Heippatirallaa lukijat, on aika antaa päivitystä meikäläisen elämään…No palaverin sisältö oli sitä mitä arvelinkin, potkut tuli. Olin aika järkyttynyt ja kaikki töissä oli yhtä lailla. Kaikki mun työkaverit sanoi, että pomo mies tekee virheen, mutta sillä on oikeus tehdä omat ratkaisunsa..Toivon vaan että mun asiakkaat löytää minut, sillä sain mun viimeisinä päivinä kuusi uutta asiakasta, jotka olis halunnut samantien varata mulle uuden ajan..

Samaan hötäkkään ressasin reissua anoppilaan ekaa kertaa ja edessä oli ensimmäinen joulu poissa kotoa. Koko ajatus joulun viettämisestä erillään muusta perheestä ei oikeastaan haitannut minua ollenkaan, kunnes pari päivää ennen jouluaattoa erehdyin youtubeen kuuntelemaan suomalaisia joululauluja. Huomasin muistelevani kaikkia jouluja ja perinteitä mitä meillä on ja ensimmäistä kertaa muuton jälkeen iski ihan hirveä koti-ikävä. Lisäksi vielä näitten vaikeitten asioiden pyörittäminen iltaisin ilman että mulla on mun halinallet (karvaiset lapset) lohduttamassa.. Noh sitten se päivä koitti, jouluaatto, joka oli mun viimeinen työpäivä ja myöskin se päivä kun painelin anoppilaan, julkinen liikenne nimittäin lamautuu joulun pyhinä. Töissä oli haikeet fiilikset, yksi jos toinen tirautteli itkut päivän kuluessa. Vaihdeltiin kuitenkin numeroita ja uskoisin että matkaan tarttui kourallinen ihania ystäviä.:)

Chris haki minut töistä ja raahasi minut viime hetken joululahja metsästykseen..Valitin koko ajan, sillä shoppaaminen on ihan kaikkeista karmeinta kidutusta, varsinkin kun on väsy, nälkä ja paha mieli. Lopulta sitten junalla Coatbridgeen ja perillä odotti Chrisin vanhemmat. Hirveen mukavia ihmisiä, onneksi mun pelko Chrisin äidin aksentista oli ihan turha, ei ollut mitään ongelmia ymmärtämisessä. Ilta meni aika rauhallisissa merkeissä, syötiin ja juotiin parit siiderit. Mulle oli tehty peti Chrisin huoneeseen, Chris nukkui alakerrassa, sillä perheen äiti on katolinen ja ilman avioliittoa ei ole mitään asiaa samaan makkariin.:D

Seuraavana päivänä käytiin lenkittämässä Chrisin siskon kolme lhasa apsoa, herran jestas miten söpöjä karvanaamoja ne on. Pääsin purkamaan mun lässytys varastoa…Lenkin jälkeen suihkuun ja naaman kampausta. Sain kuin sainkin katsoa legendaarisen Lumiukko piirretyn, tuntui niin kotoisalta katsoa se, niinkuin aina muinakin jouluna…tai no, useampana jouluna me juostaan iskän kanssa hakemassa kermaa/maitoa/joululahjoja vielä siihen aikaan kun se tulee telkkarista mutta kuitenkin.. Jouluruualle tupaan pelmahti sitten Chrisin sisko, veli, veljen avopuoliso ja niitten kaksi poikaa. Ruokailu alkoi avaamalla vieressä istuvan kanssa Christmas Poppersit, joista saatiin päähämme silkkipaperi kruunut. Ruoka oli ihan sairaan hyvää. Alkupalaksi oli kolme vaihtoehtoa, pateeta, lihakeittoa tai katkarapu coctail. Pääruokana oli perinteinen jouluruoka, kalkkunaa, perunoita, ruusukaalia, porkkana-lanttu seosta, stuffing eli täytettä ja karpalohilloa. Lisäksi bongasin hillosipuleita -olin ainut joka niitä söi- ja punajuuria.:) Jälkkäriksi oli vadelma roulad, vähän niinkuin marenki torttu. namskista. Aivan jäätävä ruokakooma iski ruuan päälle ja yksi jos toinen levittäytyi jonnekkin ketarat ojossa sulattelemaan.

Loppuilta kului juoden, seurustellen ja lahjat jakaen. Oli todella mukavaa ja rentouttavaa. Vaikkakin että on se silti aina jännää kun tapaat toisen perheen ekaa kertaa.

Tulin kotiin sitten tapanin päivänä, siivoilin kotia ja valmistauduin mun työhaastatteluun, joka oli tänään. Täällä tulee taas taivaalta kissoja ja koiria, että voin sannoo että se aamuinen tukan sukiminen meni kyllä aivan omasta eestään kun hortoilin ettimässä sitä salonkia…Haastattelu meni kuitenkin ihan mukavasti, huomenna sitten näyttötyö, että varpaat ja sormet ristiin!:)

Kuusi päivää mun lentoon. Ootan niin kovasti että pääsen kotiin käymään. Mulla on ihan sairas ikävä mun elukoita. Perhettä tietenkin myös, mutta kun ne karvanassut on mun lapsukaisia niin on ihan hirveetä olla erossa niistä.