Joulun perinteiset leffat, epätraditionaaliset jouluruoat ja muita pieniä joulun hetkiä

gg and the moon

Jouluaamu on kirkas ja valoisa.

Ulkona on vielä hiljaisempaa kuin aattona, nouseva aurinko on värjännyt kolme pientä pilveä kirkkaan vaaleanpunaisiksi. Vielä eilen virtaava puro on jäätynyt ja särkyy päälle astuttaessa.

Amerikkalaisittain joulusukasta löytyy appelsiineja ja eilisestä perunamuusista loihditaan rieskoja. Olen iloinen, että muistin ostaa Clipperin marjateetä, sillä ei minun teekään mieli juoda glögiä. Pikkuveli tuli spontaaniksi yöksi, eikä enää pitkine koipineen mahdu nukkumaan sohvalla suorana. Sängyn lämpö tuntuu vielä luissa, istumme sohvalla ja katsomme pian alkuperäisen Grinchin vuodelta 1966. Rakastan sitä Jim Carreyn tähdittämää versiota ja kaksi vuotta sitten meillä oli pieni ja tulinen väittely aiheesta – se on kuulemma aivan huono ja tämä alkuperäinen piirretty versio (joka on muuten 25 minuuttia pitkä lyhyt!) aivan loistava. Ja olihan se totta (paitsi että edelleen rakastan sitä hassua ja uutta Grinchiä). Ja tosiaan, tänään käännytetään pikkuveli myös.

Eilen kokkasin koko päivän, taustalla John McClane ja Hans Gruber kävivät omaa taisteluaan ja käteeni oli eksynyt pari vodka tonicia iltapäiväkahdelta. Vegaaniruokani maistui kaikille, pöydällä olevaa lihaa ei kukaan tainnut koskeakaan. Perheessämme vienosti sanottuna ei ymmärretä suomalaista jouluruokaa, ja rakastan sitä, että voidaan kokata ihan mitä mieli tekee. Yhtenä jouluna tehtiin sushia ja se on edelleen lämpimänä muistoissani. Eilen tein linssipyöryköitä tomaattikastikkeessa, perunamuusia, tulisia kukkakaaleja, sämpylöitä ja valkopapu-yrtti- sekä herne-wasabitahnaa, aasialaista porkkana-punakaali-salaattia ja J teki vielä kunnon Mac and Cheeseä, sekä jälkiruoaksi hasselpähkinäpaloja. Olin aika haikeana etukäteen, sillä äiti on Liettuassa sukulaisten luona, mutta jouluaatosta muodostuikin oikein kiva. Juotiin viiteen pekkaan tonkka viiniä ja katsottiin klassinen, vielä Neuvostoliiton aikana tehty elokuva 12 tuolia, joka on oikeasti tosi hyvä (ja nähty varmasti kymmenen kertaa) :D J googlasi vähän lisää tietoa tästä ja kävi ilmi, että Mel Brooks teki kirjasta oman elokuvan vuosi ennen tätä venäjänkielistä!

Onnellinen, haikea ja semmoinen juuria myöten rentoutunut olo. Ihanaa joulua kaikille <3 

Kommentoi