Uusia jouluperinteitä Korppoosta

joulu2.JPG

Aatonaattona pakattiin peräkonttiin villasukkia ja suklaakakku, takapenkille mummu ja vaari, mieleen joulurauha ja reppuun vähän lukemista: edessä parisataa kilometriä ja pari lauttamatkaa, päämääränä äitin uusi koti Turun saaristossa, Korppoossa.

Vaikka äitin muutto tuosta naapurista tuonne kauas onkin lähinnä itkettänyt, niin on tämä ihanaakin. Minulla on siellä aina paikka, keskellä ehkäpä Suomen kauneinta luontoa, kaikessa hiljaisuudessa. Ihanaa on myös se, miten rohkea oma äiti on, etenkin kun tuo rohkeus on aina välittynyt minua kohtaan rohkaisuna: yhtäkään unelmaani tai hulluakaan tavoitetta ei ole lytätty, vaan tässä maailmassa kaikki on mahdollista. Muutto saaristoon, kuten näkyy, myös se.

joulu1.JPG

joulu4.JPG

Ajattelin, että tästä voisi tulla jouluperinne, Korppoosta, saaristosta ja perheestä. Sellaisia ei ole ollut vuosiin.

Yhden joulun vietin niin pienessä espanjalaisessa kylässä, ettei kukaan osannut englantia, valvoimme paikallisessa kuppilassa aamuviiteen espanjalaisia joululauluja laulaen ja olutta juoden. Yhden joulun vietin Pohjois-Intiassa ja siellä sain kutsun kristilliseen kommuuniin juhlimaan, syömään ja teetä juomaan. Ilta päättyi säntilliseen astangajoogaharjoitukseen joogakoulun ja asumukseni katolla liian ankaran opettajan opetuksessa. 

Mutta ennen noita seikkailuja (joihin niihinkään en olisi varmaan lähtenyt, ellei äiti olisi vähän rohkaissut), meidän jokainen aatto alkoi riisipuurolla pimeän aikaan, jatkui Lumiukolla, ruualla ja suklaalla, mentiin ulos bongailemaan joulupukkeja ja ihastelemaan valoja, sitten glögin ja saunan lämpöön ja lopuksi löydettiin lahjoja kuusen alta. 

Onpa kuinka kuivakan kuuloista tahansa, niin turvaa ja lämpöä se toi. Jatkuvuutta, rakkautta, yhdessäoloa, pysyvyyttä. Kaikkea sitä, mitä nyt elämässä tällä hetkellä haluankin. 

joulu5.JPG

Seikkailuista perinteiden ääreen, siis. Pulkkamäkeä, aamuvarhaita keskusteluja puuroa keittäessä, potkukelkkailua, merilintujen ihastelua, lehmän öisen ammunnan säikähtelyä, lunta paljaiden jalkapohjien alla.

Omia seikkailuja tietty nekin.

 

Kuvat Korppoosta

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *