Sunnuntaiballadeja ja helppo paketointiniksi

gg and the moon

Heräsin aamulla krapulaisena. En juonut mitään järjettömiä määriä, mutta join pitkästä aikaa. Chlorella-inkiväärishottiin piilotettu jallu ei varmaan ollut illan paras valinta, mutta sitten taas kuitenkin oli. Eilen vietettiin pikkujouluja työpaikalla, Dire Straits soi kaiuttimissa ja laseissa erinomaista luomupunkkua. 

Resonoin tänään ensimmäistä kertaa vahvasti SMG:n Terminal 2 -levyn laulujen kanssa, ja luulen albumin tekevän samoin marraskuun harmauden kanssa. 

 

“- - nuorukainen sukelsi matalaan päätyyn

ja halkaisi kauniin kallonsa - -”

 

Tunnen tämän tänään, mutta paljon pienemmällä skaalalla.

En halunnut nousta herätyskelloon. Kuuntelin sadetta, kävin kylmässä suihkussa, palasin kahden peiton alle. Jupiter asteli ylitseni katsomaan pisaroiden iskeytymistä ikkunaan.

Tänään on rakkaan ystäväni syntymäpäivä ja olin jättänyt lahjan paketoimisen aamulle. Sekunnin murto-osan sätin itseäni, että en ollut ostanut uutta lahjapaperia ja joutuisin paketoimaan sen samaan kuosiin, kuin viime vuonna. Tai jouluiseen, rustiikkiseen semmoiseen. Sitten mietin, että haluaisin vähän enemmän aikaa aamiaiselle, ennen kuin joudun lähtemään. Kurkistin tilpehöörikaappiini ja näin ihanan kauniin Antropologien paperikassin, jonka säästin jonkin tällaisen varalle. Toivoin löytäväni sitä semmoista kevyttä paperia, jonka voi rutata ja se näyttää vielä kauniimmalta. Laitoin lahjat kreppipaperiin käärittynä siniseen pussiin ja peitin ne valkoisella hunnulla - ihana, kaunis, nopea, upea ja kierrätetty lahjapaketti valmis.

Söin siemenleipää avokadolla ja vähän liian pehmeillä kirsikkatomaateilla. Ja ehdin vielä juoda kupin teetä. Eikä kukaan tiedä, että menin sieltä, missä aita on, no ei ihan matalin, mutta melko matala. (Paitsi jos hän lukee tämän, haha. <3)

 

Jos haluat, seuraa Bloglovinissa tai paina sydäntä!

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.