Onko oma blogi pakko luokitella?

Puhun tässä postauksessa rehellisesti tunteista, jota bloggaaminen on minussa herättänyt. Lisäksi kerron jotain kysymysmerkiksi jäänyttä blogin alkuajoista, mitä en ole vieläkään selventänyt vanhoille lukijoilleni.

Aloitin 15 kuukautta sitten bloggaamisen. Rakastan ja olen aina rakastanut kirjoittamista, ja blogin pitäminen oli ollut salainen projektihaaveni jo jonkin aikaa, en vain ollut siihen mennessä vielä löytänyt itselleni tarpeeksi tärkeää aihetta, josta kirjoittaa. Niihin aikoihin kuitenkin inspiroiduin terveysleipomisesta, ja se tempaisi minut mukaansa heti. En muista tiettyä reseptiä, josta kaikki lähti liikkeelle, mutta kokeilin ja soveltelin itse kaikennäköstä ja jäin koukkuun. Vieläkin muistan sen häkellyttävän tunteen kun tajusin, että terveellinen voi myös olla hyvää. Sitä on niin jännä ajatella nyt, kun terveellinen ruokavalio ja terveysherkut on muodostunut oikeestaan itsestäänselvyydeksi. Mutta silloin sokeriton kakku oli kuin pieni ihme.

Reseptejä kirjoitellessa intouduin kirjoittamaan myös hieman itsestäni ja elämästäni. Lukijoita kiinnosti aivan hurjan paljon tietää tismalleen mitä kaikkea syön päivän aikana ja mihin aikaan, miten treenaan, mitä hammastahnaa käytän jne. Häkellyin. Ei tämän blogin pitänyt olla niinkään minusta vaan resepteistä... Samalla kuitenkin ruokabloggaajan leima tuntui vieraalta. En minä koskaan ole ollut mikään essu päällä hyörivä kodinhengetär. Olen menevä rääväsuu.

Ensimmäisen vuoden ajan hain omaa suuntaani bloggaajana aika rankastikin, ja vaikka tiesin, että bloggaaminen voisi olla minun juttuni, se ahdisti välillä ylitsepääsemättömän paljon. Luokittelin The Good Morningin milloin ruokablogiksi, milloin lifestyleblogiksi ja samalla tuhosin postauksia, jotka eivät sopineet uuteen luokitukseen. Lukijat olivat hämillään. Minne katosivat postaukset? En osannut selittää, en osannut vastata mitään. Joskus halusin blogin vain katoavan kokonaan, jolloin sitä ei olisi tarvinnut luokitella ollenkaan. Tuntui ettei lifestyle-tyyliset postaukset vain sopineet reseptien joukkoon muiden ruokablogien näyttäessä siisteiltä ja selkeiltä keittokirjoilta. Mikä sekamelskablogi! Tykkäsin treenata, mutten halunnut kirjoittaa aiheesta, sillä en halunnut leimaantua treeniblogiksi. Ajattelin niiden olevan vain kuvakollaaseja rahkapurkeista ja kireistä vartaloista höystettynä tekstillä ulkonäkökökeskeisestä treenaamisesta.

Muuttaessani Indiedaysille viime syksynä ID:n toimitusjohtaja Esa kannusti minua rohkeasti kirjoittamaan reseptien joukkoon myös muunlaisia postauksia, mutta minä epäröin. Ei kukaan silloin oikein tehnyt sellaista. Oli ruokablogit, treeniblogit ja oli muotiblogit. That's it. En kokenut kuuluvani yhteenkään niistä. Koin blogi-identiteettikriisiä. Miksi edes bloggaan? Kuka minä oikein olen ja miksi nuo haluavat lukea tekstejäni?

Viime joulun jälkeen jäin blogitauolle. Olin täynnä painostavia kommentteja, enkä kokenut blogia ollenkaan omakseni. Nyt oli joko lopetettava koko touhu tai luotava täysin uusi suunta. Koko ajan jossain syvällä sisimmässä minulla oli sellainen tunne, että tämä on minun juttuni, en vain ole vielä löytänyt sitä itselleni oikeaa tapaa tehdä tätä, ja siksi tämä tuntuu näin vaikealta. Tauon aikana päätin, että rohkaistun, päästän irti paineista, en välitä kommenteista ja menen vain täysillä unelmia päin. Joko se on kova juttu, tai sitten se on floppi, mutta ainakin yritin. Oivalsin, että uudistuneen blogin teemana on minä. Voin kirjoittaa mitä ikinä päähäni vain sattuu juolahtamaan, ja se sopii blogin linjaan, sillä se linja olen minä. (Kiitos Kukka Laakso sähköpostiviestistäsi, johon en koskaan vastannut. Sinä puit tuon sanoiksi ja silloin sen oivalsin!)

Tämä oivallus auttoi. Blogista tuli tauon jälkeen suositumpi kuin koskaan. Kävijät tuplaantuivat. Aloin saamaan niin huippuja kommentteja, että ristiriitainen suhde lukijoihin muuttui välittämiseksi ja arvostukseksi. Te olette oikeasti aika huipputyyppejä! Minua alkoi kiinnostamaan lukijoiden mielipiteet. Lukijoilta sai kullanarvoisia neuvoja, ja heidän kanssaan pystyi keskustelemaan kommenttiboksissa. Ei ollut enää sotimista ja selittelyä siitä, miksei reseptejä ole tippunut viikkoon, vaikka tämä on "ruokablogi". Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan olin innoissani postauksistani ja halusin käydä koko ajan tsekkaamassa uudet kommentit. Sain bloggaamiseen aivan uudenlaisen, omantyylisen tatsin. Siitä muodostui syvä intohimo niiden aiheiden ohella, joista blogiin kirjoitan. Pystyin ensimmäistä kertaa sanomaan ääneen olevani "bloggaaja", mikä oli aiemmin kuulostanut korvaani todella kornilta.

Tällä hetkellä koen suurta kunniaa ollessani (kiitos teidän!) Indiedays Blog Awardseissa ehdolla kategoriassa "blogiuudistaja", jonka ehdokkaita kuvataan näin:

"Vuoden tärkein blogiuudistaja.
Blogi, joka erottuu massasta.
Edelläkävijä, joka on luonut uutta."

Blogiani kuvataan kategoriassa seuraavanlaisesti:

"Kaisa on luonut uuden blogigenren yhdistämällä ruuan ja reseptit nuoren naisen vauhdikkaaseen ja terveelliseen elämään."

Kaikki tuo blogituskailuni ja identiteettikriiseily on kuitattu noin helposti ymmärrettävällä ja järkevällä lauseella. Miksen tuota tajunnut aikaisemmin? Ehkäpä omaa touhua on vaikea nähdä yhtä selkeästi, kuin miltä se ulospäin näyttää.

Postauksen pointtina oli tukea niitä bloggaajia, jotka ottavat liikaa paineita oman bloginsa luokittelusta tai lukijoiden kommenteista. Miksi tuntuu, että nykyään kaikki täytyy luokitella? Luokittelu toki selkeyttää ja antaa suuntaa, mutta toisaalta se myös asettaa luovuudellemme rajoja.

Bloggaajat, älkää liikaa olko bloginne aiheiden orjia. Omasta intohimosta, oli se sitten kakut tai kengät, on tottakai joka kerta ihanaa kirjoittaa, mutta muistakaa, että te ette tee tilaustyötä lukijoille. Te olette persoonia, ette tietopankkeja. Jos omasta intohimosta kirjoittaminen ei hetkeen inspaa, so what! Sitten kirjoitellaan siitä, mikä sillä hetkellä inspiroi.

Ja juu, postauksen toinen pointti oli, että mikäli halautte, voitte käydä antamassa minulle äänenne vuoden blogiuudistajaksi täällä. :) Samalla voitte käydä äänestämässä mm. vuoden blogitekoa ja fotogeneettisintä blogia! Huom. nyt ei äänestetä vuoden lifestyle- ruoka- tai muotiblogia, vaan kategoriat ovat elämänmakuisia ja kiinnostavia. Äänestykseen osallistuneiden kesken arvotaan ASUS Fonepad 7 ja 5 lippupakettia Indiedays Blog Awards -juhlaan. Hauska gaala tulossa!

Kiitos jo etukäteen! Olette minulle tärkeämpiä kuin osaatte koskaan kuvitellakaan.

Kommentit

veera (Ei varmistettu)

Mielestäni blogisi suunta on mennyt vain ylöspäin, ja kovaa vauhtia vielä! On mahtavaa nähdä kokki-kaisan lisäksi sitä aitoa, elämänintoa puhkuavaa-kaisaa:) kävin muuten kanssa hierojalla..auts! #nopainnogain ;)

Kaisa Merelä

Kiitos, kiva kuulla! :) Haha, noni loistavaa, eikö tuntunukkin kuitenkin salaa hyvältä? ;)

veera (Ei varmistettu)

sisäinen masokisti kiitti, ulkoinen mukavuudenhaluinen minä hakeutui hemmotteluhierontaan heti seuraavalla viikolla :d

Kaisa Merelä

Haha, no hyvä että annat vähän periksi sillekin :) Life is about balance!

Sanna (Ei varmistettu) http://sincerelysanna.blogspot.fi/

Kiitos tästä! Itselläni oli ihan hiljattain samanlaisia ajatuksia oman blogin suhteen. Aluksi kirjoitin reseptejä, sitten halusin alkaa kirjoittelemaan myös kuulumisia omasta arjestani ja seuraavaksi aloin postaamaan myös treenijuttuja. Jossain vaiheessa aloin kuitenkin pohtimaan, että mikä blogi tämä oikein on? Ruokablogi, treeniblogi vai lifestyleblogi? Eihän se voi näitä kaikkia olla?? Siitä sitten lähti epävarmuus omaa blogia kohtaan ja tuntui ettei millään löytänyt sitä omaa tyyliä jolla haluaisi blogata.. Koko blogi alkoi vaikuttamaan ihan hölmöltä ja seuraavaksi tulikin sellainen fiilis, etten enää halua kirjoittaa blogia ollenkaan.. Melkein heti kuitenkin kun ilmoitin lopettamisaikeistani blogissa aloin miettimään, että mitä mä oikein teen?? Mähän tykkään tästä hommasta todella paljon, niin miksi sitten lopettaisin? Tajusin heti että olin ottanut ihan liian suuret paineet koko hommasta ja miettinyt liikaa sitä, mitä muut ajattelevat blogistani ja ollut aivan liian kriittinen blogiani kohtaan.. Siitä lähtien olenkin päättänyt että kirjoitan täysin niistä asioista, joista itse haluan. En mieti mitä muut ajattelevat enkä stressaa bloggaamisesta. Ja nyt se on taas ihanaa! Teki selkeästi ihan hyvää pitää pieni pysähtymistauko, sillä nyt on taas selkeät ajatukset siitä, millaista blogia haluan kirjoittaa :)

Ja sun blogista täytyy sanoa, että tykkään tosi paljon tästä sun nykyisestä bloggaustyylistä! Jatka samaan malliin!! :)

Kaisa Merelä

Pystyn samaistumaan joka sanaan! Kiitos paljon. Huippua kuulla että meitä on täällä monia :) Tsemppiä sullekin!!

ellie (Ei varmistettu)

Hienoa!!!

On toki kiva kuulla urheilusta, mutta kun kerran blogi on uudistunut monipuolisemmaksi, haluaisin mielelläni kuulla myös muusta; vapaa-ajastasi, ajatuksistasi, sekä tulevaisuuden haaveista ja suunnitelmista. Ja tietenkin ruokapostauksia ei tule lopettaa ;)

Keep on going!

Kaisa Merelä

Kiitos palautteesta, mukava kuulla!! :)

Noora Turunen (Ei varmistettu) http://caughtinthemiddleblog.blogspot.fi/

Hih mä äänestin sua tossa kategoriassa jo viikkoja (?) sitten.

Tää postaus sopii munkin blogiin ihan täysin. Aloitin bloggaamisen viime vuoden alussa ja vaikka treeniblogeihin sen tavallaan luokittelin niin eipä se puhdas sellainen ole. Itsekin olen välillä miettinyt, että millaiseen "luokkaan" mun blogi kuuluu. Vai täytyykö sitä luokitella edes...?!

Ja omaksi ilokseni kirjoittelen. Nyt koulu vie niin suuren osan ajasta, etten pysty kirjoittelemaan kuin pari kertaa viikossa. Parin viikon sisällä olisi viisi luentotenttiä, huhtikuun loppuun mennessä ruotsin suullinen ja kirjallinen, kolme suurta kirjatenttiä toukokuun loppuun mennessä... Niin ja se kuuluisa kandi jota en ole edes aloittanut! Ugh...

Kaisa Merelä

Sä äänestit mua varmaan ehdolle siihen jos noin kauan aikaa sitten äänestit. :) Nyt ehdokkaat on julkistettu ja suoritetaan toinen äänestys!

Ja ei todellakaan täydy luokitella! Hiiteen sellaset. Lukijat pysyy tai lukijat lähtee. Ne lukee ketä kiinnostaa :)

Tsemppii kandiin! :D

Emilia (Ei varmistettu)

Aivan sika hyvä postaus! Puhut niin asiaa ja oon samaa mieltä sun kans tuosta luokituksesta!(:

Kaisa Merelä

Kiitos! :)

Ilona (Ei varmistettu)

Jep, ehdottomasti blogin suunta on ollut ylöspäin! Ihan mahtavaa, että täältä saa aina silloin tällöin superhyviä reseptejä (kokeilin tänään mars-patukka smoothieta, NAM!), mutta vielä mahtavampaa on se, että täältä saa nyt myös niin paljon kaikkea muutakin. Treenivinkkejä, inspiraatiota ja positiivista energiaa. Oot kyllä todellinen blogiuudistaja - harva kehittää täysin uuden blogigenren. ;D

On My Way

Kaisa Merelä

Haha, kiitos ihana Ilona!! :)

Iina (Ei varmistettu)

Sun blogi on ihan huippu! Kun on uus postaus tullut, ei voi ikinä tietä mistä aiheesta saa taas lukea, mutta varmaa on että se on mielenkiintonen, hauska ja todella hyvää luettavaa. :-)

Kaisa Merelä

Ohh ihana kuulla! :) Kiitti kovasti <3

Zzz (Ei varmistettu)

Musta annat hyvää esimerkkiä ihan kaikille - paljon fiksumpaa pitää huolta omasta terveydestä ja viettää hetki keittiössä kun ostaa jotain muoviinpakattua roskaa lähikaupasta. Terveenä sitä jaksaa painaa eteenpäin -- tykkään tosi paljon tästä trendistä, että fitness- ja safkajutut on pinnalla ja niissä voi olla myös sellanen pieni hedonistinen viba ja pointti itsensä kehittämisessä -- eikä kituuttamisessa ja jostain epätoivosesta laihduttamisvimmasta.
Mulle itselleni blogi ei aina ole relevantti, kun olen vasta "vanhoilla päivillä" (=25 :DD) tajunnut, että vois käydä salilla tai liikkua muutenkin kun diskotanssin ja naimisen muodossa... Mutta kun siitä treenaamisesta tulee tapa (toivottavasti pian?) niin tulee varmaan testattua about kaikkia reseptejä.

Tee sun blogista paras mahdollinen ja tee vaan, mikä susta tuntuu hyvältä!! Muijille aina auotaan päätä jos menestyy eikä halua peitellä sitä, mutta vitut siitä. <3 <3

Kaisa Merelä

:D Hauska kommentti. Kiitos paljon, hienoja ajatuksia!

stiu (Ei varmistettu) http://wheresmybreakfast.blogspot.fi

Olipa hyvä postaus! Itekin oon kirjotellu matka-aiheista blogia, mutta mieli on jo pitempään tehnyt kirjoitella sinne esim treeneistä, mutta en ole halunnut "pilata" blogia niillä. Ajatella jos joku New Yorkin shoppailuvinkkejä tai Fijin parhaita sukelluspaikkoja googlaava törmäisikin habakuviin! Hauskaa sinänsä, ettei ko. blogia edes kukaan lue eli ahdistus on ollut aivan turhaa :D
Ps. Ihan huippu tää sun blogi, nytkin syön pannulla paistettua protskumutakakkua. Äänestän ehdotomasti :)

Kaisa Merelä

Haha, siis habat kehiin ihan ehdottomasti! ;DD

Kiitos kovasti! :)

Laura (Ei varmistettu)

Oon seuraillu vuoden verran sun blogia ja mun makuun yhdistelet just sopivasti superhelppoja ja maukkaita terveysreseptejä, treenijuttuja ja jotain henk.kohtaisiakin asioita! Jatka samaa rataa, koska im lovin' it <3

Kaisa Merelä

Kiitos kovasti!! :) Huippuu kuulla <3

Paula (Ei varmistettu) http://piipadoo.blogspot.fi/

Ymmärrän täysin tuskasi. Musta tuntuu, että meidän blogilla on menossa vähän sama "identiteettikriisi", kun puhtaasti DIY-blogina aloittaneena vähitellen tuntuu hankalammalta rajata aiheita. Luulen, että olemme löytämässä linjaamme. Edelleen tuntuisi hankalalta kirjoittaa esim. liikunnasta, joka on tosi tärkeä asia elämässämme, mutta ei tunnu sopivan blogiimme.

Kaisa Merelä

Niin... Ymmärrän mitä tarkoitat! :/

Viivi (Ei varmistettu) http://viivi-fit.blogspot.fi

Olen seurannut sun blogiasi vasta ihan lyhyen ajan, mutta olen nyt jo huomannut päätyväni tänne joka päivä uudestaan ja uudestaan. Kamppailin itse tämän postauksen luokitteluongelman kanssa viimeiset kaksi viikkoa ja päädyin lauantaina lopulta siihen tulokseen, että kakkublogi oli aika lakkauttaa ja uusi "minä"-aiheinen blogi lanseerata! Oli siis tosi kiva lukea, etten ole ainoa laatuani, vaan muillakin on ollut vastaavia "identiteettiongelmia" ;) Tsemppiä jatkoon ja jatka samaan malliin!

Kaisa Merelä

Kiva kuulla, tsemppiä sinä-blogille! ;) Kiitos paljon!

Suvi (Ei varmistettu)
Kaisa Merelä

..................
!!!!!!!!!!!!!!!!
_EN_ olisi halunnut tuon joutuvan silmilleni
:DD

Jyyli
Spice 'n' Shine

Mun mielestä ylipäänsä pitäisi luokitella vähemmän. Ihmisiä luokitellaan liian helposti - narkkari, hippi, lukiolainen, amis, porvari, sossupummi... Pistää muuten vituttaan kovalla kädellä. Eikö nykyajan maailmassa voitaisi jo unohtaa kaikki luokat ja lokerot ja antaa kaikkien kukkien kukkia?

Ja Kaisa olet edelleen ihana (en oo mielestäni kertonut sitä sulle tarpeeks usein) ja arvaa vaan ketä äänestin <3

Ansku (Ei varmistettu)

Moi Kaisa! Ikäni puolesta voisin olla äitisi, mutta huomaan lukevani blogiasti... usein! Syy on se, että olet älykäs:-)! Kirjoitat hyvin, et ota itseäsi liian vakavasti, olet pirtsakka, muttet ylipirtsakka. Jatka samaan malliin!!

Ansku (Ei varmistettu)

Blogisi on raikas! Lisää siihen kuvia Hakiksesta, keväästä, sisäisestä maailmasta, nuoruudesta :-)! Kuvasi ovat tasokkaita, siksikin seuraan juuri sinun blogiasi.

Kaisa Merelä

Aivan ihanaa kuulla. Kiitos!! :)

Kommentoi