Mikä on identiteetti?

Ensinnäkin miksi tämä blogi? Siksi koska ajattelen puhuessani tai kirjoittaessa. Kirjoitusta olen käyttänyt jo pitkään, keskustelupalstoilla. Mutta ne eivät enää palvele täysin, joten koitan blogia.

Identeettiin sitten takaisin. Mitä se on? Se on lyhykäisyydessään minäkuva. Vieläpä puhdas ja selkeä minäkuva, joka muodostuu osittain lapsuudessa, osittain taas matkan varrella ja tietenkin muuttuu sen mukaan mitä itse ihminen muuttuu. Luonnollinen tilanne.

Mutta moni ihminen, minä mukaan lukien, ei ole saanut oikeanlaista peiliä katsoessaan minäkuvaansa. Joskus lapsuudessaan ja nuoruudessaan sitä on rakennettu. Minun kohdalla esimerkiksi se muodostui suorituskeskeiseksi ja osittain vääristyneen maskuliiniseksi. Koin olevani erilainen kuin muut ja sitä kaikkkea piti korjata egolla.

Hetkonen? Ego? Niin, ego taas on minäkuvan feikkiversio. Se on sellainen kuva itsestä, minkä olettaa olevan sellainen, minkälainen minun pitäisi olla. Sanoin olevani suorituskeskeinen, niin sain huomiota tai hyväksyntää kun olin ahkera ja tein kaikkea. Onpa torhakka poika! Muuten en kokenut olevani mikään. (Vaikka ei sitä kukaan oikeasti niin tarkoittanut) Tuo ego antoi minulle sitä, mitä muuten en saanut.Mikäs se olikaan se vääristynyt maskuliinisuus? No siinä missä vaikka tyttölapsi otetaan syliin ja häntä lohdutetaan, usein pojalle sanotaan, ettei isot pojat itke ja suru tai muu negatiivinen tunnetila pitää kääntää pois. Ei saa kokea. Soo soo. Ei kuulu miehuuteen. Nämä keinot kyllä sitten alkoivat aikanaan ärsyttämään. Ne ei tuntuneet reiluilta…täytyy olla muuta…

Vaikea sanoa omakohtaisesti mistä oma identiteetti alkoi puskea egon läpi, mutta kaikella tavalla se liittyy parisuhteeseen…. tai no… parisuhteisiin. Niitä on ollut jo jokunen, erilaisia, mutta vihkoon menee kuin Jeesuksen pääsiäinen aina. Ja minusta syynä on molemmin puolin tämä sama asia. Identiteetin ja egon taistelu kummassakin osapuolessa. Jaa miksikö?

Koska vaikka sinä kaivaisit sinun elämässäsi kaikki muut osa-alueet sinun oman puhtaan identiteettisi näköiseksi, sinulta puuttuu sinkkuna suhteiden osalta peili. Ja suhteessa vastassa voi olla toisen ego.

No tässä tullaankin sitten siihen ”kumpioliensinmunavaikana”-ajatukseen. Toisella voi olla hyvinkin selvää mitä suhteesta haluaa, toisella ei. Toisella voi suhteessa olla vahva ego tai identiteetti ja toisinpäin. Helkatin kimurantti yhtälö jo lähtökohdiltaan.

No, tässäpä tätä vääntämistä oman pään kanssa riittää. Kyllä. Luit oikein. Kyse on jokaisen ikiomasta ajukopasta, ei muitten. Muut ihmiset ovat aina omia yksilöitään ja niin sen pitää olla. Sinne ei voi vaikuttaa suoraan. Kaikki mitä jokaisen elämässä tapahtuu ohjattuna, pitää tulla hänestä itsestään. Muuten kyse on muuttamisesta.

On vaan haluttava ajaa itse itseään. Minä ainakin haluan kuskinpaikalle itse, enkä olla ohjattu ulkoapäin. 😊

suhteet ajattelin-tanaan
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *