ENKELI 4

Kun olin peseytynyt ja pukeutunut, istuin vessassa miltei puoli tuntia toisaalta järkyttyneenä, toisaalta uskomattoman tyydytettynä. Työhuoleni tuntuivat kaukaisilta kaiuilta jostain toisesta maailmasta, kun muistot hurjasta seksistä, joka oli ylittänyt kaikki aiemmat kokemukseni ja villeimmät unelmanikin, täyttivät aivoni ja hehkuivat ruumiissani kuin läpitunkematon sumu.

Miten näin oli päässyt käymään?, pohdin kaukaisesti ja muistelin, että olimme itse asiassa riidelleet melko kovasanaisesti ennen kuin…nousin peilin eteen katsomaan itseäni ja tajusin, että minun olisi parasta livahtaa kotiin kerrankin ajoissa. Silkkipaidastani puuttui nappi ja kapean hameeni toinen sauma oli repeytynyt helmasta, kun Leo oli kiskonut sen kovakouraisesti lanteilleni. Silmäni kiilsivät vieläkin kuumeisina ja huuleni olivat turvoksissa miehen kovista suudelmista. Hiukseni olivat auki, pesutasolla ja siellä täällä lattialla lojui hiuspinnejä ja…herranjumala, oliko tuo fritsu? Minulla ei ollut ollut fritsua edes teini-ikäisenä ja nyt kaulaani oli ilmaantumassa selvä tummanpunainen jälki.

Jostain syystä en juuri sillä hetkellä osannut olla pahoillani – edes fritsusta. Päinvastoin, vartaloni värähti tyytyväisyydestä, kun ajattelin, kuinka epätoivoisesti ja kovin ottein Leo oli ottanut minut. Kun kävelin takaisin työhuoneeseeni, Leo istui jo paikallaan ja jutteli jostain Marin kanssa. Minä en kuullut mitään, vaikka kävelin aivan heidän vierestään, mutta näkökykyni oli tallella. Rajoitetusti. Näin Leon.

Miehen silmät hehkuivat kuten omanikin ja hänen hiuksensa olivat yhä pörrössä käsieni jäljiltä. Kun ohitin hänet, hänen silmänsä käväisivät vartalollani ja kasvoillani ja huomasin heikon hymyn väreilevän miehen huulilla. Himo kouraisi vatsanpohjaani ja käänsin pääni nopeasti poispäin.

Pakkasin tavarani ja lähdin nopeasti kotiin. Koko ilta meni samoissa haaveellisissa merkeissä. Jos sainkin ruoskittua ja moitittua itseäni hallitsemattomasta käyttäytymisestä, ne ajatukset ponnahtivat nopeasti pois, kun vain muistin Leon suun ja kädet vartalollani, hänen sanansa ja hänen valtavan kalunsa, jolla hän oli nainut minut miltei tainnoksiin. Kun oikein tarkkaan asiaa ajattelin, voisin poistaa lauseesta sanan ”miltei”. Minä olin tainnoksissa, kun hän oli lopettanut ja uhannut saada minut tekemään kaiken uudelleen. Piru vieköön, olin tainnoksissa vielä kymmeneltä illallakin – niin tainnoksissa, että nukahdin ensimmäistä kertaa kuukausiin syvään, tyytyväiseen uneen kuin pieni lapsi.

Seuraavana aamuna ilmoitin Marille tekeväni etäpäivän kotoa käsin. Se oli minulle jokseenkin ennenkuulumatonta, mutta tarvitsin etäisyyttä Leoon ja siihen, mitä oli tapahtunut. Tarvitsin strategian, jolla pitää mies loitolla, enkä juuri nyt luottanut itseeni lainkaan.

Koko aamupäivän mielessäni pyöri kaikki muu paitsi työ. Ryöstin jääkaappini, mikä ei ollut paljon – siellä oli yksi valmiskeitto, appelsiinimehua ja purkki viiliä. Tein joogasarjan ja kahvakuulaharjoituksen ja mitä pitempään vietin aikaa hiljaisuudessa kykenemättä tekemään töitä, sitä sitkeämmin mielessäni soivat Leon sanat surkeasta, yksinäisestä elämästäni.

Nyt kun en tehnyt töitä, asunto ympärilläni näytti kliiniseltä ja miltei asumattomalta. Yritin keksiä, kenen kanssa voisin jakaa yksityisiä ajatuksiani ja tunteitani, mutta mieleeni ei tullut keitään muita kuin isä, sisareni Bettina ja Henri. En ollut ehtinyt luoda läheisiä suhteita Savossa työskennellessäni ja entisiin ystäviin en ollut ollut yhteydessä aikoihin. Upeaa. Isä oli sairas, Bettina oli verisukulaiseni, joka jaksoi kuunnella huoliani – jotka aina liittyivät töihin – vain, jos vein hänet syömään ja juopottelemaan ja Henri oli huora.

Vasta kun olin käynyt suihkussa ja vetänyt päälleni kapeaolkaimisen trikootopin ja löysät olohousut, tajusin jotain erittäin merkittävää. Olin ollut niin raiteiltani kaiken tapahtuneen jälkeen, etten ollut ajatellut koko asiaa. Minä ja Leo olimme harrastaneet seksiä ilman kondomia. Enkä minä käyttänyt muuta ehkäisyä.

Sydämeni alkoi hakata kuin mieletön, ja jokin outo tunne pyristeli rinnassani, kun putosin sohvalle polvet pehmeinä. Jos olin ollut työkyvytön siihen asti, nyt olin täysin invalidi. Ajatukset rynnistivät päässäni kuin myrskypilvet taivaalla ja yritin hätäännyksissäni laskea, voisinko tuudittautua varmojen päivien varaan vai pitäisikö minun lähteä apteekkiin. En ollut koskaan joutunut turvautumaan katumuspilleriin, enkä edes tiennyt kuinka varman ehkäisyn se yli 24 tunnin jälkeen tarjosi.

Entä jos sinä teet sen uudestaan? Mitä hyötyä katumuspilleristä silloin on?

Minulla ei ollut ollut ehkäisypillereitä aikoihin ja jotenkin, jostain syystä ajatus niiden hankkimisesta ei innostanut. Nojasin päätäni käsiini ja yritin erotella tunteitani toisistaan, kun outo, vieras ajatus alkoi kietoutua paniikin ja kaiken muun ympärille kuin muratti.

Mitä sitten?, ajatus kuiskaili korvaani ja versoi mielessäni raikkaana, vihreänä ja uutena. Mitä sitten, jos tulet raskaaksi?

Yritin työntää ajatusta pois, mutta koska seksi Leon kanssa oli harhauttanut minut kokonaiseksi vuorokaudeksi tutuista työkeskeisistä mietteistäni, en voinut olla muistamatta, että vielä kolmikymppisenä olin toivonut elämältä enemmän kuin nousujohteista uraelämää. Olin toivonut miestä ja perhettä. Lapsia. Läheisyyttä. Onnea. Kotona tehtyä ruokaa. Laiskoja sunnuntaipäiviä yhdessä.

En ollut koskaan tavoitellut yksinäisyyttä. Olin ajautunut siihen huomaamattani, enkä ollut osannut korjata elämäni suuntaa. Aloin selailla kalenteria ja laskeskelin, että en ollut varmoilla vesillä, mutten todennäköisesti aivan ovuloinutkaan. Silmäilin asuntoani ja ajattelin elämääni entistä ahdistuneempana.

Halusinko todella elää loppuelämäni yksin? Kuinka todennäköisesti löytäisin jonkun, joka haluaisi perustaa perheen tämän ikäisen naisen kanssa, varsinkin kun yksikään aiempi suhteeni ei ollut kestänyt edes viittä vuotta? En ehkä löytäisi miestä, mutta lapsi…Miten hyvältä tuntuisikaan saada elämään joku, jota rakastaa ehdoitta ja joka ei marssisi ulos elämästä työn tai minkään muunkaan takia. Tietysti minun pitäisi tasapainottaa elämääni, jos saisin lapsen, mutta…

Pudistin päätäni osittain ällistyneenä ajatusteni suunnasta, osittain vaarallisen haaveellisena, kun ovikello yhtäkkiä soi. Luonani ei Henrin ja Bettinan lisäksi ollut käynyt aikoihin ketään ja huokaisin, kun arvasin, mistä oli kyse. Naapurin Irma-mummo alkoi olla huonomuistinen, eikä tämä ollut ensimmäinen kerta, kun hän oli lukinnut itsensä ulos roskia ulos viedessään.

Lähdin ovelle pää täynnä ristiriitaisia ajatuksia ja kun avasin oven, henkäisin yllätyksestä, kun tajusin että vieraani ei ollutkaan pikkuinen Irma-mummo vaan Leo. Ahmin nälkäisesti miehen ulkonäköä aina vaaleista kesähousuista valkoiseen t-paitaan, jonka päällä oli avoimeksi jätetty luonnonvalkoinen kauluspaita, enkä saanut sanaa suustani. Vaaleissa vaatteissaan mies näytti enkelimäisemmältä kuin koskaan ja minun teki mieleni tehdä hänelle tuhansia ei-enkelimäisiä asioita.

Kului hetki, kun tuijotimme toisiamme ja sitten Leo sanoi pehmeän syyttävällä äänellä:

-Sä piilottelet.

-En tietenkään piilottele, tiuskaisin niin ylimielisesti kuin osasin ja otin askeleen taaksepäin, kun mies astui ovesta sisään.

-Tää saattaa tulla sulle järkytyksenä, mutta kaikkien naisten maailma ei järky sun takia, jatkoin yllättävän tiukasti, kun otti huomioon, että valehtelin niin että pelkäsin nenäni alkavan kasvaa.

Maailmani oli järkkynyt niin, että se oli kuin maanjäristyksen runtelema kaupunki ja epäilin, että Leo teki samanlaista tuhoa muidenkin naisten keskuudessa. Leo sulki oven takanaan sanomatta mitään ja sipaisi avoinna olevia, hiukan kosteita hiuksiani sivuun. Kirkkaansiniset silmät käväisivät silmissäni, kun vetäisin henkeä ja jähmetyin paikoilleni. Miehen sormet liukuivat kaulallani olevalle mustelmalle ja siitä olkapäälleni, jolla näkyi pari pienempää ruhjetta.

-Nääkö sua hävettää?, Leo sitten kysyi käheästi.

Puistin päätäni, kun lämpimät sormenpäät hyräyttivät vartaloni käyntiin kuin olisivat painaneet jonkinlaista käynnistysvipua. Kevyt hyväily levisi hermonpäistäni ympäri vartaloani niin, että hengitykseni kiihtyi ja vatsanpohjassani alkoi muljahdella.

-Mitä sä teet täällä?, kysyin vaivalloisesti ja panin merkille, että Leo nuolaisi huuliaan, kun hänen silmänsä kiinnittyivät rintoihini, jotka kuulsivat ohuen, valkoisen topin alta.

-Mulla oli kaks asiaa, mies mutisi ja painoi suunsa olkapäälleni, jota hänen hampaansa olivat edellispäivänä niin nautinnollisesti pahoinpidelleet.

Hänen toinen kätensä laski toppini ohuen olkaimen alas ja nykäisi kangasta paljastaen toisen rintani. Huokaisin ja ajatukset alkoivat hajaantua päästäni lopullisesti, kun ruumiini otti minusta vallan. Mies nipisti hiukan olkapääni ihoa hampaidensa väliin ja hänen kätensä kupertui rintani ympärille tiukasti kuin hänellä olisi täysi oikeus tehdä niin. Kuin hän olisi tehnyt niin kymmeniä, ehkä satoja kertoja. Minulla oli suurehkot rinnat, mutta Leon kämmenet sopivat niihin kuin ne olisi tehty minua varten mittatilaustyönä.

Niin röyhkeä. Ja niin vastustamattoman hurmaava, päässäni pyöri ja päästin pienen antautuvan voihkaisun. Mies painoi minua eteisen lipastoa vasten ja kuljetti hampaitaan ja kieltään pitkin kaulaani aina korvalleni asti.

-Meillä on markkinoinnin palaveri mainostoimistolla tunnin päästä, Leo mutisi ja näykkäisi korvalehteäni.

Jäykistyin, kun pettymys lävisti himon, johon olin ollut jo ajautumassa. Leo oli tullut paimentamaan minua töihin ja päättänyt vähän leikitellä helpolla uhrilla. Rykäisin ja vastasin kireällä äänellä:

-Mä voin osallistua etänä…

-Ei. Meillä on nyt tuote ja meidän pitää ideoida tosissaan ja mä haluun, että sä oot paikalla.

Työnsin Leoa pois ja sain ääneeni yllättävän määrän kirpeyttä, kun otti huomioon, että mies puristi edelleen paljasta rintaani.

haluut? Luuletko sä, että nyt kun sä oot kerran pannu mua, sulla on oikeus määräillä mua kuin mitäkin…

-Tajuutko sä ollenkaan, miten noi sun pomon elkeet kiihottaa mua? Varsinkin kun mä nyt tiedän, miten sut saa kuriin, Leo hyrisi ja kiskaisi toisenkin olkaimeni alas.

Nykäisin itseni irti ja sähähdin rinnat edelleen epäammattimaisen paljaina ja valitettavan kiihottuneina:

-Elkeet! Mä OON sun pomo. Tao se sun kovaan kalloon.

Vilpitön aikomukseni oli nostaa paita takaisin rinnoilleni ja siirtyä pois Leon ulottuvilta, mutta en saanut katsettani irti ilkikurisista sinisistä silmistä, eivätkä raajani suostuneet toimimaan. Rintani nousi ja laski, ja Leon katse laskeutui takaisin rinnoilleni, kun hän sanoi:

-Mä muotoilen toisin. Tää on tärkeä tapaaminen ja jokainen itseään kunnioittava toimari tulis tällaseen kokoukseen mukaan.

Kun en vastannut mitään enkä liikkunut, Leo tarttui vyötärööni hitain, harkituin liikkein ja antoi minulle runsain määrin aikaa perääntyä. Kun en perääntynyt, hän pyöräytti minut äkkiä ympäri. Miehen kädet tarttuivat molempiin rintoihini ja pusersivat ne yhteen samalla, kun hän otti rinnankärkeni peukaloidensa ja etusormiensa väliin. Tunsin hänen hengityksensä hiuksillani ja sitten hän suuteli niskaani hiusverhon lävitse. Olin uppoamassa uudelleen, jalkojeni alla tuntui pelkkää juoksuhiekkaa ja Leon vartalo selkääni ja takamustani vasten tuntui niin hyvältä, että kiehnäsin huomaamattani häntä vasten.

-Tää ei oo järkevää, yritin hengästyneesti.

-Järkevä ei oo koskaan hauskaa, Leo murahti ja puraisi minua niskasta samalla, kun tiukensi otettaan rinnoistani.

-Mä oon sua niin paljon vanhempikin…, ähkäisin ja valitin hiljaa, kun miehen toinen käsi väänsi nipukkaani ja lähti sitten kulkemaan vatsalleni.

-Mitä ne sanookaan viinistä?, mies vastasi.

Leo painoi takamustani tiukasti itseään vasten niin että tunsin, kuinka kova hän jo oli ja samalla, kun hänen kätensä katosi housujeni vyötärönauhan alle, hän mutisi korvaani:

-Sä oot parasta vuosikertaa, Birgitta. Kurvikas ja puoleensavetävä. Ärhäkkä ja kopea. Helvetin raivostuttava. Ja niin kiihkeä ja intohimoinen…

Minulla ei ollut pikkuhousuja olohousujen alla ja kun Leo painoi kämmenensä häpyni päälle, polveni olisivat pettäneet altani, ellei mies olisi pidellyt minusta kiinni. Haukoin henkeäni mielihyvästä, mutta keräsin viimeiset voimani ja parahdin:

-Sä et voi kiristää mua seksillä johonki palaveriin! Mä en suostu tähän! Jos mä sanon, että mun ei tartte olla siellä, mun ei tartte olla siellä.

-Enhän mä kiristä sua mihinkään. Tää on neuvottelu, mies vastasi ja kehotti sitten pehmeästi poskeani vasten:

-Nyt…levitä kulta reisiä ihan vähän.

Julistuksestani huolimatta en tehnyt elettäkään riuhtaistakseni itseni irti. Leo odotti. Hänen hengityksensä pyyhki poskeani, hänen toinen kätensä pysyi rinnallani ja toinen lepäsi hävylläni – liikahtamattakaan.

Tiesin, että pääsisin pois milloin vain haluaisin. Tiesin, että minun pitäisi vain irrottautua. Tiesin, että Leo ei pakottaisi minua mihinkään. Mutta sisälläni kiemurteli petollinen ja vastustamaton himon käärme ja jalkoväliäni pakotti kuin sitä olisi piiskattu. Lopulta, sekuntien tikittäessä eteenpäin, olin niin kiihottunut, että olisin voinut itkeä. Liikahdin aavistuksen verran ja nojasin painoani Leoa vasten samalla, kun reiteni avautuivat.

-Hyvä tyttö, mies kuiskasi.

Nolostus ja pieni itseinhon häivähdys välähtivät mieleni taustalla, mutta nekin tuntuivat vain lisäävän kiimaani. Leo sirotteli suudelmia niskalleni ja kaulalleni. Hänen sormensa olivat taas pureutuneet tiukasti rintaani ja toinen käsi siveli kevyesti liukkaita häpyhuuliani ja litimärkää vakoani. Pyöräytin lantiotani ja huokaisin:

-Leo kiltti…

-Hmm..?, mies kysyi ja pyöräytti sormeaan klitorikseni ympärillä.

Voihkaisin ja painoin jalkoväliäni miehen kättä vasten.

-Nussi mua.

-Totta kai. Meidän toimitusjohtajan tahtohan on laki, Leo kehräsi ja lisäsi sitten:

-Ja sitten me mennään kokoukseen, eiks niin?

-Nii-in, minä vastasin, tajuamatta enää muuta kuin että Leo oli lähtenyt kuljettamaan minua kohti olohuonetta.

Kun saavuimme sohvan luo, mies kiskaisi toppini pois ja pudotti olohousut samaan läjään. Yritin kääntyä ja laskeutua sohvalle, mutta hän murahti takanani yhden ainokaisen sanan.

-Ei.

Olin yhä selin häneen ja käänsin päätäni. Kaikki leikillisyys oli kadonnut Leon kasvoilta, hänen leukapielensä olivat puristuneet yhteen ja hänen silmissään roihusi synkkänä palava, villi kiihko.

-Polvistu. Siihen lattialle.

Leo tuntui hädin tuskin saavan sanat suustaan ja minä putosin polvilleni sohvan eteen, paksulle harmaalle nukkamatolle. Kuulin hänen riisuutuvan takanani ja käänsin taas päätäni. Näin miehen ensimmäistä kertaa täysin alasti, enkä voinut olla tuijottamatta. Leolla oli uskomaton vartalo. Pitkät, lihaksikkaat raajat, leveät hartiat ja rinta, jota peitti hieno vaalea karva. Ja tuo kalu. Suonikas, pitkä ja niin ihanan paksu – ja se seisoi vihaisen punaisena ja nytkähdellen minulle. Kiima ampaisi lävitseni niin että vartaloni vavahti. Nojasin käsivarsiani sohvan istuinosaan, nousin polvi-istuntaan ja työnsin sitten takapuoleni tarjolle mahdollisimman houkuttelevasti.

Leo ei siirtänyt katsettaan silmistäni, kun hän polvistui taakseni. Inahdin mielihyvästä kun hänen kullinsa tönäisi takamustani. Miehen toinen käsivarsi sujahti etupuolelleni ja liukui kaulaltani rinnoilleni ja siitä pitkin vatsaani, kun toinen kulki selkärankaani pitkin takapuolelleni. Kaarsin selkääni ja näin, kuinka Leon katse putosi takamukselleni ja reisilleni.

-Sulla on pari jälkeä täälläkin, mies mutisi ja siveli lantiotani ja reisiäni niin, että hänen sormensa käväisivät pakaroillani ja sisäreisilläni.

Kurkustani purkautui omituinen kurnutusta muistuttava ääni. Halusin tämän kidutuksen loppuvan ja yritin muodostaa sanoja, vaikka se tuntui käsittämättömän vaikealta.

-Niin…Leo…mä…

Suljin silmäni, lakkasin yrittämästä ja sen sijaan avasin reisiäni enemmän.

-Teinkö mä sulle kipeää?, Leo kysyi ja sujautti pari sormeaan kiihottamaan klitoristani samalla, kun toinen käsi hiveli pakaravakoani.

Minusta tuntui, etten saanut enää henkeä. Sisälläni luikerrellut  himon käärme täytti minut kaikkialta ja tuntui vääntävän minua hengiltä.

-Et!, kirkaisin ja huohotin nopeasti:

-Älä…oh…kiusaa…älä kiusaa mua enää.

Tunsin äkkiä Leon suuren vartalon painautuvan minua vasten. Hän tarttui hiuksiini ja käänsi päätäni niin, että pystyi suutelemaan minua nopeasti ja vastasi sitten karhealla äänellä huuliani vasten:

-En mä enää pystyiskään.

Avasin taas silmäni ja tuijotimme toisiamme aivan lähietäisyydeltä, huulet vasten toisiaan, kun tunsin Leon viimein ohjaavan kullinsa vuotavan märkään pilluuni.

-Ootko sä kaikille näin jumalaisen märkä?, mies kysyi nuolaisten huuliani ja irrottamatta otettaan hiuksistani.

Vastaukseni oli pelkkä henkäys.

-En.

-Hyvä. Mä lupaan nauttia mun erityiskohtelusta täysillä, Leo kuiskasi samalla, kun liu’utti kaluaan pari kertaa häpyhuulieni välissä.

Miehen toinen käsivarsi kiertyi etupuolelleni ja hänen kätensä hieroi ja nipisteli rintojani samalla, kun hän alkoi työntyä sisääni. Olin niin kiimasta turvonnut, että pilluni tuntui sulkeutuvan suuren kullin ympärille kuin syödäkseen sen sisäänsä ja kun Leo ähkäisi kuin tuskissaan ja puski kohdunsuulleni saakka, tiesin laukeavani hävettävän nopeasti.

-Leo…!, parkaisin kun valkoinen valo alkoi sumentaa tajuntaani.

-Ei sanaakaan tai mä puren sua tohon samaan paikkaan, mies murisi miltei yhtä epätoivoisen kuuloisena.

-Leo multa tulee…, nyyhkäisin onnettomana.

Mies veti kalunsa miltei ulos ja puski sen lujasti uudelleen sisään. Valo sisälläni sokaisi minut ja Leon huulet katosivat huuliltani. Aloin täristä ja miltei kuulin kolinan ja ryskeen, kun sorruin sisältä päin. Tunsin Leon suun kaulallani täsmälleen samassa kohtaa kuin missä mustelma oli, ja kun hän työntyi minuun vielä nopeasti pari kertaa ja imaisi, kimposin lopullisesti rajan ylitse ja kirkaisin kaiken hajottavasta nautinnosta.

-Sä oot niin helvetin ahdas ja herkkä, että mä tuun hulluksi, Leo huohotti poskeani vasten ja alkoi naida orgasmin kourissa kiemurtelevaa vartaloani. Hänen raskas kehonsa painoi minua tiukemmin sohvan istuinosaa vasten, hän käsivartensa kiertyi ympärilleni miltei rusentavalla voimalla ja hänen iso kyrpänsä souti edestakaisin edelleen hekumallisesti nytkähtelevässä pillussani.

Kun kuulin miehen kuumeiset sanat ja tunsin hänen kovan vartalonsa painuvan armotta omaani vasten, mielihyvä alkoi säkenöidä vatsanpohjassani uudelleen. Kuumat kipinät syöksyivät pitkin selkärankaani ja nipistelivät ihoni alla ja aloin läähättää ja vääntelehtiä odotuksesta, kun jokainen Leon työntö vei minua lähemmäs uutta huippua.

-Uskomaton…pieni…kiimapillu, mies murahteli takanani ja puristi yhtäkkiä kouransa rintojeni ympärille kuin pihdet ja alkoi nussia minua niin rajusti, että vartaloni tärähteli sohvaa vasten.

Leon sanat, hänen raudanluja otteensa, hänen lantionsa iskut pakaroitani vasten ja valtava kyrpä sisälläni laukaisivat minut uuteen räjähdykseen ja tällä kertaa rääkäisin kuin kidutettu eläin. Leo nosti toisen kätensä niskalleni ja painoi pääni ja rintakehäni tiukasti sohvaa vasten samalla, kun hän puski sisääni raskaasti huohottaen.

-Birgitta…, kuulin sitten kuin yhteenpuristettujen hampaiden välistä.

Leo nykäisi lantiotani taaksepäin, päästi pitkän voihkaisun ja työntyi sisääni vielä muutaman uskomattoman ihanan kerran. Tunsin jokaisen siemensykäyksen, jonka hän ampui sisääni, tunsin kuinka hänen kalunsa nytkähteli, tunsin kuinka hänen kehonsa vapisi fyysisestä helpotuksesta.

Mies painautui minua vasten ensin takaapäin, mutta veti minut jonkin ajan kuluttua maate matolle ja kierähti puolittain päälleni.

-Kato nyt miten hyvää harrastelijamarkkinoija sulle tekee, hän mutisi hetken kuluttua matalalla äänellä ja siveli kosteita hiussuortuvia pois epäilemättä punoittavilta poskiltani.

Purin huultani, etten olisi alkanut nauraa.

-Sulla on turhan iso ego noin nuoreksi ja kokemattomaksi mieheksi, vastasin sinnikkään vakavasti vaikkakin melko hengästyneesti.

-Mä en oo monellakaan standardilla enää kovin nuori ja mä väitän, että mä oon tietyillä alueilla paljon kokeneempi kuin sä.

Miehen silmät välähtivät sillä tavalla, että tiesin hänen tarkoittavan jotain aivan muuta kuin markkinointia.

-Siitä tuliki mieleen. Mähän sanoin, että mulla oli kaks asiaa.

-Niin?, kysyin pää edelleen uskomattomien orgasmien jäljiltä typötyhjinä.

-Me ei käytetty eilen ehkäisyä. Eikä tänään, Leo mutisi ja näykkäisi rintaani.

Yritin ajatella, mitä vastaisin, mutta ennen kuin sain mitään tolkkua ajatuksiini, kuulin suuni puhuvan aivan kuin sillä ei olisi mitään yhteyttä aivoihini:

-Ei mitään hätää. Se puoli on hoidossa.

Kun Leo hetken kuluttua johdatti minut kylpyhuoneeseen, vakuutin itselleni, että vastaukseni oli ollut ainoa oikea. Kävisin hakemassa jälkiehkäisypillerin ja lopettaisin tämän uskomattoman typerän hullutuksen Leon kanssa.

Tai sitten

Ei mitään tai sitten, tiuskaisin itselleni. Minun oli aika ottaa itseäni niskasta kiinni ja panna liian itsevarma alaiseni järjestykseen.

______________________________

Istuin mainostoimiston neuvotteluhuoneessa hajamielisempänä kuin koskaan. Ennen lähtöämme asunnostani Leo oli vaahdottanut vartaloni ja sivellyt sitä, kunnes oli saanut minut kirjaimellisesti seinää vasten. Se oli ollut nopeaa, kärsimätöntä ja räjähtävää ja kun lopulta olin päässyt kylpyhuoneesta, olin pelännyt eksyväni omassa asunnossani – niin muissa maailmoissa olin.

Näpelöin kaulaani solmimaani punaisenkirjavaa silkkihuivia, joka sopi hyvin mustaan yksinkertaiseen ja hihattomaan mekkoon päälläni. Huivi peitti kaulassani hehkuvan mustelman ja olkapäälleni olin levittänyt hieman meikkivoidetta. Hartioilleni ulottuvat hiukseni olivat poikkeuksellisesti avoinna, koska Leo oli niin vaatinut.

Leo. Vaatinut. Miehen järjestykseen pistäminen ei vielä ollut oikein ottanut onnistuakseen.

Klaus, mainostoimiston viisikymppinen, tyylikkäästi harmaantuva johtaja, vilkuili minua uteliaasti ja mietin, johtuiko se hiuksistani, jakkupuvun puutteesta vai siitä, että olemukseni paljasti, että olin juuri harrastanut maailmanluokan seksiä.

-Teillä on siis uus tuote?, Klaus tarkisti.

-Joo. Itse asiassa mä toin niitä tänne jo eilen, Ellalle.

Ella, kolmikymppinen, pitkä, hoikka tummaverikkö, nyökkäsi nolona Klausille ja rykäisi.

-Joo. Leo toi ne. Mutta mä…tässä ei oo enää montaa jäljellä.

Ella työnsi pienen valkoisen rasian pyödän poikki Klausille. Näin Leon virnistävän ja Klausin mulkaisevan Ellaa.

-Oliko tää täynnä? Ja nyt täällä on kaks.

-Ne on tosi hyviä, Ella mumisi ja lisäsi:

-Eilen oli aika stressaava päivä.

Klaus tuhahti ja maistoi marmeladia. Hajamielisyyteni läpi tunkeutui viimein jännitystä ja toivoa, kun katsoin toimiston pomon maistelevan makeista miettiväinen ilme kasvoillaan. Toimisto edusti paria kansainvälistäkin makeisbrändiä ja oli ylipäänsä profiloitunut hoitamaan elintarvikkeiden kampanjoita.

-Tää on helvetin hyvää. Mä en oo marmeladi-ihminen, mutta tää tosiaan on hyvää. Erilaista. Se on aina plussaa. Ei tartte valehdella, Klaus totesi hekottaen viimeiset sanat ja nappasi toisen jäljellä olevan makeisen suuhunsa.

-Joo, se on koukuttavaa, Ella myönteli ja lisäsi:

-Ja toi marjan maku on uskomattoman aito.

Leo liikahti vieressäni ja vilkaisin miestä ripsieni lomasta.

-Tosta mulle tuli mieleen idea, jota vois työstää. Tietenki, jos Birgitta vaan hyväksyy sen. Voidaan tietty miettiä useampiakin vaihtoehtoja, mutta me ollaan menossa tän tuotteen kans Venäjälle. Onko teillä yhteyksiä kehenkään venäläiseen markkinoinnin ammattilaiseen?

-No mä tunnen yhden Igorin. Isossa, hyvässä toimistossa aika kovassa asemassa. Tosi ammattilainen.

-Niin no. Niiltä vois ostaa konsultointia, kun meillä on runko valmiina. Mä kyllä luotan teihin, mutta Venäjä on markkinointia ajatellen ihan eri maailma ja olis hyvä saada hiottua kampanjaa siellä päässä. Mutta siis…Me voitais panna hyvän ja pahan voimat taisteleen tästä tuotteesta.Vaikka itse paholainen ja enkeli. Mä tiedän, että ideaa on käytetty, mutta jos mä mitään tiedän, venäläiset tykkää seksikkäästä draamasta, Leo selitti.

-Miten taisteleen?, minä kysyin kulmat kurtussa ja jatkoin sitten ironisesti:

-Eikö karkki ole lähtökohtaisesti pahasta ja tarpeetonta terveysintoilijoiden mukaan?

-Niin kyllä, Ella vastasi, mutta epäröi hetken ennen kuin jatkoi:

-Tästä vois kehitellä jotain, että tässä on niin ja niin paljon marjaa, suoraan puhtaasta viattomasta Suomen luonnosta, ei lisäaineita ja sitä rataa…ja toisaalta tää on karamelli, joka on tarkoitettu nautittavaksi ja on tosi…niinku mä sanoin koukuttava. Houkutteleva. Öh…viettelevä?

-Ei huono. Eli enkelityttö ja paholainen rakastuu molemmat tähän karkkiin, Klaus pohti.

-Ehkä ne vois taistella tästä…Että kummalle tää kuuluu ja sitten päätyä tasapeliin ja sänkyyn, Leo laukaisi muina miehinä.

Huoneeseen laskeutui hiljaisuus ja minä huokaisin:

-Leo, ei kai kaiken tarvi aina pyöriä seksin ympärillä?

Jähmetyin paikoilleni heti kun olin saanut sanat suustani ja näin, että Klaus ja Ella silmäilivät minua ja Leoa uteliaina. Mistähän he kuvittelivat meidän keskustelleen aiemmin? Tai mitähän he ajattelivat meidän tehneen? Heikko puna nousi kasvoilleni ja yritin selittää:

-Niin siis seksillä myyminen on niin vanha juttu. Kohta sillä myydään varmaan ruohonleikkureita ja kumisaappaitakin.

-Joo. Mutta tää tuote suorastaan huutaa sellasta kampanjaa. Dramaattista, herkullista, seksikästä kampanjaa. Jotain erityisen rohkeaa, Leo väitti kiven kovaan.

En jaksanut vastustaa, sillä en ollut nähnyt aivan vastaavaa aikaisemmin ja voisin pyytää Klausilta ja Ellalta paria muutakin ideaa. Sen sijaan vilkaisin Leon pettävän enkelimäistä olemusta ja kysyin:

-Miks enkelityttö?, Kaikki enkelit, jotka mä kertomuksista tiedän, on miehiä. Mikael, Gabriel, Rafael…

-Totta. Sitä paitsi siinä olis uusi tvisti. Että enkeli on mies ja paholainen nainen, Klaus myönsi.

-Uus tvisti olis, jos siinä olis homopari. Mutta sellanen mainos tuskin olis mahdollinen Venäjällä, Ella kommentoi kuivasti.

Minua hymyilytti.

-Tuskin mahdollinen ja ikävä kyllä, meidän pitää vedota enemmistöön, huomautin Ellalle.

Keskustelimme vielä jonkin aikaa ideasta ja pyysin Klausia ja Ellaa pohtimaan paria vaihtoehtoista kampanjaa ihan vertailun vuoksi. Juuri kun olin nousemassa tuolistani, Leon puhelin kilahti. Mies avasi viestinsä, luki sen nopeasti ja virnisti minulle sydäntä kivistävän poikamaisesti.

-Birgitta, mä lähetin näytepaketin Nadjalle pikana jo eilen, kun se sanoi olevansa Pietarissa. Se tykkää meidän marmeladista – ja lupaa postata siitä, kun meillä on kaikki valmiina. Mä lähetin muutaman muunki paketin ja…

Mies piti pienen tauon ja julisti sitten siniset silmät loistaen:

-Mä veikkaan, että me lähetään pian Venäjälle!

En voinut olla hymyilemättä takaisin, vaikka mitä useammin Nadjan nimi mainittiin, sitä nihkeämmin naiseen jostain syystä suhtauduin. Tiesin, ettei asia kuulunut minulle, mutta en voinut olla ihmettelemättä, mistä Leo hänet ylipäänsä tunsi. Katsahdin nopeasti Klausiin.

-Ehkä te voisitte pistää vauhtia tän kampanjan suunnitteluun, sanoin iloisemmin kuin olin sanonut mitään pitkiin aikoihin.

Toivo paisui rinnassani ja ensimmäistä kertaa minusta tuntui ihan oikeasti, että voisimme onnistua. Päätin, että ottaisin Leon tarjouksen vastaan. Käyttäisin hänen rahojaan ja omiani saadakseni lainaa ja marssisin vielä samana päivänä pankkiin.

Katumuspilleriä en muistanut lainkaan.

Kommentit (0)