Ladataan...

Treenataan kovaa, halutaan kehittyä, on tavoitteita ja toivotaan tuloksia. Tämä homma nipsnapsnakkeli, helppo juttu, ja ruokakin ihan kivasti jo maistuu, mutta mites se lepo? 

Ajattelen itse olevani urheilija. Ainakin elän kuin. Treenaan tavoitteellisesti, ohjelman mukaan, suunnitelmallisesti ja kovaa. Tähän päälle sitten ne työn puolesta tulevat liikunnat, tällä hetkellä siis spinning ja se sekatunti, sekä arkiaktiivisuus, jota on paljon. Askellusta päivittäin tulee vähän turhankin paljon ja treeniä viikossa no, kuten sanottu, paljon. Tälle viikolle jopa liikaa. Lepopäiviä en voi töiden takia itse määritellä, tai levätä välttämättä juuri sinä päivänä, kun tuntuu siltä, vaan pakko suunnitella vapaalle päivälle. Sinänsä ihan hyvä, mutta joskus se käy kropan päälle. Kyllähän mä jaksan, mutta se, miten hyvä se pidemmän päälle on, on toinen juttu.

Sitä sanotaan, että lihakset kehittyy levossa. Se on muuten täysin totta! Yksittäinen lepopäivä tai kaksi viikossa on kuitenkin käytännössä katsoen vain laastari haavaan. Se ei paranna sitä. Se on pika-apu kropalle ja edistää palautumista - Siis äärimmäisen tärkeä! Mutta kokonaisuudessa ei riitä ympärivuoden vain ne yksittäiset päivät. Tarvitaan kevennettyjä viikkoja ja mielellään myös täydellisiä lepoviikkoja. 

Sanotaan jo tähän väliin, että viikko keuhkokuumeessa sängyssä maaten EI ole lepoviikko. 

Milloin sitten pitää lepoa tai keventää? No, sanotaan että 5-8 viikon välein, kannattaa merkata ihan kalenteriin! Riippuu täysin treenin laadusta ja tehoista, kuinka usein kannattaa kevennellä, säännöllisesti kuitenkin. Ja kokonaisuus tulee ottaa huomioon. Henkinen rasitus on myös rasite keholle!  Toki jos aktiivisuutesi perustuu ainoastaan kävelyihin ja pariin hölkkälenkkiin, niin joo ei varmaan tarvitse keventää, mutta puhutaan nyt kovaa ja säännöllisesti, ennen kaikkea tavoitteellisesti treenaavasta. Joskus kuitenkin kroppa voi syystä tai toisesta käydä heikommalla hapella, ja jos tiettyjä merkkejä huomaat jo kolmen kovan viikon jälkeen, niin kevennä. Se voi johtua työ- tai koulupaineista, ympäristöstä, ihan vain siis ylikierroksista.

Yllämainittuja mahdollisia oireita ovat...

Jatkuva väsymys

-> Yöunen laadun heikkous - heräily - nukahtamisvaikeudet

Alakuloinen olo, yleinen masentuneisuus

Jatkuvasti kipeät lihakset ja jänteet

Jatkuva päänsärky

Motivaation lasku

Ruokahalun puutos ja jatkuvat muutokset

Mielialojen vaihtelu - Kiukkuisuus ja itkuherkkyys

Suolisto-ongelmat

Treenitehon lasku - Kehityksen stoppaaminen

Ja lista jatkuu...

 

Yksittäinen huonosti nukuttu yö ja treenin jälkeen kipeytyneet lihakset ovat toki normaali asia. Ja aina se ruokakaan ei maistu yhtä hyvältä (silti pitää syödä!) ja ei huvita mennä salillekaan. MUTTA jos tämä jatkuu useamman päivän tai on yleistä voimakkaampaa, niin hei, järki käteen ja lepää ennenkuin on pakko. Kehityskin voi ottaa aivan uutta boostia, kun antaa ylimääräistä taukoa. Joskus riittää pelkkä kevennys tai muutama päivä täyslepoa. Silloin tällöin kuitenkin on syytä ottaa irtiotto ihan kokonaiseksi viikoksi ja mahdollisesti pidemmäksikin aikaa. Äläkä huoli, ei ne tulokset katoa viikossa tai kahdessa. Maksimissaan paine lihaksista lähtee, mutta se palautuu jo kahden ensimmäisen treenin aikana. Ja levon aikana EI pidä nipistellä ravinnosta. Se on mielestäni ehkä typerintä mitä tehdään - Syödään lepopäivinä reilusti vähemmän. Oikeasti eron pitäisi olla vain treenijuomien tuomassa raviteissa. Levossahan se kroppa korjaa itseään ja kehittyy - Millä? - No sillä ravinnolla! 

Joten allakkaa nokan eteen ja laskemaan seuraavan levon aikaa. Ja jos et edes muista koska olisit keventänyt niin kevennä heti! Tai jos olet miettinyt, onko ihan normaalia kun ei oikein huvita enää ja niskat on jumissa ja päätä särkee... Niin lepää hyvä ystävä. Joskus kokonaisuuden kannalta on parempi vain käydä kävelyllä ja syödä pala kakkua, kuin vetää silmät sumeana jalkatreeni intrajuoman kera.

Ja mistä aihe tuli mieleen, on se, että minun on aika nyt hieman keventää. Tälle viikolle iskettiin 4 spinningiä, yksi toinen ohjaus ja omia reenejä, sekä hommia himassa, koulutöitä ja yleistä pöhinää elämässä. Perjantaina kroppa oli sanomassa itseään irti, ahdisti, itketti ja teki mieli vain maata sängyssä ja työntää pää jääpaloihin. Gashsh.. Aika selviä merkkejä, että palautuminen on vaiheessa - tai sitä ei ole. Nyt viikonloppu onkin pyhitetty ystävien ja perheen näkemiselle, että ensiviikolla jaksaa taas! 

Ladataan...

Ladataan...

On olemassa niitä klassisia myyttejä, jotka ovat olleet jo vuosia voimassa ja sitten tulee näitä uusia. Ravitsemustakin turhaan ajatellaan niin kauhean mustavalkoisesti ja yksinäköisesti, että voidaan ajatella niiden pitävän paikkaansa. Mutta oikeasti, ollaan kaikki niin erilaisia etenkin tuolta suoliston puolelta, että se mikä sopii yhdelle, ei varmasti sovi toiselle, ja kolmas ei edes kokeile. Sama treeneissä. Meidän lihakset ovat mitoiltaan ja hermotuksiltaan aivan erilaisia- Jopa oikea ja vasen puoli keskenään! että varmaan ymmärrätte, että sama ei toimi kaikilla. Ei ole olemassa yhtä oikeaa tai väärää tapaa tehdä, eikä myöskään salaisuuksia rasvanpolttoon tai "viikossa isompiin pakaroihin" . Ne ovat mainoslauseita ja jollekin toimineita tapoja. 

Mutta ne myytit, jotka lähinnä naurattaa tai aiheuttaa harmaita hiuksia, pureudutaan niihin...

KELLO 18sta JÄLKEEN SYÖTY HIILARI LIHOTTAA

--> HIILIHYDRAATIT YLIPÄÄTÄNSÄ LIHOTTAA

Otetaan nämä yhdessä! Ensinäkin hmph... Miten se ravintoaine käyttäytyisi kropassa eri tavalla jonkun tietyn kellonlyömän jälkeen? Onneksi tämä nyt on jo pikkuhiljaa vähän last season juttua, mutta edelleen näistä kuulee. Hiilihydraatti toimii kehomme tärkeimpänä polttoaineena ja on ainut ravintoaine, joka varastoituu kehoomme helposti käytettäväksi energiaksi. Tarve vain kasvaa, mitä enemmän liikut ja mitä aktiivisempi elämäsi on, näin pysyt vieränä ja jaksat arjessa. Ja mitä tulee noihin pelottaviin iltahiilareihin, niin hiilarit nimenomaan pitää sijoittaa a) treenien ympärille ja b) illalle, sillä ne lisäävät mm. serotoniinin tuotantoa, sekä rauhoittaa kehoa, joka parantaa huomattavasti yöunen laatua. Ja jos kaikki nyt tänä päivänä jo tietäisivät sen faktan, että lihas kasvaa levossa, ja uni on sitä parasta lepoa, niin varmaan olisi sitten syytä antaa sille energiaa yöksi, jolla se voi korjata sitä kroppaa! 

Wait what? Vaikka kuinka hiilareita! 

TYHJÄLLÄ MAHALLA TEHTY AEROBINEN POLTTAA RASVAA ENEMMÄN

Öö, miksi niitä kaloreita palaisi aamulla enemmän, hetivälittömästimitäpikinmiten juostulla lenkillä, kuin kello 15, puolitoista tuntia välipalan jälkeen? Miettikääpä nyt perin pohjin sitä ajatusta, ja lisätkää vähän järkeä siihen mukaan, niin saatte vastauksen. Tämä on siis aika höpöhöpöä ja jopa päinvastoin. Kun keholla ei ole energiaa (jos esimerkiksi edellis illan hiilarit on skipattu...) lenkki tuskin kulkee kovinkaan rattoisasti ja keho yrittää ottaa energiaa jostain muualta, kuten lihaksista, jos ei varastoitunutta energiaa muualla ole. 

HEDELMIÄ SAA SYÖDÄ max 2 PÄIVÄSSÄ

And tell me why?! Juu, tiedän että ne sisältävät sokeria, eikä niitä varmaan kolmen käden kanssa kannata popsia, mutta muuten nämä ovat kyllä äärimmäisen hyviä hiilihydraatin lähteitä. NIistä saa samalla hyviä vitamiineja ja suojaravintoaineita, kuten varmaan jo tiedätte. Joten sokerin takia niitä on aivan turha kartella. Myös se kaurapuuro muuttuu vatsassa glukoosiksi - eli sokeriksi - joten... 

SOKERI LIHOTTAA

Tattadaa, eli jättäkää kaikki ruoka-aineet niin ei liho millään! Tämä myytti on mudostunut siitä, että paljon herkkuja syövät lihovat. Tämä ei kuitenkaan sokerista johdu, vaan yli kulutuksen syödystä energiamäärästä. 

Kehonrakentaja Peter Wilenius mm. syö pussin hedelmäaakkosia laturina ennen treeniä, eikä kyllä rasvaa tässä pojassa juuri näy :D . Sokerilla liiassa määrin syötynä on varmasti haittavaikutuksia muita, mutta lihomiseen johtaa aina vain yli syödyt kalorit, ja tämäkin sitten siinä vaiheessa, kun ei liikuta lainkaan. Itselläni esim ihan tavoitteena syödä yli kulutuksen, jotta kasvaisin ja saisin lihasmassaa lisää, enkä tätä lihomiseksi kutsuisi, haha.

NAISET EIVÄT VOI SYÖDÄ YLI 2000 KALORIA 

Siis ihan oikeasti olen lukenut tuolta netin ihmeellisestä maailmasta tästä asiasta !! Ei kuulemma aineenvaihdunta kenelläkään ole tätä luokkaa ja ollaan niin pieniä ja... Siis hitto en edes jaksa avata tätä enempää kun naurattaa ja itkettää. Syökää rakkaat naiset ♥ 

JUMPPAAMINEN JOHTAA LAIHALÄSKIYTEEN

Niin eli jumpat ja lenkit eivät ole treeniä, eikä niillä saa kehitystä aikaan. Haha, tulkaa minun jumpille ja sanokaa sen jälkeen! Eivaa... Ei varmaan kehonrakennusmuskeleita kasvateta vatsa-pakarassa, mutta kyllä sielläkin kunto ja ainakin lihashermotus varmasti paranee. Joten jos jumpat on sun juttu, niin jumppaa pois ja muista, että sekin on kehoa kuluttavaa treeniä. Useat jumpparit jumppaa sitten 5 kertaa viikossa 3 tuntia putkeen, mutta eivät huomioi tätä mitenkään. Kehitys ei sielläkään tapahdu, jos ei syö riittävästi. Joten energiaa koneeseen ja humpalle! 

AEROBISEN TEKEMINEN BLOKKAA SALITREENIN TULOKSET

Tästä oon kanssa paljon lukenut, kun oon tutkinut, miten pystyn kasvattamaan lihasmassaa kaiken tämän aerobisen liikunnan keskellä. Ja hei, kävinpä mittauksessa ja kilo mulle lihasmassaa oli nyt lyhyehkössä ajassa tullutkin, jei! Sitä siis sanotaan, että lenkkeily vain kuluttaa ja johtaa siihen että lihakset surkastuu... Vilkaiskaapa huippujuoksioiden tai ultrapyöräilijöiden saati triathlonistien kinttuja. Kyllä siellä lihasta on, sanokaa mun sanoneen! Kaikki riippuu taas kerran siitä, mitä sinne vatsalaukkuun uppoaa. Toki jos salitreenin ohessa paljon lenkkiä tulee, kulutus kasvaa hurjasti ja ruokamäärien, tarkemmmin ottaen ENERGIAmäärien tulee kasvaa siinä mukana. Eli siis lenkillä ei lihasta taota, se tehdään rautapajalla, mutta ei se sitä estäkään. Ehkä voi hidastaa juurikin sen kulutuksen kautta, mutta aerobisella liikunnalla on muita terveyttä edistäviä vaikutuksia, joten jos vain jostain sellaisesta lajista nautit, niin teepä kuule sitäkin. Ja syö se aamupuuro ;) . 

MAITOTUOTTEET OVAT KAIKEN PAHAN ALKU JA JUURI

Aamen. Ja tämän takia minäkin jossain vaiheessa niiden blokkaamista jatkoin. On totta, että ne aiheuttavat herkästi suolisto-ongelmia ja joillekin iho-oireita. Mutta huom, joillekin. Ei siis kaikille. Se myös voi lisätä limaisuutta ja muuta, mutta jos ei aiheuta, niin be happy ja syö rahkasi.

Siis tässä, kuten muussakin, syö sitä mistä sulle tulee hyvä olo ja mikä sulle maistuu hyvältä. Itse käytän maitotuotteista joitain rahkoja ja Lohiloa (hehe) + Heraa, mutta esimerkiksi juoda sitä en edes haluaisi. Jos sinä haluat, niin juo pois. Kohtuuttomasti syötynä porkkanatkaan eivät ole terveellisiä, muistakaa se!

 

Maitoa tässäkin heran muodossa... Ja raakasuklaaata, namnam! 

TREENIN PITÄÄ KESTÄÄ VÄHINTÄÄN 1,5 TUNTIA, ETTÄ SE ON KUNNON TREENI

Ja kukas sen määrää? Itse paras vetämäni jalkatreeni, jossa tehot olivat suurimmat varmaan koskaan, kesti lämmittelyt + 30 minuuttia treeniä. Se on höpönlöpön että "7 minuutin Hiitillä samoja tuloksia kuin tunnin salitreenillä" -Juuei. Mutta ei sinne salille tarvitse asumaan jäädä! Hyvä kesto treenille on yleensä 45 minuuttia + alku- ja loppuverryttelyt, joita EI skipata. Tämä on ihan omien tavoitteiden ja ohjelmien mukaista, mutta yli tunnin treenin aikana intensiteetti katoaa, ja keskittyminen yleensä lähtee vähän herpaantumaan jo. Kovia sarjojakaan kun ei pysty määräänsä enempää tekemään, niin eikös sitä kannata vetää tiukka setti ja lähteä kotiin kasvamaan, kun taas seikkailla siellä tuntitolkulla ja pumppailla vähän joka toisella laitteella.

DOMSIT KERTOVAT LIHASKASVUSTA, JA SALILTA ON TURHA LÄHTEÄ JOS EI OLE PUOLIKUOLLUT

Yaps, jalkatreenin jälkeen pitää joutua konttaamaan kotiin, muuten meni harakoille reeni! Ei näin. On totta, että lihaksessa pitää tuntua ja jos kehitystä halajaa, on treenin oltava tiukkaa ja lihasta tulee haastaa, mutta ei (etenkään aina) tappokuntoon. Tämä yleensä myös vain heikentää palautumista ja rasittaa turhan paljon hermostoa. Tiukka treeni, vikat toistot väkisin, muutama iso liike ja päälle vähän eristelyitä. Aina kun mahdollista, lisää painoa tai toistoja, ja thats it. Ei tarvitse superhypergianteja ja sikakyykkysettejä niin, että litistyy lopuksi tangon alle, jotta reiskat kasvaa. Hyvällä tekniikalla raskaita kyykkysettejä ja ojennukset päälle ;). 

KUMINAUHALLA SAA KASVATETTUA ISOT PAKARAT

Loistavia mainoslauseita on tullut kyllä erilaisista valmennuksista luettua, mutta ikävä fakta on, että näin ei tapahdu. Kuminauha on oiva väline etenkin pakaran aktivoimiseen ja hermotuksen parantamiseen, mutta kasvamaan se ei järkyttäviä määriä tule. Jos et mitään ole koskaan tehnyt, niin joo, varmaan vähän muotoa tulee näkyville, mutta paistinpannulla hakattu lättäpylly ei muhkeita persposkia saa pelkillä pakarapotkuilla ja kumppariloitonnuksilla. Kyllä se sitä vastusharjoittelua raskailla painoilla tarvitsee se pakaralihaskin. Hei se on yksi kehomme suurimmista lihaksista! 

ISTUMAANNOUSUILLA JA VATSARUTISTUKSILLA VATSAMAKKARAT KATOAVAT

Ja täsmärasvanpoltto ylipäätänsä... Not gonna happen. Ja ennen yllämainittuja liikkeitä keskittyisin muutenkin syvien vatsalihasten treenaamiseen. Sulla voi olla vaikka näkyvä sixpacki, mutta asiat olla silti päin pyllyä, jos ei core, aka poikittainen vatsalihas ole kuosissa. Eli lankkua ja DeadBugia vaan hinkkaamaan hyvällä, rauhallisella tekniikalla. Polttavia minuuttien kestäviä sessioita, eikä sitä perinteistä 100 istumaannousua päivässä . Kai te haluatte kokonaisvaltaista hyvinvointia kropallenne, ettekä vain näkyviä tuloksia?

Ja mitä tulee vatsamakkaroihin, niin se keittiö on se paikka, missä ne lähtee. Ei rutistellen ja puristellen.

No tässäpä näitä tuli suollettua! Ja ei ne tähän edes lopu. Mutta kukaan ei voi väittää, ettei olisi näihin törmännyt, VAI tuliko uusia myyttejä sulle vastaan tai onko sulla vielä listaan lisättävää? Ketään ei ole minun tarkoitus kuitenkaan mollata tai kenenkään mielipiteille naureskella ylimielisesti, vaan jakaa vähän ajateltavaa, sekä faktoja. Kun asiat ei tosiaankaan ole yksinkertaisia ja mystisiä, vaan yleensä pitää ajatella ihan sitä kuuluisaa fysiologiaa. Miten ihmiskeho toimii ja mitä varten jotain asioita tehdään. Muistakaa kokonaisuus! 

Ei ole siis salaisuuksia tai kriittisiä must do -juttuja. On lähinnä faktoja, joista yksi sopii yhdelle ja toinen toiselle.

Kehitykseen ja tulokseen kaikessa, treenissä, työurassa ja opiskelussa, vaaditaan pitkäjänteisyyttä, itsensä haastamista ja uuden opettelua ja totuttelua. Ei oikotietä onneen, sanotaan ;) .

 

Ladataan...

Identiteetti... Eli ihmisen oma, yksilöllinen käsitys itsestään. Perustana tälle ovat omat persoonalliset piirteet, jotka voivat muuttua ja kehittyä vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa.

Eli siis identiteetti rakentuu sen ympärille, miten koet itsesi ja toisaalta taas rakennat sitä myös sen pohjalle, miten muut näkevät sinut. Minkälaista palautetta saat, minkälaisena sinua pidetään ja minkälaisen kuvan itsestäsi annat. Tätä ajatellen, oman identiteetin voi siis "keksiäkin" , mutta menee elämä aika raskaaksi, jos esität koko elämäsi ajan jotain, mitä et ole. 

Puhutaan siis aika henkilökohtaisesta ja ehkä herkästäkin asiasta. Toiset haluavat ylläpitää jotain tiettyä ja toiset yrittävät kaikkensa muuttaa sitä, minkälaisena sinua pidetään. On surullista, jos muut pääsevät vaikuttamaan omaan identiteettiisi, mutta ymmärrän. Ihmismieli on kenkku ja ottaa vaikutteita, sekä paineita ulkomaailmasta. Ja nykyään kun kommenttia saa niin livemaailmasta, kuin sosiaalisesta mediastakin ja vaikka mistä. On kuitenkin tärkeää, että sinulla olisi käsitys omasta itsestäsi.

 

Olen alkanut miettiä enemmän omaa identiteettiäni, ja se pelottaa. Jostain syystä ihmiset ympärilläni, lähemmät ja jopa asiakkaat, ovat saaneet päähänsä, että on OK kommentoida minua ja ulkonäköäni jatkuvasti. Olin pöyristynyt kun yhden viikon aikana sain joka päivä asiakkailta palautetta koostani. "Muistaisit nyt syödä sitten" "Eihän sua melkein nää" "Sähän voit treenata harjan varrella, haha" ja mitä näitä nyt on. Mutta mulla on kuitenkin selkeä tavoite kasvaa ja teen paljon, paljon asioita sen eteen. Ja aihe vaan on mulle aika henkilökohtainen, enkä vaan ymmärrä, miksi kukaan viitsii edes kommentoida. Siis mun elämää ja kokoa, hei cmoon. Olen sitten miettinyt että minkälainen kriisi mulle tulee kun tästä kasvan massaa, saan kokoa ja vihdoin naisellisia muotoja. Tuleeko mulle sitten kommentteja muuttuneesta ulkomuodosta? Tuntuu, että mun identiteetti on rakentunut tämän laihan ulkomuodon ympärille. Onneksi sentään näytän nykyään hieman urheilulliselta ja esimerkiksi käsissä on muotoja, mutta pienihän minä vielä. Ja KYLLÄ tiedän sen ilman, että sitä minulle joka ikinen päivä kerrotaan. En kuitenkaan haluaisi itse olla se laiha (ja ikipirteä). Mä itse koitan rakentaa identiteettiä urheilijaminän ympärille. Niin, ja sellaisen, jolla on tunteet. Olen todella herkkä, ja erityisherkkyyttäkin on taustalla. En häpeä sitä enää lainkaan ja se on osa mua. Musta on vuosien aikana vaan tullut henkisesti aika vaffa ja tietynlainen suodatinkuori on mun päällä, en todellakaan anna kohdella mua ihan minkälaisella tavalla vaan. Olen ottanut periaatteeksi minimoida ylimääräisen shitin elämästäni - Turhat negatiiviset palat veks! Kaiken ei pidä olla yksisarvisia ja hattarapilviä, mutta jos on joku keino, millä tässä maailmassa saat ylimääräistä negatiivista arjestasi pois, niin jätä se ihmeessä! Voin luvata että elämä antaa kyllä itsessäänkin jo haastetta ;).

Vähän lähti aihe nyt rönsyilemään ja ajatus uumoilemaan, mutta my point is...

Muut eivät saisi negatiivisesti vaikuttaa identiteettiisi... 

Itse pähkäilen, mikä on oma identiteettini, ja onko se rakentunut liikaa tuon laihuuden ympärille? Tuleeko kriisi, kun massaa tulee?

Saadaanko me oikeasti itse päättää se "omakuva" ? En usko että nykymaailmassa enää saadaan. Ärsykkeitä tulee ulkopuolelta niin paljon.

 

Mitä mieltä te olette? Minkä ympärille se sun identiteetti on rakentunut, ja kuinka itsesi näät?

Ladataan...

Kesän treenilomat on nyt asiakkailtakin lusittu ja tällä viikolla oli aika alkaa tykittää taas jumppia. Kesän aikana on ollut vaan 1-2 jumppaohjausta viikottain, mutta nyt sesongin alkaessa meidänkin lukkarissa näkyy about 30 tuntia, osa virtuaaleja ja osa ihan perinteisiä. Virtuaalitunnit on kuitenkin meillä uusin uutuus, joten meillä on suurimmalla osalla niistä ohjaaja treenaamassa mukana. 

Keväällä kun aloitin, mulla oli viikossa oikeastaan vain yksi yritysryhmätunti ja vatsa-pakara, sekä silloin tällöin spinning. Ei siis kovinkaan paljon lisää treeniä viikkoon. Nyt kesällä kuviot kuitenkin muuttui ja mulle iskettiin lisää tunteja. 3 x spinning, yritystunti (vapaat kädet tälle tunnille, useimmiten kovatehoista kiertoharjoittelua esim. kahvakuulilla) , pari bodycombattia ja yksi tanssillinen tunti. Outsh. Aluksi ajatus innosti, jes paljon jumppaa, mutta nyt oikeastaan jännittää. Parhaimmillaan päivään mahtuu kolme treeniä. Toki spinningit on 2 x 45min ja yksi puolen tunnin tunti, mutta ne on todella kovatehoisia. Nuo virtuaalitunnit ainakin yritän tehdä rennosti, sillä siinä voi varmaan keskittyä siihen tsempparipuoleenkin. Katsokaas kun, on ne omatkin treenit jotka aamupäivisin haluaisi tehdä, mutta alkaa kroppa kärsimään, jos kulutus kasvaa ihan mielettömästi. Toki olen myös lisännyt energiansaantia! 

                                                    

Niin, en olekaan kai maininnut, mutta liityin Power You -crossfit valmennukseen. Se on ihan äärettömän mielenkiintoinen ja hauska ollut, monipuolista, toiminnallista treeniä! I like it. Jokaiseen treeniin kuuluu voimaosuus, taito-osuus, kunto-osuus ja liikkuvuus. Alku- ja loppulämmittelyihin ja juurikin tuohon liikkuvuuteen ollaan satsattu materiaalissa todella paljon. Ravitsemus on myös siellä, ja olen saanut henkilökohtaista jeesiä Lauralta, josta olen todella kiitollinen. Ruokamäärät on itsellä aika mielettömiä, mutta niin on kulutuskin kovaa ja jos sitä massaa haluaisi johonkin tarttuvan niin... U get the point! Crossitreeniä viikkoon tulee 3-4. 

Vähintään yhden päivän viikossa haluan pitää täysin lepopäivänä. Kirjoitan sen isolla kalenteriin, ympyröin, väritän, tussaan, sillä sellainen on vain oltava. Muutenkin olen alkanut nyt sitten priorisoimaan lepoa ja palautumista. Tämä tarkoittaa ns. täsmäravintoa, lepohetkiä päivissä (=vähemmän töiden ulkopuolista menoa ja sutinaa) sekä parempaa unta. Unirytmini on hyvin omalaatuinen, mutta se tuntuu sopivalta omalle kropalle ja mielelle, joten noudatan sitä. Syön ison, energiapitoisen iltapalan, laitan koneen hyvissä ajoin kiinni ja keskityn rentoutumiseen. Kirjoitan myös kiitollisuuspäiväkirjaa / päivien koonti kirjaa päivittäin, jotta saan kiteytettyä koko päivän vain paperille, sitten sen voi jättää taka-alalle. Tykkään myös käydä ennen sänkyyn menoa hengittämässä ulkona raitista ilmaa ja painella sitten lukemaan kirjaa. Puhelin jää myös kauas yöpöydästä ja herätyskelloa (HAHAHAHA) ei ole ollut vuosiin. Unen laatu on kyllä tällä hetkellä aika priimaa ja olen virkeämmän oloinen kuin aikaisemmin! 

                                                                

Työelämä on kuitenkin tietyllätapaa asia elämässäni. On paljon tärkeämpi tehdä työtehtävät päivän X mennessä, kuin esimerkiksi läksyt. Tarkoitan tällä siis sitä, että kun asiakas tulee keskiviikkona kello 14 ja odottaa, että minulla on hänelle ruokavalio ja treeniohjelma, on sellainen myös oltava. Hän maksaa ja siitä saan sitten itsekin palkkani, joten ei auta, vaikka ei huvittaisikaan sitä suunnitella. Ja sama ohjauksissa, kun sellainen on kalenteriin merkitty, sitä ei voi skipata "koska väsyttää" tms. Olen kuitenkin sen verran tunnollinen, että ei tämä asia minulle ongelmia tuota, ja aika nopeasti hommat aina sujahtaa ohi. Olen myös ottanut mentaliteetin, että hoidan anyway hommia stressaamatta. Ohjaaminen, PT-hommat ja koko liikunta-ala on mulle intohimo ja ihan unelmaduuni, joten haluan säilyttää siinä sen innostuneisuuden ja mielenkiinnon. Käytän siis suunnitteluihin aikaa, mutta säilytän päiviin myös vapaa-aikaa. Uskon tämän olevan mulla yksi ässäkin hihassa, että mun ohjaamisesta välittyy se aito into ja nautinto. Niin jumppareille, kuin salitreenaajille ja laihduttajillekin. 

                                   

Syksyn haaste on siis otettu vastaan. JOS Kuitenkin tuntuu, että alan liikaa väsymään, olen päättänyt pitää puoleni ja ilmoittaa vähentäväni tunteja. Tarkoitus ei ole viedä kroppaa mihinkään ylirasitustilaan ja haluan edelleen säilyttää myös vapauden omissa treeneissäni. Vielä kuitenkin täysillä tehoilla ja talla pohjassa, huomioiden kuitenkin kaiken uuden kokonaisuudessa.

Kiijnnostaisiko "ohjaajaelämästä" kuulla enemmän? Muitakin aiheita saa toivoa! Ihanaa viikonloppua - Itsellä se tarkoittaa tänä viikonloppuna töitä, toivottavasti siellä saatte levätä ♥. 

Ladataan...

Hellou ja hyvää alkanutta syyskuuta! Kesä on virallisesti ohi ja syksy, sekä pimeys on saapunut. Eivaan, ihan kyllä tykkään syksystä. Saa poltella kynttilöitä, viettää iltoja viltin alla, kuunnella sateen ropinaa - Ja hei! Yöllä on PI-ME-ÄÄ! Olen vähän kärsinyt liiasta valosta, kun pimennysverhoja ei mun kämppään saa. Nyt ei onneksi niitä enää tarvitakaan.

Oli tällä mun postauksella ihan aihekin! Kesän jälkeen meinaa lähtee taas käyntiin kaikenlaiset boomit ja muutoksen aallot, sillä on aika ottaa ne kesäkilot veks. Päästä pikkujouluihin kuntoon. Voida paremmin. Tuntea itsensä kevyemmäksi, pöhöolo pois. Mitä näitä nyt löytyy! Toivon, että löytyy myös syitä tehdä muutoksia, jotka eivät ole vain ulkoisia, koska voin kertoa salaisuuden... Ei se X kiloa kevyempi vartalo, tai X kokoa pienempi vaate tee sinusta sen onnellisempaa, oikeasti. Joskus se on terveysteko, jolloin tosi hyvä juttu! Mutta ne vatsapalat näkyvissä itsessään ei onnea, rakkautta ja iloa elämään juuri tuo, kuten olen paasannut jo aikaisemminkin. 

Elämäntapamuutos lähtee yleensä siitä, että ei voi hyvin. Ei ole tyytyväinen omaan elämäänsä tai oloonsa. Se, jos joku muu kommentoi negatiivisesti sinun elämääsi, ei ole syy tehdä muutos. Sellaiset vaan vauhdilla toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, ja käsimerkkiä ovea kohti sille arvostelijalle. Mitään pysyviä muutoksia kun ei saa, jos sinulla itselläsi ei ole motivaatiota. Ja nyt, kun puhutaan elämäntapamuutoksesta, niin en tarkoita mitään neljän viikon dieettejä, punttikuuria tai aamulenkin lisäystä - paitsi ei sadeaamuille... Vaan tarkoitan jotain, minkälaista tapaa näet itsesi ylläpitämässä myös vuoden päästä. Viiden vuoden päästä. 10 vuoden päästä! Ohjeistaisin tekemään sellaisia valintoja, joista HALUAT pitää kiinni ja joista on REALISTISTA pitää kiinni.

 

Eli mistä aloittaa?

1. Mieti tarkkaan, mitä ja miksi olet tekemässä. Mikä on syy ja mistä saat motivaatiota. Onko kyse isosta muutoksesta, vai pelkästään jonkun "huonon" ruotiinin rikkomisesta? Suunnittele!

2. Ota pieni pala kerrallaan. Heti kun vedetään kaasujalka pohjaan vaikka liikuntamäärien lisäämisessä, aloitetaan 3 x BodyPump, 2 juoksulenkkiä ja 4 salitreeniä, niin ei kauaa kropassa virta pihise, vaan vedetään liinat kiinni alta aikayksikön. Lisäile siis pieniä hyviä juttuja vaihe vaiheelta. 

3. Ajattele nimenomaan mitä voisit LISÄTÄ elämääsi, päiviisi, ruokavalioosi tms. äläkä niinkään sitä, mitä sieltä pitää heti ottaa pois. Jos aloitamme negatiivisella kannalla, ja teemme hirveitä kieltolistoja ja demonisoidaan asioita, ei se kanna kovin pitkälle. Kaikki tiedetään, miltä kielletty hedelmä maistuu... No paaljon paremmalle, kuin se sallittu, ja himottaa sitten niin koko ajan! Joten mieti, mitä hyvää voit ottaa sinne mukaan. Onko se sitten päivittäinen kävelylenkki, lisää vihanneksia lautaselle, hyviä rasvoja, 10 minuuttia aikaisemmin sänkyyn... Tarkoituksesta kiinni, mutta hyviä juttuja kaikki!

4. Muista, että et tule koskaan olemaan 100% tyytyväinen. Aina tulet keksimään uusia syitä olla tyytymätön itseesi, tai omaan elämääsi. Meissä ihmisissä vain on se vika, että aina löytyy muka parannettavaa sieltä omasta elämästä. Asetakin sen takia niitä uusia asioita järkevästi. Katso kokonaiskuvaa! Miten paljon se muutaman kilon heilautus suuntaan tai toiseen oikeasti muutaa ulkonäköäsi? Tuletko olemaan tyytyväisempi itseesi? Entäpä jos ennen minkäänlaista muutosta hyväksyisit itsesi tuollaisena, kuin olet, ja vasta sen jälkeen mietit, että voisitko henkisesti voida jotenkin paremmin? Tai olla pirteämpi ja energisempi jos jonkun tavan muuttaa tai ottaa uuden tavan? 

5. Loppupeleissä tosiaan se asenne ratkaisee. Älä kurita itseäsi, vaan mieti sitä hyvää. Helli itseäsi, ja tee asioita itsesi eteen, jotta voisit parhaalla mahdollisella tavalla ja olisit terve, sekä onnellinen. Jos asioita tekee lieskat silmissä ja siksi että inhoat jotain asiaa itsessäsi, ei se kanna kovin pitkälle. 

Haha, en haluaisi ottaa aina esimerkiksi sitä painon pudotusta tai huonoja elämäntapoja, mutta kun nykyään some ja ihan realityelämäkin on täynnä sitä. Ei kulu päivääkään ilman vinkkejä, mainoksia ja julkaisuja laihduttamisesta. Itseäni se ärsyttää ja polttelee vähän hermoja, sillä oikeasti, ne ikuiset -5kg jutut on so last season. :D Jos tehtäisiin nimenomaan hitaita, pysyviä elämäntapamuutoksia, eikä kitudieettejä ja pussikuureja, voisimme kaikki paljon paremmin.

Mutta yhtähyvin elämäntapamuutoksen voi tehdä liian kiireinen ihminen, liian terveesti elämä ihminen, yksinäinen ihminen, uneton ihminen... Ongelmia ja tyylejä elää, joihin ei ole tyytyväinen / jotka eivät ole terveydelle eduksi, on monia. Monia muitakin syitä lisätä niitä hyviä juttuja ja valita toisin on, kuin vain ylipaino. Itse aion esimerkiksi nyt syksyllä (heti tästä päivästä lähtien) alkaa priorisoimaan lepoa ja satsaamaan siihen. Unirytmiä haluan muuttaa hieman myöhemmäksi ja lepopäivät merkkaan selkeästi kalenteriin - Myös töissä! Jotta ei ohjauksia tykitetä minun omille lepopäivilleni. Parempihan on meinaan levätä, ennenkuin on pakko, ja jos haluaa kehittyä, niin lepo, lepo, lepo... Tästä postausta myöhemmin.

 

Nyt minua kiinnostaisikin, onko siellä tarvetta muutoksille? Millaisia asioita on mielessä ja onko tavoitteilla jopa päivämäärä? Muistahan olla realistinen ja armollinen itsellesi. ♥

Pages