Olen töölöläinen

The Good Morning

Kiitos ihanasta vastaanotosta täällä uudessa blogissa! Tulin hyvälle tuulelle ja pelko kaikkosi koloihinsa. Ehkä täällä asetutaan!

Ajattelin että olisi ensisijaisesti ihan relevanttia kertoa muutamista muutoksista elämässäni.

Elän siinä mielessä herkkiä aikoja, että käynnissä on eräänlainen identiteettikriisi. Nimittäin.

En ole enää hakaniemeläinen, vaan töölöläinen. Tilanteen vakavuus ei ehkä täysin aukea kaikille, varsinkaan ulkopaikkakuntalaisille, mutta kyse on hyvin suuresta muutoksesta Helsinki-kuplassa elävälle.

Olen asunut Kallion kupeessa yli puolitoista vuotta eli koko Helsingissä asumiseni ajan; kahdessa eri asunnossa. Kulmat ovat siis tulleet tutuiksi aina lähikauppojen myyjiä myöten.

Hakaniemi-Kallio-akselilla vallitsee rennohko, urbaani ilmapiiri. Oikeastaan juuri mikään katukuvassa ei onnistu yllättämään. Kaikkeen on totuttu. Aluetta värittää myös persoonalliset ja tyylitietoiset pukeutujat, mikä takaa ihanteellisen ilmapiirin astua ovesta ulos oikeastaan missä releissä tahansa. Pyjama ja buutsit voidaan parhaimmillaan tulkita äärimmäisen tarkoituksenmukaiseksi ja mielenosoitukselliseksi asukokonaisuudeksi.

Viime viikolla sitten muuttaa pamautin Etu-Töölöön.

Kas, enää ei olekaan yhtä ok mennä jätesäkissä kauppaan hakemaan kevytmaitoa ja 15 denierin sukkahousuja. Enää ulos astuessa kadulla ei tervehdikään narkit, deekut ja parikymppiset luihut pojat kantamassa pakastepizzaa, vaan nyt siellä kävelee vanha arvokas väki! Leuka pystyssä. Perästä tulee töölöläisperhe, jonka pienet lapset kirmaavat pyörillä ja potkulaudoilla aivan miten sattuu, eikä heitä kaitseta vainoharhaisesti, kuin minkä tahansa kulman takaa voisi astua esiin itse saatana. Sen sijaan joka kadun kulmassa tervehtii väärin pysäköity Audi tai Bemari.

Kulttuurishokki. Sopeutumisongelma. Mutta kyllä tämä tästä. Pidän Töölöstä! Olen onneksi ostanut mustan baskerin talven varalle, jonka nimesin töölöbaskeriksi. Vielä pitää muistaa pukea kauppaan mennessä ulkovaatteet päälle niin hyvä tulee.

Eilen yöllä en saanut unta, joten lähdin tutkiskelemaan, miltä täällä näyttää kun on märkää, pimeää ja syksyisen värikästä. Kieltämättä ihan kiehtovalta.

Kommentit

Hanne (Ei varmistettu)

Töölöbaskeri, ehkä paras juttu tälle päivälle! Ja tähän sellainen vedet silmissä naurava- emoji. Kiitos, sun blogi on yks parhaista. Hymiö.

Salla (Ei varmistettu)

Moikka!

Ensinnäkin; ihanaa että olet tullut takaisin kirjoittelemaan ja tykkään uudesta sivusta ihan kybällä jo nyt!

Tästä postauksesta sen verran, että näin pienen paikkakunnan asukkaana (asun kylässä, jossa asukkaita on about 300) minua hämmentää, että siellä oikeasti on eroa asuuko Kalliossa vai Töölössä vai jossakin siltä väliltä. Jotenkin ajattelen aina että sama kai se on missä sitä asuu - Helsinki on aina Helsinki. Ilmeisesti eroja kuitenkin löytyy ja melkein pystyy tunnistamaan pelkän ulkonäön ja olemuksen perusteella missä päin henkilö asuu :D Kiehtovaa... Ehkä pääsen vielä kokemaan joskus kaupungissa asumisenkin, toivon ainakin niin!

Mukavaa syksyn jatkoa Kaisa!

auq (Ei varmistettu)

Identiteettikriisin kyllä ymmärtää! Jännää, miten täysin eri tunnelma kahden kaupunginosan välillä voi olla:)

Minulla on sinulle postausehdotus. Tulit heti mieleeni, kun mietin, kuka tästä aiheesta osaisi kertoa parhaiten. Eli: miten olla somessa oma itsensä? Tuntuu että kaikkien nuorten ja suosittujen somesisältö on sitä samaa, kuvia hienoista aterioista/kosmetiikasta/sisustuksesta/syksyn lehdistä/kahvikupeista ja plaa plaa plaa. Ei niinkuin mitään syvällisempää. Minusta, joka olen kiinnostunut mm. filosofiasta ja muusta tieteestä, tuntuu vaikealta tunkea tuolloiseen somemaailmaan oman näköistä sisältöä. Siitähän olisi hyötyä, jos haluaa sitä kautta löytää samankaltaisia ihmisiä.

Mielestäni sinä olet pystynyt voittamaan ne ajatukset, että "mitä tuokin vanha luokkakaveri/kollegabloggaaja/naapuri/whoever aattelee kun postaan tällaista". Miten minä ja kaikki muutkin joilla on poikkeavia imtohimoja, voisivat tehdä sen?!

Iiris (Ei varmistettu) http://aitikuosiin.blogspot.fi

Asuin lähes koko Helsinki-aikani eli juurikin nuorena parikymppisena vuodet 99-2004 Taka-Töölössä. En mä mummoja muista, päinvastoin ihanat tsekkiläiset baarit Tin tin tango-aamiaiset, naiste motivus-salin ja sen pienen ruokakaupan josta sai ihania lohikierteitä:) Ihanaa aikaa, jota haikeudella muistelen nyt melkein nelikymppisenä kolmen lapsen äitinä Turun seudun naapurikunnassa olevasta omakotitalosta...elä elämäsi ja elä se hyvin. Niin, että vanhana voit muistella onnellisena niitä aikoja <3

Nanne (Ei varmistettu)

Tuli mieleen, et pystyisitsä/haluisitsä asuu missään muualla, kuin kantakaupungissa? Itse pidän kantakaupunkia semielitistisenä paikkana asua, enkä silleen oo ikinä ymmärtänyt sitä joidenkin hinkua asuttaa ydinkeskustaa.. %) toisaalta, en tiedä haluisinko itsekin muuttaa keskustaan, jos olisi enemmän pätäkkää?
T: 2/3 elämästään pohjoishesassa asunut, ja myöhemmin Espoon ja Vantaan asuttaja.

Pumpuli
Pumpulielämää

Tarvitset tykkäysnapin :)

marjut (Ei varmistettu)

oletko lopettanut?

Kommentoi