Mitä sä todella haluat?

Pysähdy hetkeksi. Mieti mitä sä todella haluat? Vaikka vartin kuluttua, mutta myös huomenna, ensi viikolla, ensi kuussa, ensi vuonna ja viiden vuoden sisällä. Koska olet viimeksi uhrannut ajatustakaan elämäsi suuremman perspektiivin tarkastelulle? Tuskin kukaan tekee sitä päivittäin, olisi aika raskasta. Mutta joskus se tekee hyvää.

Itse olen viime aikoina pohdiskellut, missä oikein olen nyt, ja mihin oikein olen matkalla. Asiat ovat vaihteeksi (viimein?) taas mallillaan, ja heti kun pieni rauha astuu maahan, onkin hyvä hetki kartoittaa että mihin sitä on jatkamassa seuraavaksi. Osa elämän hienoudesta piilee juuri siinä, että mikään ei ole pysyvää, ja asiat muuttuvat jatkuvasti, ehkä hitaasti, mutta silti.

Koska olen kynän ja paperin suuri ystävä, vinkkaan että otat myös esiin kynän ja paperia. Kirjoita ylös seuraavat asiat:

  • Millaisessa elämäntilanteessa olet nyt? Opiskeletko? Mitä? Milloin valmistut? Missä olet töissä? Kauanko olet ollut siellä? Tykkäätkö työstäsi? Miltä sosiaalinen elämäsi näyttää? Mitä harrastat? Koetko itsesi hyvinvoivaksi?
  • Seuraavaksi tee lista siitä, millainen ihminen halusit olla. Mitä haluaisit saavuttaa tai tehdä, missä, milloin, miten, kenen kanssa, jne.
  • Vertaile näitä kahta listaa keskenään. Ehkä olet jo aivan täydellisessä paikassa, onnittelut siitä. -Jos et ole, pohdi miten voit tuoda näitä kahta kuvaa lähemmäksi toisiaan. Miten voisit tehdä sellaisia muutoksia arkeesi, että hitaasti lähestyisit haaveilemaasi olotilaa?
  • Listaa myöskin tavoitteisiisi johdattavia projekteja, ja jaa nämä projektit väliaskeliin, ettei motivaatio tipahda heti listaa lukiessa ”kirjoita kirja” -tyyppisestä ahmaisusta. Tuon esimerkkinä toimivan kirjankin kirjoittaminen alkaa ensimmäisen sivun ja ensimmäisen luvun kirjoittamisesta.

Muutokset harvemmin tapahtuvat yhdessä yössä ja omiin tavoitteisiin pääseminen vaatii määrätietoista harjoittelua. Mutta toisaalta siinä vaiheessa kun vitamiinien syöminen ensimmäisenä asiana aamulla muodostuu tavaksi asti, se ei siitä hevillä enää katoa mihinkään. Tai jos tarpeeksi kauan vaan tietoisesti varaa illalla aikaa lukemiseen ennen nukkumaanmenoa, ennen pitkää sekin muodostuu luonnolliseksi rutiiniksi. Jos haluaisit olla sosiaalisesti taitavampi, paras tapa harjoitella kyseistä taitoa on ajaa itsensä tilanteisiin jossa joutuu olemaan tekemisissä ihmisten kanssa,jne. Taito syntyy toistoista, aivan kaikessa.

Kannattaa myöskin omien tavoitteiden tavoittelussa pitää mielessä että olemme kaikki yksilöitä, eikä sama toimi kaikilla. Joku on esimerkiksi tehokkaimmillaan heti herättyään, toinen vasta auringon laskettua. Joku rakastaa lehtikaalia, toiselle se uppoaa ruoan mukana vain hyvin naamioituna. Esimerkiksi pitkään itse halusin olla ihminen joka osaisi juosta ja nauttisi juoksemisesta. Onhan juoksemisessa jotain todella coolia. -No ei siitä mitään tullut. Inhoan juoksemista, ja juokseminen luistaa ollen hauskaa ehkä pari kertaa vuodessa kun sää, fiilis sekä kuun ja tähtien asento ovat kaikki sopivassa kulmassa. Voin olla harvoin harrasteleva höntsä-hölkkääjä, mutta säännöllistä juoksijaa minusta ei ikinä saa. Nautin monen muun tyyppisestä liikunnasta, joten ehkä on ihan anteeksiannettavissa ettei jostain yhdestä jutusta tykkää. Kannattaa kuunnella itseään. Päämäärätietoinen harjoittelu on kuitenkin eri asia kuin itsensä rääkkääminen ja päänsä seinään hakkaaminen.

Suosittelen lämmöllä kokeilemaan yllä esittelemääni lista-systeemiä oman elämän suuntaviivojen piirtämisessä. Eteenpäin on helpompaa jatkaa kun tietää mihin on menossa.

Tsemppiä alkavaan viikkoon!

Millaisia projekteja suunnittelet parhaillaan? Mikä on sulle tämän kevään isoin juttu?

-Anna 

Kommentit (3)
  1. Tänä keväänä luen oikiksen pääsykokeisiin, ja viime hakukerrasta viisastuneena tulee lukeminen olemaan koko kevään ykkösjuttu. Motivaatio päästä kouluun on kova, sillä jos opiskelupaikka aukeaa, pääsen toteuttamaan elämässäni myös muita, isoja muutoksia..:)

  2. Mietiskelijä...
    6.4.2019, 19:49

    Mulla on monta projektia jotka olen jaotellut päivän eri aikoihin. Kun on monta projektia yhtä aikaa vetämässä niiden valmistuminen vie aikaa koska kaikki vaativat juuri tämän ajan joten en voi tehdä vain yhtä asiaa kerrallaan. Hiljaa hyvä tulee. Asioiden pilkkominen ja säännönmukainen toiminta onkin se avainsana. Kun tulee tapa/rutiini ei huomaa että joutuu tekemään paljon töitä. Ne ihanat rutiinit antavat elämälle tarkoituksen ja nauttii taaksepäin katsoessaan että sain kuin sainkin haaveeni toteutumaan. Minulla on sellaisia haaveita että ne vaativat aikaa ja vaivaa joten muistan levätäkkin välillä, mutta ne on vapaallakin alituisesti mielessä ja hion niitä. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Joskus huomaa suunnitelmien muuttuvan ja hioutuvan jotta saa lopputuloksesta paremman.
    Yksi haave on toteutettu on siihen tilalle tulossa aina uusi. Näin minulla on kasa projekteja vetämässä. Joskus jos tuntuu että stressaa joko relaan tai alan purkamaan helpointa projektia ja kun saan siihen hyvän vauhdin luistaa muutkin jutut. Toisaalta joskus on ihan pakko vaan relata. Näin keväisin saan valosta voimaa ja talvella käyn hieman rauhallisemmin, mutta silloin on kiva tehdä enemmän aivotöitä.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *