sarjan aika, antaa sille mahdollisuus. Olemme nyt katsoneet sarjaa neljä jaksoa. Mitä mieltä siitä olen..?  No siis, tällä hetkellä ainakin sarja on hieman väritön, tylsäkin. Mutta Ville sanoikin että poikkeuksellisesti kyseisessä sarjassa kaikki action ja toiminta alkaa vasta useamman jakson jälkeen. Sitä toimintaavielä siis odotellassa..

Seuraavaksi voidaan siirtyä TV-sarjoihin. TV-sarjoja en seuraa koskaan reaaliaikaisesti tv:stä, vaan katson  ne sitten jälkikäteen oman fiiliksen mukaan Katsomosta, Ruudusta tai Yle Areenasta. Seuraamani ohjelmat ovat sellaista aivotonta hömppää. Sarjassamme ”kun ei ole muutamaan tekemistä, niin voisin katsoa vaikka..”

 

  • Putous. Putouksen ensimmäistä kautta en katsonut, mutta sitten seuraavasta kaudesta lähtien olen kaikki kaudet katsonut. Sarja oli useiden kausien ajan hyvä, mutta nyt se on valitettavasti alkanut menettämään jo hohtoaan. Epäilen että tulenko enää tulevaa kautta katsomaan, sillä sketsihahmojen ideat alkavat olla todella tylsiä.
  • Vain elämää. Ensimmäiset kaudet olivat ehdottomasti parhaat! Espanjassa kuvattua kautta en ole katsonut lainkaan, sillä Irina, Laura Voutilainen, Nikke Ankara, Petra, edesmennyt Lindholmin Olli jne. eivät ole koskaan olleet osa musiikkityyliäni. Valitettavasti tässäkin sarjassa on käynyt kuin Putouksessa; enää ei oikein nappaa.
  • Selviytyjät Suomi. Muistan kun seurasin lapsena ja teininä alkuperäistä Selviytyjät-sarjaa joka lauantai-ilta saunan jälkeen. Niinpä oli luontevaa alkaa nyt aikuisena katsomaan Suomi-versiotakin. Parhaillaanhan on menossa toinen kausi kyseisestä ohjelmasta. Minulle ei ole syntynyt kilpailijoista ketään suosikkia, mutta kieron hauskalla tavalla on mielenkiintoista seurata kuinka pitkälle Wallu Valpio tulee pääsemään. Lola Wallinkosken olen toivonut tippuvan alusta lähtien, hän on osoittautunut jotenkin todella kieroksi ja inhottavaksi luonteeksi..

  • Ex-onnelliset. Mielestäni on todella mielenkiintoista seurata kuvitteellista sarjaa, jossa eroperheet muuttavat aukeavalla väliseinällä varustettuun kerrostaloasuntoon. Ideana on se, että lapset kärsisivät vanhempien eron vuoksi mahdollisimman vähän. Mielenkiintoinen konsepti. Ohjelma on sellainen ”aivot narikkaan ja hyvää mieltä tilalle”- tyyppinen hömppäohjelma (hömppäohjelma (tai höpöohjelma) on isäni lanseeraamani käsite, jota hän käyttää seuraamistani TV-ohjelmista).

  • Syke. Silloin kun Syke tuli Yleltä, niin en seurannut sarjaa lainkaan. Siskoni kautta kuulin kyseisestä ohjelmasta joskus muutamalla sanalla mainittuna. Kuitenkin kerran päätimme exäni (”narsismi”) kanssa alkaa katsomaan kyseistä sarjaa. Ai että, jäin heti koukkuun!! Näin itsekin alalla olevana oli mielenkiintoista seurata sarjaa ammattilaisen silmin. Samalla suomensin silloiselle poikaystävälleni mitä mikäkin latinan kielinen operaatio tarkoittaa. Sarjasta tuli meidän yhteinen projekti. Katsoimme kaikki Yle Areenassa olleet tuotantokaudet lyhyessä ajassa. Nyt onkin sitten mukavaa odotella kun uudet kuvatut jaksot tulevat pian nähtäville Ruutuun ilmaiseksi. Niitä alan katsomaan mielenkiinnolla <3

  • Modernit miehet. Ai että, Eero Milonoff on niin ihana <3 Ja lisäksi hänen näyttelemänsä Jarkko muistuttaa hämmentävän paljon erästä entistä Tinder-säätöäni. Nauroin kippurassa kun katsoin molemmat tuotantokaudet Yle Areenasta. Sarjan ideana on neljästä miehestä koostuva kaveriporukka; itseään naistenmieheksi tituleeraava Jarkko, mammanpoika Pete, perinteisen insinöörin tavoin käyttäytyvä Matti sekä liian kiltti Tuomas. Tämä sarja on ehkä maailman parhain, lupaan että nauruhermoja koetellaan aikalailla jaksojen aikana!! 😀
  • Yökylässä Maria Veitola. On mielenkiintoista päästä Marian kautta kurkistamaan hieman julkkisten elämään; miten he elävät, miten oman elämänsä kokevat. Aiemmilla kaudeilla katsoin jokaisen jakson, mutta pientä uupumusta on uuden kauden kohdalla havaittavissa. Tällä kertaa olen valikoinut katsottavaksi vain niiden julkkisten tarinat, jotka minua oikeasti kiinnostavat.

 

  • Ensitreffit alttarilla. Tämän sarjan joudun erottamaan myös TV-sarjojen listauksestani. Olen seurannut jokaisen Suomessa kuvatun kauden. Kuunnellut elämänohjeita sarjassa olevilta terapeuteilta, kuunnellut ja oppinut uutta. Kuitenkin ”narsisti”exälleni tuotantoyhtiöltä lähetetty viesti Tinderin kautta oli minulle liikaa. Kipuilin siitä kuinka hänelle tarjottiin kaikki parisuhteen kulmakivet kultalautasella jo heti toisena Tinderissä viettämänä päivänään (tästä kirjoitinkin postauksen tässä hiljattain). Tästä johtuen en halua (tai kykene) katsomaan enää tulevaa tuotantokautta, sillä olen saanut ns. ”henkilökohtaisen puukon selkääni” kyseiseltä ohjelmatuotannolta. Inhoan heitä tällä hetkellä todella paljon! (lapsellista, i know..)

 

Tällaisilla sarjoilla minä elämääni silloin tällöin rikastutan (tai saastutan). Suomalaisittain aika paljon hömppää, Netflixistä sitten taas tosielämään perustuvia juttuja.
Tulisko sulla jotain sarjaa mieleen, jota suosittelisit katsottavaksi? 🙂

Kommentit (2)
  1. Vierailija1
    8.3.2019, 15:06

    Yle Areenasta löytyvä M/S Romantic. Suosittelen!

    1. Tästä itseasiassa näinkin Areenassa jonkun mainoksen. Taidan aloittaa kyseisen sarjan heti jo tämän viikonlopun aikana! 🙂 Kiitos suosituksesta!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *