Rakkaudesta (pitkästä aikaa)

Tajusin, etten ole pitkään aikaan sanonut sanaakaan rakkaudesta. En tiedä, olenko myöskään ollut kovin läheisessä kosketuksessa rakkauteen pitkään aikaan. 

Rakkaus on sitä, kun kaikki on hyvin aina ja joka hetki riippumatta siitä, mitä tapahtuu.

Rakkaus on rauhaa ja turvaa kaaoksen keskellä.

Rakkaus ei ole sitä, että tarvitsee tietää mitä kukaan tekee tai että se edes kiinnostaisi. Rakkautta ei kiinnosta tekeminen, sitä kiinnostaa oleminen.

Rakkaus on sitä, kun kaikki elämässä koettava saa tulla koetuksi. Rakkaus kehottaa kokemaan kaiken mahdollisen ja mahdottoman ja tekee niin kaikesta parempaa. Se on vapauden syvin muoto - tai itseasiassa vapaus on rakkauden syvin muoto.

Minulle rakkaus on loppuviimein elämän rakastamista. Mikäli elämän moninaisuutta, hetkiä, tunteita, teitä - toisen tai oman - kokee tarvetta rajoittaa, ei rakasta elämää tarpeeksi rakastaakseen ketään aidosti.

Ja niin kauan, kun itsensä ei anna olla vapaa, sitä ei salli myöskään muille.

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.