Ihan pienesti vain

Heips

Piti poistaa edelliset tekstit… no se oli vain ihan mainossivu niille Oriflamen tuotteille joita edelleen myyn *vink vink oikea reuna* mutta en sitten enää mainosta niitä täällä, voisin ehkä kokemuksia kertoa jostain tuotteesta. Tästä tulkoot siis ihan sellainen tavallinen blogi jossa pohdin niitä näitä ja koska en ole mikään pitkän tekstin kirjoittaja niin ihan pienesti vain.

Olisi kyllä hienoa osata kirjoittaa oikein pitkiä tarinoita, olisi myös hienoa jos olisi niin hieno lauluääni että kehtaisi laulaa koko kansalle mutten omista kumpaakaan taitoa. Haluaisin myös olla tunnettu valokuvaaja joka pystyy ottamaan hyviä kuvia tilanteessa kuin tilanteessa mutta olen vain ujo luontokuvaaja joka piipertää metsässä hissukseen ja ottaa kuvan niistä joita se ei häiritse.

HipstamaticPhoto-570711014.819343.jpg

Pieni keskeytys tähän väliin… sain juuri Wilmasta viestin että tyttäreni oli saanut positiivisen palautteen, osasi aakkoset. Edellinen Wilmaviesti oli negatiivinen ”huono käytös” kun ei mennyt välitunnille ja se sekoitti äidin pasmat töissä kokonaan. Eihän se iso juttu ollut mutta kyllä sitä alkoi väkisinkin miettimään että mitä se ekaluokkalainen puuhaa kun ei halua välitunnille mennä.

No pienen keskustelun jälkeen asia oli ihan ok, hän alkoi korjaamaan rikkimennyttä korua ja piti puhella kaverin kanssa ja sitten ei ehtinyt laittaa vaatteitaan päälle ja ja ja… voi noita tyttöjä.

Että ihan mukava tälläinen positiivinen palaute välillä.

No nyt alkoi asiat rönsyillä… kertoo hyvin tästä mun pääkopasta jossa asiat vilistävät ties missä jutuissa.

Jatketaan miten hienoa olisi JOS olisin maratoonari, jaksaisin juosta 10 täyspitkää maratonia vuodessa ihan kevyesti ja kunto olisi huipussaan. Mutten minä ole sitäkään… jaksoin juosta kerran puolikkaan maratoonin ja sen jälkeen innostus lopahti ja nyt hengästyn jo 6 km lenkillä.

Tahtoisin olla taidemaalari, osaisin piirtää ja kuvittaa väreillä kangasta oman mieleni mukaan mutta minun vesiväritykseni ovat lapsen tasolla ja piirtäminen onnistuu vain mallia katsomalla. Koiran piirtäminen ei onnistunut edes siitä vaikka malli pysyi hyvinkin liikkumattomana, sitä kuvaa ei kehtaa edes lapselle enää näyttää.

Olisi hienoa omistaa mammonaa niin paljon ettei tarvitse joka tuotetta katsoa hintalapun mukaan, voisi käydä missä kaupassa vain… jopa siinä lähi S-Marketissa jossa on maailman kalleimmat hinnat. Mutta en omista mammonaa niin paljon, ehkä jos luopuisin omasta autostani emmekä kävisi ulkomaanmatkalla kerran vuodessa niin ehkä sitten voisin valita hövelimmin kauppani ja tuotteeni mutten silloinkaan olisi rahakas. Joskus ihmettelenkin että vaikka käyn vakityössä ja talolainat on maksettu niin miksi olen täysin ahdingossa rahallisesti. Niin… sitä sopii todellakin miettiä ja hyvin syvällisesti, pohdin sitä lisää täällä myöhemmin.

Mutta minulla on perhe, koti, työpaikka ja terveys… asiat ovat ihan hyvin. On ne ihan hyvin, ihan oikeasti mutta on myös mukava ajatella että mitä jos minusta olisi tullutkin jotain erityistä tai olisin rikas, miten asiat silloin voisivatkaan olla, eivät ehkä yhtään sen paremmin kuin nytkään mutta tietyt asiat voisivat olla helpommin tavoitettavissa.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *