IPCC:n raportti ja mitä siitä on jäämässä käteen?

Ihme ituhippi

IPCC:n raportti julkaistiin maanantaina. Kyseessä on YK:n alainen ilmastopaneeli, jossa asiantuntijat ympäri maailman ovat yhteistyössä koonneet puolueettoman tieteellisten tutkimusten kokoelman ilmastonmuutoksesta. Raportti julkaistiin nyt, jotta eri maiden hallituksilla on tarpeeksi aikaa perehtyä siihen ennen joulukuussa Puolan Katowicessa pidettävää ilmastokokousta. Raportti linjaa, että jokin aika sitten Pariisissa allekirjoitettu sopimus, jossa tähdätään ilmaston lämpenemisen rajoittamiseen 2 celsius asteeseen ei riitä. -IPCC:n tuoreen raportin mukaan maailman keskilämpötilan nousu pitäisi rajoittaa 1,5 asteeseen ja raportissa tähdätään tilanteeseen jossa maailma olisi hiilipäästötön vuoteen 2050 mennessä, jos haluamme estää korjaamattomien vahinkojen syntymisen.

Jokin aika sitten juhlittiin sitä, että suurin osa maailman maita allekirjoitti Pariisin sopimuksen. Tähän mennessä 197 Pariisin sopimuksen allekirjoittaneesta maasta sen on ratifioinut 181 maata. Reilu vuosi sitten kohistiin siitä, että Yhdysvaltojen Trump julisti, että Yhdysvallat irtaantuu "ei-sitovasta" Pariisin sopimuksesta. -Paitsi, että sopimus ei ole "ei-sitova", kun Yhdysvallat ehti ratifioida sopimuksen jo ennen politiikan uutta aikakautta. -Jos Yhdysvallat olisi vain allekirjoittanut sopimuksen, mutta jättänyt sen ratifioimatta se olisi ei-sitova. -Pariisin sopimuksen Artiklan 28 mukaan, sopimuksesta on mahdollista irtisanoutua ilmoittamalla kirjallisesti YK:n pääsihteerille "kolmen vuoden kuluttua sopimuksen voimaan astumisesta osapuolen osalta", jonka jälkeen sopimuksesta vetäytyminen astuu voimaan vuoden kuluttua ilmoituksesta. Jos laskeskelemme tästä, tämä tarkoittaa sitä, että jos Yhdysvaltain tuorein presidentti ilmoitti halunsa sopimuksesta irtoamisesta 01.06.2017, ja Yhdysvallat on ratifioinut sopimuksen 04.11.2016,  Yhdysvallat on vielä osa Pariisin sopimusta vähintään 04.11.2020 asti. Siihen päivämäärään asti Yhdysvallat on Pariisin sopimuksen jäsenmaa, eikä kansainvälisen oikeuden mukaan saa tahallaan estää tai vaikeuttaa sopimuksen toteuttamista. Toisaalta se on sitten eri juttu jos "vahingossa" ei vaan ihan päässyt maaliin asti "kovista yrityksistä" huolimatta. 

Mutta tosiaan IPCC:n uuden raportin perusteella voimme Pariisin sopimuksen kohdalla huokaista, että ajatus on kaunis, vaan ei valitettavasti riittävä. Ja tämän vuoksi nyt odottelemme jos Katowicen ilmastokokouksesta nousisi jotakin parantamaan tilannetta. 

Ilmaston lämpeneminen tapahtuu jonkin verran nopeammin pohjoisilla alueilla, kuten Suomessa jossa ilmastomme on tähän mennessä lämmennyt jo 2 astetta. Ilmatieteen laitoksen ja muiden asiantuntijoiden mukaan Suomessa vuoden keskilämpötila voi nousta jopa 6-9 astetta vuoteen 2100 mennessä. 

IPCC:n raportissa ei esitetty kärjistetysti tiettyjä asioita jotka kunkin maan tulisi ehdottomasti tehdä, mutta toisaalta aika vahvaa vinkkiä antaa kuitenkin asiantuntijakomitean listaamat keinot ilmaston lämpenemisen hillitsemiseen, kuten esim. Suomessa paljon kohisuttanut neuvo siitä, että metsiä ei pitäisi hakata, koska ne ovat maapallon hiilinieluja, ja hakkauksen myötä niistä vapautuisi hiilidioksidia ilmakehään. Ironisesti Suomi on juuri ollut suunnittelemassa biotaloutta ja biojalostamoja, joissa luodaan metsä-materiaalista polttoainetta. Teoriassa ajatushan on ihan kiva. Uusiutuva raaka-aine, eli puu ja siitä jotakin bensan kaltaista(?) ainetta. Öljytön ratkaisu! Katselin uutisia jossa pääministerimme toisteli ettei ole biojalostamojen tulevasta käyttöönotosta huolissaan, sillä ne ovat kestävällä pohjalla. -Mutta miten tässä määritellään kestävä pohja? Saattaisin olla idean takana, jos kyse olisi pelkästään öljyn ja kivihiilen käytön vähentämisestä, tai istuttaisimme enemmän metsää (joka vielä kasvaisi humisten) kuin kaadamme sitä. Mutta biojalostamot ovat osa suurempaa kokonaisuutta, jonka kanssa saadaan varmasti kuulla jatkossa punniskelua ja asiantuntijalausuntoja. -Raportin toinen pieni suuri välitön vaikutus Suomessa oli lähinnä symbolinen, mutta ihan mieltä lämmittävä lupaus presidentti Niinistöltä leikata presidentin kanslian hiilijalanjälkeä kolmannekseen nykyisestä. 

Sitten se viikon suosituin unpopular opinion: "Miks mun pitäis tinkiä elintasostani, kun muualla eletään kuin viimeistä päivää?" ja "Suomen tekemisillä tai tekemättä jättämisillä ei ole isossa mittakaavassa mitään väliä, tämä maa on kärpäsen paska kartalla verrattuna isoihin saastuttajamaihin."

Alkuun kommentti jaksoi ehkä provosoida, mutta muutaman päivän jälkeen se väsyttää. Ja tavallaan ymmärränkin kyseisen näkökannan esittäjiä. Saattaisin itsekin yhtyä tuohon ajatusmalliin, jollen toivoisi jonain päivänä lisääntyväni, tai jos olisin (tietääkseni?) elämäni loppupuolella "enhän mä sitä kurjuutta tule enää näkemään" tai olisin vaan väsyneempi ja kyynisempi pessimisti. Aika harva kommentin esittäjistä kuitenkaan edes kieltää ilmaston lämpenemistä. Suurin osa vaikuttaa olevan vaan turhautuneita siihen, miten omalla toiminnalla ei tunnu olevaan mitään merkitystä ja sitten kaupunkilaiset "fillarikommunistit" jeesustelevat maaseudun Martille että pitäisi fillaroida, käyttää julkisia ja sähköautoja kun lähimpään ruokakauppaan ja terveyskeskukseen on 25 kilometriä syvällä harvempaan asutun Suomen uumenissa. -Ja sitten pitäisi ottaa vielä ilmastopolitiikka valtion prioriteetiksi, vaikka täällä on ihan tarpeeksi ongelmia muutenkin. 

Omalla tavallaan ymmärrän, että ilmastoahdistus pohjoisen olosuhteissa on monen mielestä "first world problem", kun ei tarvitse keskittää kaikkea energiaa elannon hankkimiseen ja hengissä selviytymiseen.

Mutta miksi juuri sinua kiinnostaisi?

1. Tropiikissa, rannikkoalueilla, kuivilla seuduilla ja vuoristoiden alueilla ihmiset kärsivät sen vaikutuksesta konkreettisesti elinalueidensa kaventumisena, äärimmäisinä säätiloina, ja ravinnon tuotannon vaikeutumisena. Tästä seuraa myöskin ilmastopakolaisuutta, jolloin ei ole enää muita vaihtoehtoja kuin lähteä kotialueelta johonkin missä on edellytykset "normaliin" elämään, jotka ovat kotoa kadonneet. 

2. Suomalaisesta luonnosta katoaa eliölajeja (ja uusia leviää) normaalia korkeamman lämpötilan vuoksi, ja riskeeraamme, ettemme voi näyttää lapsillemme tai lapsenlapsillemme Suomen luontoa kaikessa komeudessaan. Jo nyt osa jäähän ja lumeen sopeutuneista eläinlajeista on joutunut muuttamaan pohjoisemmille elinalueille Etelä-Suomen ollessa liian lämmin niiden lajinomaiselle elämälle. Samoin useat eläimet ovat levinneet "normaalia" pohjoisempaan, johtuen levinneestä lämpimästä elinalueesta. Samoin Etelä-Suomeen saapuu vieläkin etelämmästä uusia Suomen luonnolle epätyypillisiä eläinlajeja, johtuen soveliaaksi muuttuneesta lämpötilasta. 

3. Voimme heittää ikuiset heipat saimaannorpalle. Juuri sille uhanalaiselle kansallisylpeydelle jolla on maailman söpöimmät silmät. 

4. Lumettomina talvina Etelä-Suomessa ei paljon hiihdetä tai luistella muualla kuin keinojäillä.

5. Sinileväisessä meressä ei myöskään pahemmin vietetä hauskoja rantapäiviä.

6. Myöskään tulevaisuudessa useammin esiintyvät lumettomat talvet tuskin auttavat kaamosmasennukseen, kun tälläkään hetkellä meillä ei meinaa riittää resursseja mielenterveysongelmien hoitoon. 

7. Raskasta fyysistä työtä tekevien työ muuttuu riskialttiimmaksi helteiden lisääntyessä. Lapset ja vanhukset kärsivät helteistä ja voimakkaat helteet aiheuttavat terveysongelmia

8. Tulevaisuudessa kärsimme useammin voimakkaista myrskyistä, jotka katkovat sähkölinjoja ja rikkovat taloja puiden kaatuillessa mihin sattuu. 

9. Ilmaston lämpeneminen uhkaa myöskin meille tuttuja eksoottisia ruokia, kuten kahvi, banaani ja appelsiinit, johtuen näiden tuotteiden kasvatusalueilla mellestävistä helleaalloista, tulvista ja äärimmäisestä kuivuudesta.  

10. Erilaiset loiset ja sairauksia levittävät hyönteiset hyttysistä muihin olentoihin leviävät alueille joissa ne eivät ole aiemmin olleet erityisen huolestuttava ongelma. 

-> Eli siis suhteellisen tiiviisti ilmaistuna, vajaan viikon aikana olennaisimmat tapahtumat Suomessa liittyen kyseiseen raporttiin ovat some-ärsytys ja -huoli, joista on saatu aikaan raivoa molempiin suuntiin. Suuri osa ihmisistä on pohtinut kulutustottumuksiaan ja omaa vaikutustaan. Suomeen kaavaillusta biotaloudesta väitellään ja presidentin kanslia aikoo leikata päästöjään. -Ja siinäpä se kutakuinkin onkin. Aiheen ympäriltä olisi tietenkin kaikista osapuolista mukavaa jos asiasta käytäisiin rakentavaa keskustelua, emme ehkä ole kaikki ihan samaa mieltä, eikä kukaan halua luopua "saavutetuista eduista" vapaaehtoisesti. Silloin vapaaehtoisten tekojen ja "luopumisten" merkitys kasvaa, mutta myöskin poliittisen johtajuuden sekä suunnan näyttämisen merkitys ja etujen tasapainottaminen. -Millaisia arvoja haluamme Suomen edustavan? 

Eduskuntavaalit ovat tulossa suhteellisen pian. Helppo tapa vaikuttaa asiaan, on äänestää mitä tahansa ehdokasta/ puoluetta, joka ottaa ilmastonmuutoksen tosissaan ongelmana ja on halukas panostamaan asiaan tulevalla vaalikaudella. Hiljaiseen puolueeseen kuuluminen on vähän surullista puuhaa. Jos ei kerran neljään vuoteen viitsi käydä heittämässä lappua laatikkoon (ilman jotain oikeasti hyvää syytä), on ihan turha nurista, että politiikkaa tehdän tavalla tai toisella väärin. Vaalit ovat suorin ja vaivattomin tapa vaikuttaa neljä vuotta kerrallaan. 

... ja ettei menisi liian vakavaksi, niin linkkiä klikkaamalla pääsee ihastelemaan pörröistä kuuttia

Miten reagoit IPCC:n tuoreeseen raporttiin? 

-Anna 

Kommentit

Emmi Tuomisto (Ei varmistettu)

Ahdistumalla. Näin niinkuin lyhyesti sanottuna. :

Ihmeituhippi
Ihme ituhippi

Ihan ymmärrettävä reaktio, ja aika samoissa fiiliksissä olin itsekin. Nyt olen jotenkin koittanut sopeutua ajatukseen, että yksi ihminen ei voi kantaa yksin, tai edes pienessä ryhmässä kaikkia maailman murheita harteillaan. Teemme yksilötasolla ja ryhmissä kaiken tehtävissä olevan, ja sen jälkeen täytyy vain yrittää uskoa, että ei olisi itse voinut vaikuttaa asiaan enempää, mutta on ainakin tehnyt omasta puolestaan kaiken voitavan. 

Helppo tapa vaikuttaa asiaan, on äänestää mitä tahansa ehdokasta/ puoluetta, joka ottaa ilmastonmuutoksen tosissaan ongelmana ja on halukas panostamaan asiaan tulevalla vaalikaudella.

Sitten ei kannata äänestää ainakaan oikeistoa, koska sillä talouskasvu menee aina ympäristönsuojelun edelle.

Myöskään vasemmistoa ei kannata äänestää, koska se tahtoo turvata hyvinvointipalvelut ja kantaa vastuuta myös globaalista hädästä. Raha tulee talouskasvusta, joten vasemmistoa äänestämällä tukee ympäristötuhoa.

Voi äänestää myös vasemmistoa, joka ei kannata talouskasvua vaan kovaa verotusta yhteiskunnan rahoittamiseksi. Se kuitenkin näivettää Suomen talouden, jolloin autettavien määrä lisääntyy ja auttajien määrä pienenee.

Siinä ne vaihtoehdot nykyisessä järjestelmässä ovat.

Ihmeituhippi
Ihme ituhippi

Eiköhän sieltä listoilta löydy silti ihmisiä jotka ovat ilmastoasioiden suhteen intohimoisempia kuin toiset. Demokratia ei ole järjestelmänä täydellinen, mutta silti toistaiseksi paras olemassaoleva. 

iidis
Varpain jaloin

Hyvin samanlaisia mietteitä täällä. Isossa mittakaavassa äänestäminen on se keino, millä voi vaikuttaa. Sitten niillä oman elämän valinnoilla voi vaikuttaa ihan mikrotasolla. Tai ainakin voi itse valmistautua jo niihin mutoksiin, jotka tavalla tai toisella on meillä jossain välissä edessä.

Ihmeituhippi
Ihme ituhippi

Olen samoilla linjoilla kanssasi. Äänestämisellä on merkitystä, ja tärkeintä on tiedostaa omat arkipäivän pienemmät vaikutusmahdollisuudet. -Kukaan tuskin suoriutuu aina täydellisesti, mutta uskon että omiin tekoihin ja valintoihin tosissaan panostaminen ja niiden vaikutuksen tiedostaminen (ja ehkä vähän itseensä uskominenkin) on tärkeää. 

Eiköhän sieltä listoilta löydy silti ihmisiä jotka ovat ilmastoasioiden suhteen intohimoisempia kuin toiset. Demokratia ei ole järjestelmänä täydellinen, mutta silti toistaiseksi paras olemassaoleva. 

Minä olen linkolalainen. Kannatan rajua väkimäärän karsimista ja paluuta agraarisiin pienyhteisöihin.

Meitä on kuitenkin vähän. Suurin osa ihmisistä tahtoo entiset palvelut, virikkeet ja hyvinvoinnin ja samalla suojella ilmastoa. Valitettavasti näiden yhdistäminen ei ole mahdollista.

Demokratia on tuhon tie. Siinä ihmiset aina äänestävät omaa etuaan oman elämänsä mitalla. Raskaana oleva nainen ei tahdo tulla tuomituksi ympäristötuholaisena, vaikka tosiasiallisesti sellainen on. Hän ei myöskään tahdo luopua äitiyteen liittyvistä tuistaan, vaikka ne rahoitetaan luontoa riistämällä.

Jokainen ihmisryhmä on sitä mieltä, että juuri heidän kohdallaan on tehtävä poikkeus. Juuri minulta ei saa karsia. Juuri minä saan tehdä tämän lentomatkan.

 

Ihmeituhippi
Ihme ituhippi

Näkemyshän se on tuokin. Itse pidän Linkolan näkemyksiä yhteiskunnasta ja ihmisyydestä ehkä hiukan turhan synkkinä, karuina ja masentavina, mutta jos se itseä motivoi toimimaan ekologisemmin, niin mikäs siinä. (Luulisin?) 

Lähtökohtaisesti haluan kuitenkin luoda jonkunnäköistä toivoa ja positiivisia viboja tähän maailmaan kirjoitteluni kautta, eli tuohon ihmisyyden unohtavaan ajatteluun en yhdy. Kärjistetysti Linkololaisella logiikalla itsemurha olisi paras ilmastoteko, olisipa yksi hiilidioksidin tuottaja vähemmän, (tai voihan se jostain hänen tuotoksistaan löytyäkin, täytyy tunnustaa etten ole niin syvälle perehtynyt että voisin varmana väittää) ja sellaista ajattelua en vaan voi tukea millään muotoa, koska uskon että ihmisyys on tärkeää.

-Mutta tässähän sitten tullaan taas uskon asioihin ja siihen mitä kukakin arvostaa, joista voidaan sitten väitellä ajasta iäisyyteen. 

 Kärjistetysti Linkololaisella logiikalla itsemurha olisi paras ilmastoteko

Niinhän se on, mutta koska ihmisellä on muiden eläinten tavoin voimakas eloonjäämisvietti, vastuuta ei pidä jättää ihmiselle itselleen, vaan väkimäärän vähentäminen täytyy toteuttaa politiikan keinoin ja pakolla.

Pidän surullisena Lilyyn ilmestyneitä huolestuneita kirjoituksia ilmastonmuutoksesta, koska niistä huokuu sanoma, että vähän tekemällä voi vaikuttaa. Koska ongelmat ovat kuitenkin kulutuskulttuurissa, johon perustuu kaikki hyvinvointi, vähän tekeminen ei riitä. Ratkaisu ei ole pienen pieni viilaus vaan vallankumous.

Viime vuonna öljyn kulutuksessa tehtiin uusi ennätys. Myös kivihiilen käyttö lisääntyy. Saksa avaa parhaillaan uusia ruskohiilikaivoksia (kivihiiltäkin huonompi vaihtoehto), joita se aikoo hyödyntää yli vuoden 2050. Yhtenä syynä tähän on ydinvoimasta luopuminen. Saksan siirtyminen uusiutuvaan energiaan epäonnistui suurista satsauksista huolimatta, ja nyt se on vauraiden länsimainen paholainen.

Vaikka mitä puhuttaisiin, niin talous tulee olemaan jatkossakin ykkönen. Sitä tahtovat niin poliitikot kuin kansalaisetkin, koska taloudellisen vaurauden varaan rakentuu hyvinvointi ja valtaa pitävien rikkaiden rikastuminen. Valitettavasti kasvava talous myös tuhoaa ympäristön.

Huolestuneisuudella ja pienillä viilauksilla ei saavuteta mitään. Tällaisen sanoman levittäminen on vastuutonta, koska se luo ihmisille illuusion siitä, että olemme matkalla kohti ratkaisuja.

Ainoa todellinen ratkaisu on kuitenkin raju ihmismäärän pienentäminen ja kulutukseen perustuvasta talousjärjestelmästä luopuminen.

 

Ihmeituhippi
Ihme ituhippi

"Tällaisen sanoman levittäminen on vastuutonta, koska se luo ihmisille illuusion siitä, että olemme matkalla kohti ratkaisuja."

-> Tilanne on, että meillä ei ole ratkaisuja. Tai olisi, mutta niitä ei haluta toteuttaa. Viesti jota pyrin levittämään on, että ratkaisuja ei synny (tai niihin ei tartuta), ellemme toimi ruohonjuuritasolla ja vaikuta omissa elämissämme. Ja jokaisella ihmisellä on valta valita omasta puolestaan ja valita omat tekonsa, vaikka ulkopuolinen viitekehys säätääkin suuremmat linjat. Olen ehkä aika ihmiskeskeinen asian suhteen, haluan säilyttää maailman nykyisessä tilassaan ihmiskunnan hyvinvoinnin ylläpitämiseksi, tai ainakin suuremman pahoinvoinnin välttämiseksi. 

"Ainoa todellinen ratkaisu on kuitenkin raju ihmismäärän pienentäminen" 

-> Toisen maailman sodan jälkeen syntyi ihmisoikeusajattelu. Koska ihmiset ryhmänä keksivät päättää kuka on elämän arvoinen ja kuka ei. Siitä pääsee syvempiin filosofisiin kysymyksiin joihin itselläni ei ole vastauksia: Kuka on arvovaltainen pättämään kuka saa elää tai lisääntyä ja kuka ei, ja miksi? Huomioiden, että vaikka Saksassa hiukan vajaa sata vuotta sitten keksittiin järjestelmä tämän päättämiseen joka oli aikanaan alueellaan jopa yleisesti hyväksytty, se ei tarkoita että kyseessä olisi tapaus jossa toimittiin oikein tai jota mielestäni kuuluisi toistaa millään samanlaisilla tai erilaisilla valintaperusteilla, oli tavoite mikä tahansa. En ole ihan vakuuttunut että tuokaan ratkaisu olisi erityisen vastuullinen. 

".. ja kulutukseen perustuvasta talousjärjestelmästä luopuminen"

-> Kulutus on suurin ongelmamme, se on totta. Itse pyrin kannustamaan kestävämpään kuluttamiseen, enkä suuremmin henkilökohtaisesti perusta kertakäyttökulttuurin orgioista. Uskon enemmän muutoksiin kuin järjestelmien heittämiseen suoraan romukoppaan, sillä tyhjiöistä seuraa anarkiaa. Itseäni kiinnostaisi, miten itse luopuisit järjestelmästä? -Linkola muutti keskelle ei mitään. Siellä varmasti saa raapusteltua ajatuksiaan ylös, mutta saavutettua etua, eli tässä tapauksessa toimivaa nettiyhteyttä (tehokkaampaa propagointia varten) sieltä tuskin löytyy. 

 

Tuossa Riku Rantala sanoo oleellisen: "Jatkuva ilmastosyyllistäminen ei kohdallani toimi. Itsekeskeisyys, mukavuudenhalu ja saavutetuista eduista kiinnipitäminen ovat luullakseni myös lajityypillisiä ominaisuuksia. Sellainen vain olen – ja ymmärrän hyvin, miksi niin moni meistä on samanlainen."

Tämän vuoksi myöskään demokratia ei toimi. Ihmisten hyvinvointi tulee kieltää politiikalla ja pakolla. Omaehtoisesti ihmiset eivät pysty köyhyyteen palaamaan.

Ihmeituhippi
Ihme ituhippi

Tässä kaipaisin määritelmää hyvinvoinnille. Onko hyvinvointi puhdasta ruokaa ja tarvittavia lääkkeitä vai Phuketin lentoja ja kertakäyttömuotia?  

"Politiikka ja pakko" demokratian sijaan kuulostaa korvaani aika vahvasti diktatuurilta. En tiedä kovinkaan montaa diktaattoria jotka eläisivät kuten opettavat. Tai vaikka kansa eläisikin köyhyydessä, diktaattorin harvemmin tarvitsee. Jos taas henkistä hyvinvointia etsitään, harvemmin alisteisessa asemassa oleva on erityisen tyytyväinen oloonsa. Myöskin kuka sitten olisi sovelias "politiikan ja pakon" päättäjä ja toimeenpanija? Demokraattinen elin ei nimittäin kovin helpolla pääse yhteisymmärrykseen pakkotoimista jotka kirpaisevat aina myös itseä ja omaa kansaa. Toisaalta ainakin Pariisin sopimusta katsellessa huomaa, että yhteisymmärrykseen pääseminen on myös mahdollista. (Vaikkakin itseäni lainaten: "ajatus on kaunis, vaan ei valitettavasti riittävä). Toisaalta jonkun tasoisena optimistina uskon, että jos paria vuotta aiemmin on onnistuttu yhdessä, ei ole mahdotonta onnistua uudelleen vielä paremmin.   

