Feminiininen voima

Alan päästä siihen käsiksi. Siihen tyhjään oloon, joka minua on vaivannut. Siihen, että en löydä etsimääni. Siihen, että modernissa vapaassa itsenäisessä naisessa jää jotain aina ontoksi. Jotain, mitä kukaan ei ole opettanut. Se ei ole tavoiteltavissa, suoritettavissa, suunniteltavissa tai hankittavissa. Se ei täyty koulutuksella, järkeilyllä, suorittamalla, puskemalla, vaan se pakenee älyn maailmaa.

Se on jotain muinaista, jotain joka on aina ollut, mutta joka on ollut pitkään kadoksissa. Feminiininen voima. Voima tuntea niin vahvasti, ja tietää jotain tiedon ulkopuolella. Naisen vaisto. Jotain eläimellistä, jotain sisään koodattua. Kuin luonnon voima. Ja jotain, mitä ei voi mitata, kilpailuttaa, määrittää tai vertailla. Jotain mikä vain on.

Saisinko tavoitettua sen ajatuksistani tänne. Että joku muukin voisi sen löytää. Tuntuuko se oikealta vai ei. Sitä en tiedä, niin oikullinen voi feminiininen energia myös olla. En halua puskea, en painostaa. Se sanoma tulee ainoastaan vapaassa virrassa. Ilman kahleita tai käskyjä. Minun ei pidä kirjoittaa, ei kannata kirjoittaa. Mutta jos se on linjassa kanssani, haluan, haluan saada sen ulos itsestäni, jonkun toisen kuultavaksi. Ja se haluaa tulla. Jos joku toinen sen kuulee, ja ymmärtää. Sitä ei tarvitse perustella, ei järkeistää, ei puolustella. Se on vain tunnettavissa ja löydettävissä. Yhteys.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *