Ladataan...
Hettinen

Tallinnan parhaan ruokakokemuksen tällä reissulla tarjoili vegaaniravintola Vegan Restoran V. Tämä pieni ravintola sijaitsee vanhassa kaupungissa osoitteessa Rataskaevu 12, kivenheiton päässä monista muurien sisäpuolen turistikohteista. Olin jo ennen reissuun lähtöä bongannut tämän ravintolan muutamasta eri yhteydestä somesta (muun muassa Rouva Isyyspakkauksen eli Koiviston Sadun Instasta) ja se sai pelkkää hehkutusta osakseen. Availin selaimen välilehtiin muutamia muitakin kiinnostavia ravintoloita tarkoituksena merkkailla niitä karttaan ja sitten visiteerata niissä. Mutta en sitten saanut tätä aikaiseksi vaan päätin mennä sinne minne jalat kuljettaa ja etsiä murkinaa fiiliksen mukaan.

Kun saavuin laivalla Tallinnaan aamusella, lähdin kiertelemään vanhan kaupungin katuja ilman sen suurempaa agendaa. Kello 11.50 satuin vahingossa kiinnittämään katseeni juuri ohittamani ravintolan nimikylttiin ja sehän sattuikin olemaan juuri se sama somessa hehkutettu Vegan Restoran V (kyltissä tosin luki pelkkä Vegan, mutta osasin yhdistää nämä kaksi tietoa toisiinsa). Ravintola oli aukeamassa puoliltapäivin, joten päätin kiertää vielä korttelin ja yrittää päästä sinne syömään, sillä lounasaika lähestyi. Somessa mainittiin monessa yhteydessä, että tästä ravintolasta kannattaa ehdottomasti varata pöytä etukäteen, sillä kyseessä on pieni ja erittäin suosittu ravintola, johon harvoin pääsee 'walk-in'-tyyppisesti aterioimaan. Itse päätin kokeilla onnea ja olin raflassa heti kahdentoista jälkeen. Ja pöytäpaikka sattui irtoamaan! Myöhemmin tulleet asiakkaat eivät enää pöytäpaikkaa ilman varausta valitettavasti saaneet. 

Ravintolan miljöö noudatteli vanhan kaupungin yleistä linjaa; pieni tila, joka on hyvin käytetty hyödyksi ja josta löytyy sopivaa rouheutta. Pöytäpaikkoja oli oman muistikuvan mukaan noin reilulle parillekymmenelle hengelle noin seitsemässä pöydässä (kiinnitinpä tarkkaan huomiota ;) ). 

Ja se ruoka. Ah! Niin hyvää ja erittäin edullista. Itse vedin pitkän kaavan mukaan eli alkupala-pääruoka-jälkiruoka. Juomaksi otin erittäin maukasta raparperilimonadia, viiniäkin olisi toki myös ollut saatavilla. Harmi, kun en älynnyt ottaa kuvaa suomenkielisestä listasta, niin olisitte saaneet paremman kuvan ravintolan koko tarjonnasta (ja minä vähän muistutusta siitä, että mitä sitä nyt oikeasti tulikaan syötyä).

Alkupalaksi söin paahdettuja leipäpaloja kolmella erilaisella tahnalla; oli valkosipuli-yrttilevitettä, guacamolea sekä hummusta. Ja hyvää oli. Kaksi ensin mainittua olivat suosikkejani ja niiden kupit kaavin leivän avulla erittäin tyhjiksi (teki mieli nuolla tai vetää vielä sormella, mutta ei kehdannut). Tarjoilija tarjoutui tuomaan lisää leipää, mutta totesin että en enempää tarvitse, että jaksaa sitten syödä myös sen pääruoan :).

Pääruoaksi testasin vegeburgerin. Tykkään testailla uusissa paikoissa nimenomaan ko. raflan burgerivalikoimaa, sillä ne harvoin ovat pettymys ja sopivat paremmin kukkarolle kuin sisäfileepihvit (joita täällä ei luonnollisesti tietenkään ollut tarjolla). Burgerin pihvi oli tehty kikherneistä ja punajuuresta. Pihvin välistä löytyi myös perinteinen salaatti-tomaattikombo sekä herkullista kastiketta. Lisukkeena oli ihania uunijuureksia. Pääruoka oli todella maukas ja hyvin maustettu. Ihan pienen pieni miinus tulee himpun verran liian kuivasta pihvistä, mutta voisin ko. annoksen syödä koska vaan uudestaan. Kastike oli erittäin nam. 

Jälkiruoaksi otin cashew-pähkinöistä tehtyä jäätelön tapaista 'juttua' tuoreilla marjoilla. Cashew'juttu' (oli sillä hienompikin nimi, mutta en vaan muista) oli aluksi erikoisen tuntuista suussa, kun mieli odotti perinteistä jäätelöä, mutta annos kyllä upposi hyvin tähän likkaan. Oli vähän niin kuin cashewvoin ja vaniljajäätelön sekoitusta makumaailmaltaan. Tuoreet marjat sopivat annokseen just eikä melkein. Kaalin lautasen niin tyhjäksi kuin sen vain suht sivistyneesti pystyi tekemään.

Onko veikkauksia paljon tämä setti maksoi? Voin kertoa, että ihan naurettavan vähän. Limonadi oli suhteessa aterian kallein yksittäinen juttu.

Limonadi maksoi neljä euroa ja koko lasku oli yhteensä 17,50€! Eli ruokaan (alku- pää- & jälkiruoka) meni yhteensä 13,50€. Siis ihan käsittämätöntä! Tuon tasoinen vegeburgeri maksaisi missä tahansa Helsingin raflassa vähintään tuon koko setin verran. Palvelu ravintolassa oli ihan perustasoa, hoidin itse omasta aloitteestani asioinnin englanniksi vaikka eteeni kiikutettiin ruokalista, josta annokset myös suomeksi löytyivät. Ravintolan FB-sivut löytyvät Googlen avulla, mutta itse en sieltä bongannut kuin eestinkielisen menun, mutta siitäkin saa pienellä arvailulla vähän mielikuvaa annoksista ja hintatasosta. Menusta löytyvien jälkiruokavaihtojen lisäksi raflasta löytyi vielä useita erilaisia leivoksia ja kakkupaloja, jotka olivat vitriinissä esillä ja joita olisi voinut myös tilata jälkiruoaksi tai ottaa mukaan. 

(Off topiccina: Virossa käydessä on aina vähän hankalaa tietää mitä kieltä käyttää. Itse lähtökohtaisesti puhun reissussa aina joko kohdemaan omaa kieltä tai englantia ja koska itse en eestiä paria sanaa enempää osaa, niin koen että asioiminen tulisi hoitaa sitten englannilla. Mutta monet asiakaspalvelijat osaavat kuitenkin suomea ihan hyvin ja joskus jopa paremmin kuin sitä englantia. Mutta itse jotenkin tuntuu tökeröltä aloittaa keskustelu suomen kielellä; tulee ihan mieleen stereotyyppinen mielikuva suomalaisesta keski-ikäisestä miehestä joka Rimin kassalla pienessä kaljasievässä huutaa 'Kartsa punaista Mallua! Ja Penalle kanssa!'. Tiedän, että itse en asiaa ehkä näin ilmaisisi, mutta silti minusta tuntuu jotenkin väärältä olettaa, että reissussa ollessani minua tulisi palvella suomen kielellä. En tiedä saatteko ajatuksestani kiinni, mutta tämä 'kieliongelma' aiheutti Tallinnassa käydessäni minulle päänvaivaa)

Mutta siis ERITTÄIN hyvä vegaaniravintola, kokeilkaakokeilkaakokeilkaa seuraavalla Tallinnan reissullanne! Pöytävaraus kannattaa tosiaan etukäteen tehdä (onnistuu ravintolan FB-sivuilla). Jään tänne kuolaamaan noita annoskuvia ja muistelemaan kaikkia ihania makukokonaisuuksia :).

(Lopuksi yksityiskohta vessasta, tämä on tätä Tallinnan vanhankaupungin rouheutta :) )

Tallinnan reissupostaukset:
Kalev Spa -kylpylähotelli
Kadriorgin palatsi ja puistoalue
KUMU -taidemuseo

Ladataan...
Hettinen

Aloin jo huhtikuun loppupuolella suunnitella kesälomani ensimmäisille päiville jotain pientä reissua 'just for me, myself & I' eli tarkoituksena oli päästä nollaamaan kulunut työvuosi ja saada kunnon startti lomalle (nimim. tää neiti ei kauhean helposti saa lomavaihdetta päälle). Päädyin suunnitelmissani johonkin risteilykomboon: joko pelkkä risteily tai risteily + hotelli. Melkein jo varasinkin hemmotteluristeilyn Viking Grace -paatilta. Selostaessani aikeitani kummityttöni äidille, hän ehdotti reissua Tallinnaan Kalev Spa -hotelliin, jossa he olivat käyneet tyttöjen reissulla alkukeväästä. Tallinna ei ollut alunperin edes ollut itselläni kohdevaihtoehtona, sillä siellä on tullut ravattua erittäin paljon. Reissut ovat kylläkin pääsääntöisesti olleet 'edullisempaa juotavaa ja tupakkaa' -teemalla varusteltuja reissuja. 

Päädyin kuitenkin tutkailemaan Tallinnan hotellitarjontaa ja nimenomaan varattuna Eckerö Linen kautta matkat+hotelli -pakettina. Kyseinen varustamo on todettu toimivana varauspaikkana, jos suunnitelmissa on yöpyminen Tallinnassa (olemme eri kokoonpanoilla käyttäneet Eckeröä vähintään kolme kertaa aiemminkin) Koska tiesin matkustavani yksin, tuntui kummityttöni äidin mainostama Kalev Spa -hotelli sopivan hyvin matkani tarkoituksiin; pääsisin aina iltaisin lilluttelemaan altaisiin harrastamaan sitä aivojen 'nollausta'. Sen verran varovainen matkaaja olen, että en varsinkaan yksin matkustaessani harrasta 'nollausta' iltaisin kaupungin kaduilla. Pitkän jahkailun ja harkinnan jälkeen varasinkin ko. hotellista kahdeksi yöksi huoneen itselleni. Matka reittimatkoineen ja kahden yön majoituksineen maksoi minulle juhannusviikolla 160€. Jos reissulle olisi lähtenyt toinenkin henkilö, olisi koko lysti kustantanut 196€ eli hinnanlisäystä olisi tullut käsitykseni mukaan vain reittimatkojen hinnan verran. Hotellihuone kustansi siis saman verran riippumatta siitä majoittuiko siellä yksi vai kaksi immeistä.

Menomatkalle olin varannut vielä lisäksi aamupalabuffetin, jossa sai rauhassa tankata vatsansa täyteen. Lähdin nimittäin aamun ensimmäisellä Eckerön paatilla lahden yli, enkä tosiaankaan olisi jaksanut kotona värkätä aamupalaa. Tallinnaan saavuttuani menin muutamaksi tunniksi kiertelemään vanhankaupungin mukulakivikatuja ja pieniä putiikkeja. Lounaani nautin somessa hehkutetussa vegaaniravintolassa nimeltä Vegan Restoran V. Oli parasta vegaaniruokaa mitä olen koskaan sanonut ja tämä tuli vannoutuneen lihansyöjän suusta! Mutta ko. raflasta lisää huomenna. 

Menin kirjoittautumaan hotellille sisään vähän aiemmin, kuin mitä varauksessa oli annettu check in -ajaksi. Pääsinkin yllätyksekseni huoneeseeni heti. Ennen huonekortin antamista respa kyseli vielä muutamaan otteeseen, että olenko tosiaan yksin reissussa ja eikö huoneeseen oikeasti majoitu toista henkilöä. Ei taida ko. hotellissa kauhean usein punkata naisia ihan itsekseen. Huone oli siisti hotellihuone parisängyllä ja suihkulla varusteltuna. Kun tulin huoneeseeni ensimmäistä kertaa, toivotti TV minut henkilökohtaiseksi tervetulleeksi ihan nimeltä ;). Huone oli melko tilava ja löytyi neljä tyynyä (luksusta!), pari kylpytakkia sekä kasa pyyhkeitä, ah, tästä tykkään!  

Heitin kamppeet tosiaan huoneeseen ja lähdin pyörimään vielä ulos. Kaupungilla kiertelyn jälkeen illalla koitti odotettu osuus matkasta: vesipuiston korkkaaminen. Vesipuisto sekä spa-osasto sijaitsevat hotellin yhteydessä ja pukuhuonetiloihin pääsi siis kulkemaan kylpytakissa sisätilojen kautta. Reitti ko. tiloihin oli erittäin mutkitteleva, mutta opasteita oli riittämiin eikä tarvinnut leikkiä Hannua&Kerttua ja pudottaa leivänmuruja reitille, jotta löytää takaisin :). Pukuhuone- ja suihkutilat olivat paikoin hieman kulahtaneet, mutta ajoivat asiansa. Naisten suihkutilan saunat olivat kuitenkin vailla kunnon 'höökiä', mutta onneksi allasosastolta löytyi paremmat löylyhuoneet. 

Vesipuistoon kuului 50m:n allas, kolme erityyppistä poreallasta, muutama lastenallas, kolme liukumäkeä sekä tavallinen ja höyrysauna. Itse keskityin testaamaan poreita sekä saunoja, kahden päivän aikana uin kokonaisuudessa huimat 150m :). Eli rentoutumista ja vielä kerran rentoutumista. Allasosaston saunat olivat kummankin sukupuolen käytössä ja niihin mentiin yleisen häveliäisyyden nimissä uimapuvut päällä. Perussaunasta sai oikein hyvä löylyt (kaksi Harvian kiuasta!) ja siellä oli välillä saunojia melkein ruuhkaksi asti. Höyrysauna oli noin 40 asteinen ja tuoksui mielestäni ihanasti kardemummalle. Porealtaista suosikkini kantoi nimeä Kukka-allas. Sen lämpötila oli ruhtinaalliset 35 astetta ja siellä tuli lojuttua oikein urakalla. Kylpylävierailuni peruskaava olikin tyyliä poreallas-perussauna-poreallas-höyrysauna-poreallas x 10 toistoa ja jossain välissä pari altaanväliä 'oikeassa' altaassa. 

Allasosasto saunoineen toimi kyllä oikein oivana rentouttajana. Myös kummityttöni oli viihtynyt ko. paikassa oikein hyvin omalla reissullaan muutama kuukausi aiemmin. Altaista löytyi mielestäni sopivia vaihtoehtoja oikeastaan kaikenikäisille, mutta varmaan eniten hupia saavat sellaiset +8-vuotiaat uimataitoiset lapset (ilman vanhempien yltiöpäistä hiusten harmaantumista). Kummityttöni kertoi, että hän oli omalla vierailullaan päässyt jopa kokeilemaan erilaisia räpylöitä (ja se oli ollut ihan parasta), mutta nyt kyllä en ainakaan itse huomannut tälläistä mahdollisuutta. Ehkä olin liian keskittynyt löytämään mahdollisimman hyvät poreet ;). Vesipuisto oli auki joka päivä 21.00 asti eli shoppailupäivänkin jälkeen kerkeää hyvin lilluttelemaan. 

Kalev Span aamupala oli ihan perus-hotelliaamupalatasoa. Oli puuroa, leipiä, leikkeleitä, munakasta jne. Kyllä siellä vatsansa sai täyteen. Olisin itse kaivannut ehkä vähän lisää tuoreita hedelmiä ja nimenomaan valmiiksi pilkottuina. Yksin matkustaessa kun ei jaksa syödä sekä kokonaista omenaa että banaania, mutta palaset olisivat maistuneet :). 

Hotelli oli hyvätasoinen (Tripadvisorissa 4/5), pieniä 'vikoja' pisti kyllä omaan silmääni (mm. huoneeni vessan altaan hajulukko oli korjattu pakkausteipillä ;) ), mutta voin kyllä suositella tätä hotellia varsinkin, jos vedessä lilluminen yhtään houkuttelee. Hotellin sijainti oli oikein bueno: lähellä satamaa, vanhaa kaupunkia ja esimerkiksi Viru-keskusta. Eli oikeastaan keskellä kaikkea. Myös Rimi löytyi parinsadan metrin päästä eli iltapalaakin sai läheltä. Asiakaspalvelu hotellissa toimi hyvin ja esimerkiksi respassa sisäänkirjoittautuminen hoidettiin ihan suomen kielellä. Tänne voisi kyllä tehdä reissun joskus uudestaankin.

Tulevina päivinä kerron lisää Tallinnan reissustani ja kohteista, jotka olivat niin mainioita, että haluan jakaa niiden ilosanomaa. Stay tuned :).

Tallinnan reissusta myös:
Vegan Restoran V

Kadriorgin palatsi ja puistoalue

KUMU

 

 

 

Ladataan...
Hettinen

Olen taas kerennyt maistelemaan uusia jäätelömakuja ja tänään ajattelin julkaista omat 'ammattimaiset' mielipiteeni kolmesta Kolmen kaverin jäätelöstä ;)

Ensimmäisenä vuorossa jäätelö, joka nousi yllättäen tämänhetkiseen omaan top kolmoseen eli 3 k:n appelsiini-mustaherukka. Itse en juurikaan pidä esim. tiikeri-jäätelöstä, mutta mustaherukka kyllä maistuu tälläisessä muodossa eli aika ristiriitaiset tunnelmat tuli, kun siirsin tämän purnukan ostoskoriini ;). Olin kyllä vähän skeptinen ennen tämän maistamista, mutta ihan turhaa, makuyhdistelmä oli aivan mahtava! Raikas ja ihana ja paljon superlatiiveja tähän!

Olen pitkään katsellut tätä kahvijäätelöä, mutta en raaskinut ostaa isoa purnukkaa sillä kahvijäätelöt ovat usein olleet liian 'tujuja' omaan makuuni. Onneksi lähikaupastani löytyi pienempi versio tästä ja pääsin maistelemaan tätä :)

Ja lopullinen tuomio on se, että onneksi en isoa purkkia ostanut, olisi jäänyt syömättä. Jäätelö ei missään nimessä ollut pahanmakuista, mutta kahvijäätelö ei selkeästi ole oma juttuni. Pikarissa oli tummempaa ja vaaleampaa jäätelöä ja näistä vaaleampi oli enemmän suunmukaista. Tämä maku olisi paremmin toiminut yhdistettynä jonkun kanssa, mutta näin pelkälteen ei kyllä tule toista kertaa itse syötyä. 

Tätä seuraavaakin ostin vain pienen pikarin, koska keinotekoiset korvapuustijutut harvoin toimivat (aka korvapuusti korvapuustina! ;) ). 

Yllätyinkin positiivisesti, kun jäätelö ei maistunut keinotekoiselta korvapuustilta eikä kaneli puskenut liikaa läpi. Tämä olisi aivan fantastinen kombo jonkun pullataikinapohjaisen leivonnaisen kanssa :) Jäätelö itsessään ei kyllä yllä omiin suosikkeihini, mutta voin tätä kyllä toistekin syödä.

Mutta pakko todeta, että Kolmen kaverin jäätelöt ovat olleet aivan mahtava lanseeraus suomalaiseen jäätelökulttuuriin eli ei voi kuin kiittää Heikkiä, Ilkkaa ja Saulia, jotka ovat kehitelleet upeita makukomboja :) 

Pages