Kohta 23

Olen kahden päivän päästä 23-vuotias. Talvella syntynyt ei hirveästi synttäreistään innostu. (Pliis sanokaa, että voitte samaistua, eikä kyse ole vain minun mielikuvituksettomuudesta.) 

Jos olisin syntynyt kesällä, ottaisin kyllä syntymäjuhlastani kaiken ilon irti. Nappaisin mukaani viinipullon ja lähtisin seikkailemaan jonnekin yötä myöten ilman kenkiä. Tai lähtisin roadtrippaamaan kaverin kanssa. (En tiedä lähtisinkö oikeasti, vai oliko tuo joku leffoista napattu suomikesäromantisoitu ajatus.) Joka tapauksessa aina kun on talvi ja aina kun minulla on synttärit, olen jotenkin nuutunut ja ideaton.

Ystäväni sanoi hyvin, kun kysyin häneltä, että mitä ihmettä aikuiset tekevät syntymäpäivänään. "Ne viettävät tavallisen ihanan päivän ja ehkä salaa aina toivovat, että niiden kaverit olisi järjestänyt niille jotain erityistä." (Kaverit, älkää luulko, että tämä on "järjestäkää minulle yllätys" -kerjäys. Olen aika nuutunut myös yllätyksille.)

Samuel on kysynyt minulta koko ajan, mitä haluaisin tehdä syntymäpäivänäni. Tänä aamuna keksin. Olin jäänyt herättyäni sänkyyn makaamaan peittojen kanssa, ja kerroin Samuelille, että keksin vihdoin, mitä erityistä haluan. Haluaisin syntymäpäivänäni kupin kahvia sänkyyn. Se olisi ihanaa. Sillä lailla äitienpäivä-tyyliin. Teininä isäni toi minulle todella usein kahvia aamuisin sänkyyn. Tai ainakin se oli valmiiksi keitetty, ja hän herätti minut sanomalla "alakerrassa on kahvia". Ensin hän tosin laittoi yläkerran radion päälle ja heräsin vaimeasti soivaan musiikkiin. En kuulemma myöskään lapsena noussut, ellei minulle tuonut kaakaota sänkyyn. Samuel vastasi: "Haluaisitko kahvia jo tänään sänkyyn?" Haluaisin. Se olisi ihanaa.

Ja tässä sitä ollaan. Kahvikupin ja läppärin kanssa sängyssä. Ihan järkyttävää luksusta. Melkein tuntuu pahalta. Parvekkeen ovi on auki. Peittoihin kääriytyneenä. On kyllä ihan kivaa olla 23 kohta.

Kaikista hauskinta vanhenemissa on se, että koko ajan tajuaa yhä selkeämmin ja paremmin, kuinka nuori onkaan. Esimerkkinä: Luulin 16-vuotiaana olevani liian vanha esim. uuden harrastuksen aloittamiseen tai luovan elämän aloittamiseen. Luulin, että minun olisi pitänyt 3-vuotiaasta asti tehdä jotain, jos haluaisin tehdä sitä tosissani. Seuraavan kerran luulin 20-vuotiaana, että olen aivan liian vanha yhtään mihinkään. Peli on pelattu. Minusta ei voi tulla enää mitään, mitä en ole jo tähän asti ahkerasti tehnyt. Nyt oikeasti vasta 23:n kynnyksellä tajuan, että olen vieläkin ihan naurettavan nuori ihan mihin tahansa. Siis parikymppinenhän on ihan vauva vielä! Vasta tullut tajuihinsa. Osaa hädin tuskin erottaa, missä menee itsen ja toisen raja.

Sitä paitsi, vaikka olisi kahdeksankymppinen, niin aikaa saattaa silti olla runsaasti. Kuvittele, että kahdeksankymppisenä luulisi, ettei aikaa enää ole mihinkään, ja päättäisi lakata oppimasta. Että kohta se kuolema kuitenkin tulee. Mutta hupsista vain, elämä päättäisikin poistua ruumiista vasta lähempänä sataa ikävuotta, mikä tarkottaisi sitä, että tuhlasi kaksikymmentä vuotta elämästään ajatellen, että on liian vanha! Esimerkkinä kahdestakymmenestä vuodesta: kuvitelkaa, miten paljon asioita mahtuu vaikkapa kahden- ja neljänkympin välissä elettyyn elämään.

Ei siis kannata lakata oppimasta. Eikä kannata luulla, että olisi liian myöhäistä johonkin, sillä ideat syttyvät meissä aina oikeaan aikaan. Ne eivät yksinkertaisesti ole olleet kypsiä aiemmin. Kaikki ei kuitenkaan elä satavuotiaiksi. Koskaan ei tiedä, miten kauan tai miten vähän aikaa täällä vielä saa olla. Siispä, nautitaan tästä hetkestä. Ja kahvista sängyssä. 

Kommentit

Ihana toi "Eikä kannata luulla, että olisi liian myöhäistä johonkin, sillä ideat syttyvät meissä aina oikeaan aikaan. Ne eivät yksinkertaisesti ole olleet kypsiä aiemmin." Niin totta, juuri nyt osui ja upposi ja lujaa!

Kaisa Merelä

<3 Ihanaa!

idaaa (Ei varmistettu)

Ihana. &lt;3

Kaisa Merelä

:) Kiitos! 

Elsma (Ei varmistettu)

Haha, hei fiilaan sua täysin! Itse asiassa mulla on synttärit huomenna joten onnittelut meille! :) Kieltämättä aika monesti sitä on miettinyt miten kiva olisi viettää synttäreitä kesällä. Ehkä joku vielä keksii miten synttärit voisi siirtää kesällä näppärästi ;)
Kiitos että jaksat kirjoitella meille viisaita sanojasi, rauhoittaa kummasti kun omakin tulevaisuus on vielä täysin avoin, jos ei opiskelupaikka irtoa niin ei mitään hajua minne suuntaan mutta yritän luottaa että elämä suuntaa sitten jonnekkin (:

Kaisa Merelä

Hei, onnea! :) Ja kiitos paljon sanoistasi. Tosi ihana kuulla. Avoin tulevaisuus on meidän sukupolven siunaus ja kirous. :D Mutta koitetaan ottaa se useimmiten siunauksena. <3

Seidi (Ei varmistettu) https://www.seidisadie.com

Niin hyvin sanottu, pystyin samaistumaan täysin tähän kirjoitukseen&lt;3 Tää ei varsinaisesti liity vaan tähän postaukseen vaan koko blogiisi, että vitsit miten inspiroiva tää on ja mä niin inspiroidun sun tavasta tuottaa tekstiä sekä ylipäätänsä sun menosta! Kiitos, että tuotat näin hyvää ja inhimillistä matskua, oot super&lt;3 terveisin, hieman ”hiljaisempi”, mutta pitkäaikainen lukija

Kaisa Merelä

Voi että, kiitos! :) Arvostan, että kommentoit! Tosi upeaa kuulla. Ihanaa talven jatkoa. <3

Tyttönen (Ei varmistettu)

Heippa, vähän ohi aiheen kommentoin, mutta mihin siun kaikki ihanat reseptit ovat kadonneet? Apua, apua, saako ne jostain näkyviin?

Kommentoi