Realiteetit huomioiden olen aika skeptinen kyseisen Linkola-henkisen utopian käytännön toimivuudesta missään olosuhteissa, vaikka ajatusleikkinä aihe onkin kiehtova argumentoitava puolesta ja vastaan. 

Karoliina (Ei varmistettu)

Juuri niin! Ei pidä antaa enää vaihtoehtoja edes USAlle. Kaikkien on sitouduttava jos meinataan että maapallolla on ihmisiä vielä sadan vuoden päästä. Se mikä on ekoteko, saisi olla halpaa, se mikä saastuttaa kallista. Saastuttavista maksettaisiin haittaveroa jolla tuetaan hiilinielujen istuttamista? Ihan vaan ideana.

Mari33 (Ei varmistettu)

"En tiedä kovinkaan montaa diktaattoria jotka eläisivät kuten opettavat. "

Tuo on niin totta.. Mm. Linkola (vaikka ei mikään diktaattori olekaan) itsekin on myöntänyt syövänsä lääkkeitä, olikohan se nyt ainakin verenpaineeseen tms. eli jos jättäis syömättä, kuolema korjaisi hänetkin nopeammin. Kukaan ei elä, kuten opettaa. Koska jos elää oppiensa mukaan, ei oo täällä opettamassa. Osittain olen Linkolan kannalla joissakin hänen näkemyksistään, mutta juuri nämä "kuka saa päättää kuka saa elää ja kuinka" ovat aivan liian hankalia kysymyksiä vastattaviksi. Ja kyllä sen tietää, että herrat ne porskuttais vaan ja muut pois pelistä. Todellakin olen kyllä sitä mieltä, että lentämistä voisi ihan poliittisin keinoin rajoittaa todella rankasti! Esim. lomalennot on periaatteessa ihan turhia siitä näkökulmasta, että vanhemmat haluaa opettaa lapsilleen muista kulttuureista, ja "matkailu avartaa". Niin no.. paljonkos siitäkään avartumisesta on hyötyä, jos ei ole maapalloa enää, jolla elää? Ihmiset ei tunnu yhtään oikeasti ymmärtävän, että kaikki tämä yltäkylläisyys on meidän omilta lapsilta ja lapsenlapsilta jne pois. Musta tuntuu ihan kamalalta ajatella, että mun jälkeläiset joutuis elämään jossain dystopiassa. Esim. ite oon yrittänyt tehdä just omilla pikkuvalinnoillani kaiken mitä vaan voin, ja ärsyttää että muille ne on yhdentekeviä. Esimerkiksi ennen lapsia lennettiin kerran vuoteen ulkomaille, mutta luovutttiin siitäkin, kun tajusin että sen voin hyvin vielä tehdä maapallon eteen, ja nykyään suositaan lähimatkailua ja kotimaan matkailua. Monet ihmiset kuitenkin lentää nykyään ihan vaan huvikseen lomalle tyyliin kerran kuussa! Musta se on hävytöntä välinpitämättömyyttä ja piittaamattomuutta kaikkia kohtaan. Toivoisin myös, että nää suuryritykset nykypäivänä hyödyntäis oikeesti enemmän nettiä ja muita tapoja, ettei aina tarvis lennättää työntekijöitä sinne paikan päälle.

Lisäks tää suuryritysten voittokulku sais todella loppua! Ihan totaalikielto kaiken bullshitin tekemiselle, myynnille ja markkinoinnille! Kukaan ei tarvii enää yhtään mitään ylimääräistä. Ja kaikki vaatekaupat, jotka teettää kertakäyttömuotia, pois vaan kokonaan. Ihan back to basics meininki kiitos olis tarpeen. Jonkun näköinen herätys koko yhteiskunnalle! Vähän tuli avauduttua, mutta on tää kyllä hermoja raastavaa välillä. Useimmiten yritänkin olla ajattelematta koko asiaa, muutoin kuin tekemällä kaiken, mitä vaan voin.

Ihmeituhippi
Ihme ituhippi

Olen kanssasi samaa mieltä lentämisestä. On olemassa paljon työhön liittyvää lentämistä, joka voitaisiin hoitaa etänä internetin kautta nykypäivänä. Lomalentäminen on myöskin aika kiperä kysymys. Se tuskin toimisi kovin hyvin, että nostettaisiin lentämisen verotusta, koska ne joilla on varaa lentäisivät silti todennäköisesti suhteellisesti yhtä paljon kuin aiemminkin, ainoastaan ne ihmiset joilla ei ole varaa lentää veron korotuksen johdosta jättäisivät lentämättä. Ehkä voisi olla hyvä ajatus siirtyä vapaanmarkkinatalouden kauhuun: tiettyyn lentokiintiöön per henkilö. Esim. vuodessa voisi lentää X määrän lentoja yksityishenkilönä, ja vaikkapa firmoille jaettaisiin X määrä lentoja per vuosi käytettäväksi työmatkalentämiseen. Koska toisaalta ne jotka eivät nykyäänkään juuri lennä, tuskin innostuisivat lentämään yhtään enempää, mutta ne jotka lentävät paljon saattaisivat rajoittaa lentämistään. -Tosin tuokin pakkokeino varmasti herättäisi huomattavaa vastustusta, ja minun itseni on sitä helppoa ehdotella muiden kustannuksella huomioiden etten lennä edes vuosittain.  

Mitä tulee suuryrityksiin, uskon että niin kauan kuin on kysyntää ja on tarjontaa. Itse koen parhaaksi ratkaisuksi kuluttaa omien periaatteiden mukaan: ostaa vain tarpeeseen ja olla tukematta omasta mielestä väärin toimivia yrityksiä. Koska mitä useampi ihminen kuluttaa fiksusti, sitä enemmän yritysten on siirryttävä kestävästi tuotettujen tuotteiden valmistamiseen, mikäli he haluavat pysyä markkinoilla. Hyvä esimerkki tällä hetkellä kuluttajien joukkovoimasta on nk. "kasvisruokabuumi" kun kasvisruoan kysynnän kasvaessa tuotteiden saatavuus muuttui paljon helpommaksi, eikä "liharuoka" ole enää automaatio, vaan suuri osa ihmisiä todella harkitsee valintaa tehdessään. 

 

Nettanen
Destination: Happiness

Hyvä, asiallinen ja informatiivinen postaus kyseisestä aiheesta, kiitos! Ahdistusta ja toivottomuutta asian suhteen on ollut täälläkin ilmassa tällä viikolla, mutta kyllä tästä vielä noustaan. Ja todellakin aion jatkaa myös ekotekojen tekemistä arjessani, olivatpa ne kuinka "turhia" tahansa jonku mielestä. Uskon myös, että hyvä leviää ympärilleen ja esimerkillä voi innostaa muitakin.

Ihmeituhippi
Ihme ituhippi

Olen samaa mieltä kanssasi! En tiedä kuinka paljon pystymme vaikuttamaan niiden ihmisten mielipiteisiin jotka kokevat ekologisemman elämäntavan yksittäiset pienet teot "turhiksi", mutta toisaalta usein itse keskustelussa jos olen aistinut että vastapuoli sulkeutuu heti jos sana "ekologinen" tulee esiin, usein ihan samoja asioita pystyy perustelemaan positiivisessa valossa myös rahan säästöllä, tuhlaamisen välttämisellä ja korkeammalla laadulla. -Loppujen lopuksi kuitenkin taitaa olla yhdentekevä millä saa jonkun innostumaan toimimaan ison päämärän eteen, tärkeintähän on vain että mahdollisimman moni ihminen on aktiivinen toimija, eikä passiivinen sivusta seuraaja :) 

"Politiikka ja pakko" demokratian sijaan kuulostaa korvaani aika vahvasti diktatuurilta.

Sitähän Linkolakin toivoo. Hänen näkemyksensä mukaan ongelma ei ole se, että eliitti porsastelee, vaan se, että kansa pääsee mukaan samaan porsasteluun. Linkola kannattaa eriarvoista yhteiskuntaa, jossa pienellä joukolla on lähes rajattomat resurssit samaan aikaan kun kaikki muut elävät niukkuudessa.

Kuinka syntynyt ongelma voidaan ratkaista demokratialla? Kuka luopuu lapsilisistä, opintotuista, terveydenhuoltopalveluista, palkankorotuksista, ilmaisesta koulutuksesta ja niin edespäin? Kaikkien niiden perusta on talouskasvussa.

Ei kannata harhautua kuvittelemaan, että ongelma on ratkaistavissa niin, että tekee yhden lomamatkan vähemmän tai syö vähemmän lihaa. Ne ovat täysin riittämättömiä keinoja, koska ongelma on globaali. Ratkaisu on agraariyhteisössä ja paikallisessa niukassa elämässä. Sellaisessa elämässä, jota maailman köyhimmissä maissa yhä paikoin eletään ja josta oli merkkejä Suomessakin vielä 1960-luvun maaseudulla.

Ensimmäiseksi on tuhottava kaupunkikulttuuri, koska kaupunkikulttuuriin syntyy turhaa kuluttamista. Tänäkin viikonloppuna Helsingissä pistetään menemään suunnattomat summat turhuuteen, sellaiseen, joka ei ole tarpeellista. Turhuus voi olla kulttuuripalveluita, urheilua, kahviloita, vaatteita, elektroniikkaa tai muuta roinaa.

Ei tällaiseen ole mahdollisuutta, jos uhka tahdotaan torjua. Laivat on pysäytettävä, ihmiset on pysäytettävä. Rajat on eristettävä ja on siirryttävä elämään pääsääntöisesti lähiympäristön kestokyvyn mukaan ja sovitettava ihmismäärä siihen.

On huolestuttavaa nähdä, kuinka ihmiset eivät tajua, että muutos vaatii elintason romauttamista ja hyvinvointiyhteiskunnasta luopumista. Pieni säätäminen ei auta, kun tällä hetkellä vielä niukkuudessa elävät alueet rupeavat vaurastumaan.

Käytettävissä olevat resurssit on jaettava kaikkien maailman ihmisten kesken, jolloin niitä tulee nuppia kohti olemattoman vähän. Suomessa ongelmia vielä lisää kylmä ilmasto. Pelkästään lämpimänä pysymiseen kuluu niin paljon resursseja, että sen jälkeen ei pystykään tekemään enää oikein mitään.

Ihmeituhippi
Ihme ituhippi

Linkolalainen filosofia on laskennallisesti ihan pätevää. -Siitä huolimatta en koe, että laskennallisesta pätevyydestä on erityisen suurta hyötyä siinä vaiheessa kun omasta mielestään niin radikaalit linkolalaiset vaativat raivokkaasti vallankumousta netissä, mutta eivät edes marssi peräkylän X läpi vaatimassa maailmanlopun orgioiden päättämistä. Kritiikin (myös yhteiskunnallisen) tulisi aina olla sen verran rakentavaa, että jos koet olevasi oikeassa ja sinulla on hyvä idea, voit myös itse elää oman ideasi näköistä elämää ja saada sitä kautta muutkin uskomaan ideaasi. Edes Linkolan teksteistä innostuvat eivät muuta Suomen perämetsiin ilman sähköpiuhoja käyttämään rahkasammalta paperin sijasta puuceessä vieraillessaan, vaikka sehän on juuri se rakentava ratkaisu jota he pitävät parhaana. 

Kyse on ehkä omasta näkemyksestäni, mutta oman arkikokemukseni perusteella puheet on suuret, mutta halu luopua edes omista mukavuuksista on myös linkolalaiselle vaikea paikka, jonka lisäksi tässä puuttuu organisointitaitoja ja intohimoa oikeasti elävän ja aktiivisen liikkeen perustamiseksi, joka on koko ideologian suurin kompastinkivi. -Vaaditaan hirveästi muita tekemään parannus, jota ei tehdä edes itse. Tämän lisäksi sitten vaaditaan päättäjiä muuttumaan, mutta ei itse tehdä todellista aktiivista poliittista vaikutustyötä. 

Tässä maltillisemmat ympäristöliikkeet ovat kuitenkin onnistuneet, esimerkkeinä WWF ja  Greenpeace, jotka jatkuvalla syötöllä ottavat kantaa ympäristöpolitiikkaan, lobbaavat aktiivisesti, ja jotka saavat todella mobilisoitua jäseniään turuille ja toreille vaatimaan parempaa huomista, saaden aikaiseksi julkista keskustelua ja saaden suuria massoja oikeasti tarttumaan tuumasta toimeen. Siinä on ero netissä poliitikkojen syyttelyyn ja uhriutumiseen. 

