Musiikkimakuni analysointia

Tänään ollaankin jännän äärellä näin perjantain (ja kansainvälisen naistenpäivän) kunniaksi! Olen päättänyt tehdä leikkimielisesti syväluotaavaa analyysia omasta musiikkimaustani. Käytän musiikkikirjastona Spotify Premiumia. (Ihanaa miten tämä teknologia menee eteenpäin. Vielä 10 vuotta sitten kaikki musiikki piti olla cd-levyillä, tiedostoina mp3-soittimissa tai puhelimissa. Nyt ei tarvitse muuta kuin laittaa tietty App päälle, ja voíla!) Tykkään luoda kaikenlaisia tilastoja, pylväsdiagrammeja ja tuijotella seurantatuloksia. Tästä johtuen minulle oli luontevaa ottaa vuosikymmenten takainen last.fm- sovellus käyttööni, ja synkronoida se yhteistyöhön Spotifyn kanssa. Näin ollen voin ajoittain tarkistaa millaisissa musiikin maailmoissa olen ajan saatossa seikkaillutkaan. Nyt päätin purkaa saamiani tuloksia tänne blogin puolelle viimeisen kuukauden ja vuoden ajalta.

Ensimmäiseksi otetaan tarkasteluun viimeiset 30 päivää:

 

Ghost, bändi jota en itseasiassa koskaan edes kuuntele. Olen siis hieman yllättynyt TOP 1- sijaa pitävästä valinnasta.. Ghost on bändi, joka tuli aiemman exäni kautta minulle tutuksi. Samalla kun erosimme, myös bändi jäi osaltani historiaan. Nyt kuitenkin Villen kautta olen bändiä kuunnellut muutaman kerran uudelleen, kun Ville on tätä yhteisissä illanvietoissa toivonut. Mutta että määrältään Ghost on noin suuresti kuunnellumpi kuin mikään muu artisti.. That´s weird!

Bändeistä Arstidir on myös sellainen jota kuuntelin eksäni kanssa. Tällainen islantilainen kansanmusiikki ei ole itselläni oikein lähellä sydäntä, mutta muutama hyvä biisi sieltä on jäänyt nykyiseen elämääni mukaan. Esimerkiksi Ljod i sand on hieno biisi. Suosittelen kuuntelemaan silmät kiinni, rauhallisessa univalvetilassa leijuen.

Anna Puu on ollut henkisenä voimavarana lähikuukausina minulle paljon esillä. Tykkään hänen pirteydestään, iloisuudestaan ja positiivisesta ajattelutavastaan. Ehkä myös senkin kautta on tullut hänen musiikkiaan hieman kuunneltua. En koe olevani mitenkään fani, ja eihän hänenkään biisejään ole tullut kuukauden sisällä kuunneltua yhdeksää kertaa enempää. Mutta arvostan häntä, hieno nainen!

Kaikki muut listaltani löytyvät artistit ovat Spotifyhyn luomalta ”Lazyyyyy”- soittolistalta, jota kuuntelen kun tarvitsen hengähdystaukoa kiireisestä maailmasta. Kuuntelen Lazy-listaani myös silloin, kun en saa unta nukkumaan mentäessä. Listan musiikki rauhoittaa, rentouttaa ja vie ajatukset pois arkisista asioista. Ja kyllä, listalla on myös Mokoma ja Cascada; akustisina versioina! <3

  • Syväluotaava analyysini kertoo että olen kovin ihastunut. Olen tykästynyt todella paljon mieheen nimeltä Ville. Olen viettänyt hänen kanssaan viime aikoina paljon aikaa, mikä näkyy Ghost-bändin kuuntelukertoina TOP 10- listan kärkipaikalla. Ihana Ville, ihana Ghost, ihana elämä! <3 Villen ihanuudesta huolimatta olen ollut masennukseni vuoksi edelleen kovin kuormittunut; väsynyt ja uupunut. Tämän huomaa myös soitetun musiikin listaltani; Lazyyyyy-rauhoittumislista on ollut kovassa käytössä palautumistani tukemaan. Listani on kovin laaja ja paljon eri artisteja sisältävä, joten listalla näkyvien kuuntelukertojen määrä on jäänyt kovin alhaiseksi. Monipuolisuus, ennen kaikkea!

Seuraavana analyysiin pääsee musiikkilistani edellisen vuoden ajalta. (Tätä odotan itse kovin innolla, sillä edellinen vuosi vaihteli tunnetiloissa todella paljon; kevään syvästä masennuksesta aina syksyn voimauttaviin valonpilkahduksiin.)

 

 

En ole yhtään yllättynyt että listan kärjessä loistaa Anna Puu. Viime syksy oli masennuksen ja tuoreen parisuhteen eron jälkeen voimauttavaa aikaa, ja niin olivat myös Annan biisit. Annan musiikista sain paljon voimaa tulevaan, uuteen elämänvaiheeseeni. Myöskin Jenni Vartiainen tarjoili uudella levyllään minulle paljon samaistumisen paikkoja. Näistä suurimpana Made in heaven– biisi. Se biisi kertoo kyllä kuin suoraan minun elämästäni Tinder-sekoilujeni aikaan. Kuunteleppas biisi, paheksu ja samaistu. Ja jos et satu biisiä kuuntelemaan, niin siltä varalta liitän laulun sanat tähän alle. Silloin tiedät mitä biisin sanomalla tarkoitan.

Mikä vaan syli. Laastari hänen kokoaa.
Mun on päästävä yli, ja nyt sä pyydät mukaan.
En sano mitään, en sano mitään.
Riittää jos voit mua pitää, mua pitää.
En sano mitään, en sano mitään.
Tarvin nyt vaan sua lisää, sua lisää.

Haittaako jos itken kun tanssin sun kaa.
Multa ei voi paljoa nyt odottaa.
Sano joku valhe, sano vaikka: ”Beibe,
oot made in heaven. Made in heaven.”

Haittaako jos painan mun pään sun rintaan,
leikitään tää hetki et me tunnetaan.
Mä en sano meibe, jos sä sanot: ”Beibe,
oot made in heaven. Made in heaven.”

Mikä vaan peti, vaadi en mitään upeaa.
Lähdetään heti haavani parantamaan.
En sano mitään, en sano mitään.
Riittää jos voit mua pitää, mua pitää.
En sano mitään, en sano mitään.
Tarvin nyt vaan sua lisää, sua lisää.

Musiikillisesti lista näyttää aika samanlaiselta kuin edellisen kuukauden ajalta. Rauhallinen Lazyyyyy-lista on soinut ahkerasti melankolian ja masennuksen ahdistavassa syleilyssä. Olen maannut sängyssä silmät kattoon naulittuna, musiikki hiljaa korvista sieluuni soljuen. Olen miettinyt elämäni tarkoitusta, ollut lähellä täysin luovuttaa kaiken suhteen, sekä itkenyt itseni uneen. Olen kuunnellut laulajien lohduttavia sanoja muun muassa siitä kuinka ”on sinun vuorosi loistaa” ja ”Täytyy särkyä että voi tulla ehjäksi taas”. Lisäksi loppuvuonna 2018 energistä olotilaa minulle loivat Sanni ja Haloo Helsinki. Haloo Helsingin Show must go on– biisistä tulikin minulle tietynlainen voimabiisi tämän kaiken pa*kan keskellä. Kyseisen laulun sanat ja musiikin mahtipontinen tempo vievät minut edelleen voimauttaviin swääreihin.

  • Syväluotaava analyysini kertoo sen, että viime vuosi oli minulle rankka. Rankka henkisesti ja fyysisesti. Se sisälsi keskivaikean masennuksen diagnoosin, sekä sairauteni kanssa taistelemisen. Terapiani avulla ymmärsin mikä minulle on tärkeää; muutin omilleni silloisesta kodistani poikaystäväni kanssa. Lisäksi pian muuton jälkeen ymmärsin myös, että parisuhteeni on parempi kuolla. Suhteeni oli valitettavasti suuri osasyy sille miksi ylipäätään sairastuin.. Loppuvuosi meni sitten voimaantuessa (ja valitettavasti Tinder-säätöjen kanssa sekoillessa). Näistä ajoista listallani kertoo Anna Puu, Jenni Vartiainen, Sanni ja Haloo Helsinki.

Jännä nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Jatkuuko listalla Suomi-voittoinen musiikki, vai alkaako Ghost viemään listoillani kärkipaikkoja useampinakin kuukausina. Let´s see! 😉

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *