Viiden vuoden päästä

Koulusta saamamme kotitehtävä laittoi ihan kunnolla miettimään, missä haluaisin kuvieni olevan viiden vuoden päästä?

Vaikka tykkään unelmoida ja fiilistellä jotain, mikä voisi tapahtua tulevaisuudessa, en "lyö unelmiani lukkoon" koska tiedän, että aika tulee lopulta näyttämään. Kun koulu loppuu ensi kesänä, olen silloin luultavasti paljon parempi kuvaaja kuin mikä olen nyt ja silloin minulla saattaa olla jokin suunnitelma tulevasta josta en vielä tiedä yhtään. Elämässä myös tapahtuu kaikenlaista odottamatonta. Tarkat suunnitelmat ja tavoitteet eivät ole minun juttuni. Unelmatkin saattavat muuttua. Siksi kuuntelen aina itseäni ja teen kuten järjen ja tunteen yhdistelmä (joskus vaikeasti luettava) sanoo.

Olen varmasti joskus kertonut, että minua on nuorena kiinnostanut muoti. Silloin ajattelin, että päädyn työskentelemään muodin pariin vaikka huvittavaa kyllä, minulla ei ollut sen suurempia taitoja siihen. Ehkä jotain silmää, mutta ei mitään sellaista joka erottuisi joukosta. Niin se nuori mieli vaan ajatteli. Onneksi löysin tilalle muuta, jotain minusta paljon mielenkiintoisempaa. Mutta... Olen aina inspiroitunut muotikuvista. Vaikka joskus totesin, ettei muoti kiinnosta minua enää niin paljon kuin ennen, aina muotilehden avatessani uppoudun tarkastelemaan muotikuvia sen sijaan että vain selaisin ne ohi. Niissä on sitä jotain! Tiedän heti, mikä tietynlaisissa kuvissa vetoaa minuun. Nyt olen ajatellut, että palapelin palat saattavat sopia yhteen ja voisin tulevaisuudessa (kovan työn, onnen ja minkä lie avulla) päätyä kuvaamaan muotia. Erilaiset mallit, luovuus kuvaustilanteessa ja kuvauspäivän tarttuva into, kun ollaan luomassa jotain, on minusta houkuttelevaa.

Olen kiinnostunut naisvartalon kuvaamisesta. Se liittyy varmaankin ajatuksiini omasta vartalostani. Aiemmin asenne vartaloani kohtaan ei ollut niin hyvä kuin nyt. Toivoisin, että somessa ja lehdissä alkaisi näkymään enemmän erilaisia vartaloita. Olisi hienoa kuvata niitä; hoikkia ja kurvikkaita, omenia ja päärynöitä, raskaana olevia ja synnyttäneitä. Varsinkin synnytyksen jälkeen naisen keho on hyvällä tavalla niin raju. En nyt keksi sille kuvaavampaa sanaa. Ymmärrän, ettei moni halua itseään ikinä ikuistettavan niin, mutta minä näen sen kauniina.

Viiden (suurempi todennäköisyys olisi varmaan kymnenen) vuoden päästä voisin ottaa muotikuvien lisäksi hieman tavallisesta poikkeavia raskauskuvia ja asennekuvia äideistä, isistä ja lapsista. Kun ajattelen tätä kaikkea, vatsanpohjassa on kutkuttava tunne. Sitten ajatukset palaavat tähän hetkeen.

Nyt kun olen kirjoittanut nämä koko maailman nähtäväksi, tuntuu kuin sanat pitäisi joskus lunastaa. Mutta eipä tarvitse, nämä ovat tämän hetken ajatuksiani ja unelmiani. Niitä jotka saattavat muuttua ja joiden toteutumiseen vaaditaan paljon. Ajatuksesta kaikki kuitenkin lähtee.

Seuraavana minulla on tähtäimessä paremman kameran ja objektiivin (varmaan pitäisi kirjoittaa monikossa) hankinta. Alan vasta pääsemään jyvälle, mitä numerohirviöt objektiiveissa tarkoittavat. Jos teillä on suositella hieman ammattitasoisempaa kamerarunkoa ja henkilökuvaukseen sopivaa objektiivia, vinkatkaa minulle! KIITOS!

 

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu)

Muistelen omalta kamerakurssiajalta opettajani sanoneen, että 50mm sopii parhaiten potretteihin. Hän myös suositteli kovasti Fujin kameroita (ovat kuulemma melkein Leican tasoa).

wilmatheyogini

Kiitos tästä! Minulla onkin 50mm objektiivi mutta  ei mikään huipputason. Voisi jossain vaiheessa päivittää tämän parempaan. Ja tutkailla muutenkin enemmän eri kameramerkkejä. :)

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.