Maailman lopun ennustelun ja muilta vaatimisen sijaan tärkeintä olisikin ehkä katsoa peiliin. Mitä minä voin tehdä tämän eteen? Mistä olen itse valmis luopumaan? 

Haitulankeinussa

Helvetin hyvä kirjoitus ja myös kommentit, kiitos! Mä korostaisin median roolia. Näitä asioita pitäisi tuoda entistäkin enemmän esiin julkisuudessa. Pintajulkkisten ja bloggaajien vaatekaappien esittelyiden ja tyhjänpäiväisten haastatteluiden sijaan enemmän keskusteluohjelmia ilmastosta, kampanjoita yms, että saadaan yhä useampia innostettua mukaan omalla panostuksellaan. Asenneilmapiiri pitäisi muuttaa sellaiseksi, että viikonloppulennot Pariisiin ja miljoonat käsilaukut ei olisi enää cool juttu, vaan jotenkin noloa. Pitäisi toteuttaa laajoja isojen satsausten kansainvälisiä kampanjoita ihmismassojen mukaansaamiseksi. Jotenkin täytyisi saada ihmiskunnan mentaliteettia muutettua siihen suuntaan, että materialismi ei oo enää kova juttu. Talousjärjestelmät murtuisivat ja elinkeinoelämä muuttuisi täysin, mutta on ihmiskunta ennenkin käynyt läpi suuria murroksia ja selvinnyt niistä.

Mä en usko pakkoon enkä diktatuureihin. Kuka haluaa elää sellaisessa maailmassa, jossa ihmisyyttä ei ole, vaan hallitsee raaka jaottelu ihmisten kesken. Puistattava ajatus, että joku määrittelisi kuka saa elää ja kuka ei ole siihen riittävän arvokas. Fasistista.

Yksi tärkeä asia on väestönkasvun hillitseminen. Niitä keinoja pitäisi kehittää ja niihin panostaa.

Vierailija (Ei varmistettu)

Haitulankeinussa keinutaan oikein kivasti. Minä hyppään mukaan teeppä tilaa:)

Haitulankeinussa

Viereen mahtuu hyvin! :)

Ihmeituhippi
Ihme ituhippi

Kiitos! 

Media ja asenneilmapiirin muokkaus ovat tosiaan suuressa roolissa mitä tulee vaikuttamiseen. Uskon, että siinä mielessä on olemassa toivoa, sillä jos katselemme maailmaa esim. 60-luvulla oli ihan ok sanoa ja tehdä asioita, joita ihmiset nykyään katsovat silmät pyöreinä järkytyksestä. Yhteiskunnan lävistävät muutokset vain tapahtuvat erittäin hitaasti. Tämän asian suhteen tietenkin kaipaisimme hiukan ripeämpää muutosta, mutta uskon että yksilötasolla parhaiten se tapahtuu äänestämällä, tekemällä omia arjen tekoja ja tekemättä jättämisiä, sekä julkisesti keskustelemalla aiheesta kyllästymiseen asti. 

Väestönkasvun hillitsemiseen yksi suuri avain olisi kehitysmaiden tyttöjen ja naisten koulutuksen tukeminen, sillä korkeampi koulutus ja matalampi lapsiluku kulkevat tilastollisesti yhdessä. Toisaalta kiintoisana kolikon kääntöpuolena tähän tulee se, että koulutetut ihmiset myös nauttivat korkeammasta elintasosta ja sitä kautta tuottavat enemmän hiilipäästöjä. Aihe on hankala tasapainotettava. 

Kyse on ehkä omasta näkemyksestäni, mutta oman arkikokemukseni perusteella puheet on suuret, mutta halu luopua edes omista mukavuuksista on myös linkolalaiselle vaikea paikka

Totta kai. Eihän se vapaaehtoisesti onnistu. Ihminen on tuhoeläin, jos häntä ei laiteta kuriin väkivallan uhalla ja tarvittaessa väkivaltaa käyttämällä. Haaveet, että ihmiseläimen käytöstä pystyttäisiin loputtomiin muokkaamaan valistuksella, ovat turhia. Susi pyytää hirviä ja ihminen tuhoaa ympäristön. Se on näiden eläinten luonto. Evoluutiossa kumpikin on hyötynyt ominaisuuksistaan, mutta nyt ihmislajin kehitys on kääntynyt sitä itseään vastaan.

Olen yrittänyt ehdotella vihreille, ettei puolue ottaisi seuraaviin vaaleihin ehdokkaiksi ihmisiä, jotka harrastavat huvilentämistä. Eipä saanut ehdotus vastakaikua, ei vaikka lntäminen on yksittäisenä valintana hirmuteko. Kirjoitin siitä tuonne toiseen postaukseen, kopioin sen tähänkin.

Kun edes valistuneet eivät ole valmiita tinkimään kaikkein kuormittavimmasta toiminnastaan, niin miten sitten muut? Taas huudetaan, että jotain on tehtävä ja kaikkien on kannettava vastuu, mutta silti mitään ei tule tapahtumaan. Suomeen tahdotaan turismia luomaan työpaikkoja ja tukemaan taloutta. Lappiin tahdotaan brittejä ja kiinalaisia kuluttamaan tingeltangelia. Voitko kuvitella, että Orpo vaatisi lapin lomalentojen lopettamista? Voitko kuvitella, että edes vihreiden puheenjohtaja tekisi sen?

Laskettelukeskukset ovat oiva esimerkki kerskakulutuksesta. Yhtään ei helpota, kun niihin saavutaan lentokoneilla.

---

Finnairinkin monien mielestä rankasti kotiinpäin vetävän laskurin mukaan edestakainen Bangkokin lento aiheuttaa noin 1 200 kilon hiilidioksidipäästöt. Jotkut laskurit antavat samalle lennolle yli 3 000 kilon päästöt.

1 200 kilon päästöillä voi ajaa perusperhefarkulla noin 10 000 kilometriä. Jos siis nelihenkinen perhe käy Thaimaassa, se vastaa 40 000 kilometriä autolla.
 
Jos 1 200 kiloa muuttaa lihansyönniksi, se tekee 240 kiloa sikaa. Nelihenkisen perheen Thaimaan päästöillä siis syö liki tonnin possua. Siinä saa vedellä kinkun poikineen.
 
Lyhyemmillä lennoilla päästöt ovat tietenkin pienemmät, mutta koska nousu vie paljon polttoainetta, ovat nekin kuormittavampia kuin pelkän matkan perusteella kuvittelisi.
 
Minusta ei kannata äänestää puoluetta, joka ei vaadi jäseniltään lentomatkustamisesta kieltäytymistä. Lentäminen on yksittäisenä tekona niin merkittävä, että lyhyenkin lennon syntien sovittaminen on vaikeaa. Jos lennon tekee perheenä, se on mahdotonta.
 
Lentämisen määrä kaksinkertaistuu 15 vuodessa, tulevaisuudessa todennäköisesti paljon nopeammin, koska maailman keskiluokalle povataan nopeaa kasvua. Tällä hetkellä lentämisen osuus kokonaispäästöistä on pieni, mutta se johtuu vain maailman köyhyydestä. Henkilökohtaisena valintana se on kuolemansynti.  

Ihmeituhippi
Ihme ituhippi

"Olen yrittänyt ehdotella vihreille, ettei puolue ottaisi seuraaviin vaaleihin ehdokkaiksi ihmisiä, jotka harrastavat huvilentämistä. Eipä saanut ehdotus vastakaikua, ei vaikka lntäminen on yksittäisenä valintana hirmuteko."

"Minusta ei kannata äänestää puoluetta, joka ei vaadi jäseniltään lentomatkustamisesta kieltäytymistä. Lentäminen on yksittäisenä tekona niin merkittävä, että lyhyenkin lennon syntien sovittaminen on vaikeaa. Jos lennon tekee perheenä, se on mahdotonta."

-> En lähtenyt postauksessa, enkä lähde nytkään nimeämään yksittäisiä puolueita, sillä en ole kovinkaan puolueuskollinen äänestäjä. Tosin tuo esittämäsi ehdotus on mielestäni aika hauska, ja tuen näkökantaa, vaikka ymmärrän että puolueen riveissä saattaisi tulla ripeästi tyhjää mikäli yksittäisten kansanedustajaehdokkaiden elämäntyylivalintoihin puututtaisiin ehdokkuuden ehtona. Ja loogisesti siinä on riskinä, että jos henkilöllä on enemmän halua olla ehdokkaana, kuin ajaa elämää suurempia ideologioita, he löytyvät pian muiden puolueiden listoilta tukemassa talouskasvun vauhdittamista, jolloin lopputulos syntyvän politiikan muodossa on vielä huonompi kuin pelkkä tekopyhyys. Arvostan irvokastakin rehellisyyttä, mutta toisaalta voimme kysyä onko tekopyhyys laajemmassa skaalassa okei, jos sen avulla saavutetaan positiivisia päämääriä? -Tähän minulla ei taaskaan ole vastausta. 

Ja sitten mitä tulee vielä puoluejakoon: Meillä on esimerkiksi jo olemassa puoluepari SDP-Vasemmistoliitto. Ajettu ideologia on käytännössä todella sama, mutta keinot ja asenteet vaihtelevat maltillisemmasta radikaalimpaan. Mikään ei estä perustamasta puoluetta, joka olisi se "Vihreämpi liitto", kunhan saa vain kannattajakortit kasaan. 

Hyvä hyvästi (Ei varmistettu)

" "Suomen tekemisillä tai tekemättä jättämisillä ei ole isossa mittakaavassa mitään väliä, tämä maa on kärpäsen paska kartalla verrattuna isoihin saastuttajamaihin.""

Totta.

"Tästä seuraa myöskin ilmastopakolaisuutta, jolloin ei ole enää muita vaihtoehtoja kuin lähteä kotialueelta johonkin missä on edellytykset "normaliin" elämään, jotka ovat kotoa kadonneet. "

NÄMÄ EHDOT TÄYTTYVÄT JO ENNEN ILMASTOASIOITA.

Väestöräjähdys joita tuetaan mm. nälkäpäivä keräyksillä aiheuttaa jo pakolaisuutta. Menneisyydessä ruokitut lapset ovat lisääntyneet MONINKERTAISESTI. ONNEKSI OLKOON VIHREÄT!

Sori, näillä alueilla on tietty kantokyky ollut aina ja nämä ihmiset IHAN ITSE OVAT YLITTÄNEET SEN JO AIKOJA SITTEN.

Toisekseen jos ilmastoasioita ei ratkaista Kiinassa, Intiassa ja Afrikassa sekä Yhdysvallat jne. niin Suomen tekemisillä EI OLE MITÄÄN MERKITYSTÄ.

Afrikkalaisia ja aasialaisia voi ihan ITSEÄÄN syyttää omien elinolojensa tuhoamisesta Liiallisella väestönkasvulla.

PISTE.

PS. Teidän ajatuksillanne ette tee mitään muuta kuin kurjistatte muiden ihmisten elämää ja saatte itselleenne muka hyvän olon tunteen siitä että olette tehneet "oikein" ja olette "hyviä ihmisiä". Todellisuuden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Ihmeituhippi
Ihme ituhippi

Kiinnostavana faktana tähän alkuun, kuten mainitsin jo ylemmässä kommentissa: en ole puolueuskollinen äänestäjä. Vaikka olenkin ideologialtani aikamoinen ituhippi suurimmalla osasta elämän osa-alueita (kuten blogistakin on havaittavissa), en silti ole puolueuskollinen äänestäjä, tai muutenkaan erityisen puolueuskollinen. Ihan siitä syystä, että en koe, että ainoakaan puolue olisi täysin kannattamieni arvojen tai ratkaisujen takana. Monilla puolueilla on hyviä ja huonoja ajatuksia, mutta en erikseen kanna ainoankaan puolueen lippua esittäen sitä toista parempana. 

Mitä tulee väestönkasvuun, olen jossain määrin kanssasi samaa mieltä. Kehitysmaihin suuntautuva hyväntekeväisyys jota on harjoitettu, jossa viedään kohdemaahan ruokaa, vaatteita tai suoraan rahaa ovat osoittautuneet joko näivettävän paikallisen teollisuuden ja tukevan länsimaista tehotuotantoa sekä pikamuotia, tai raha on useammin kuin kerran päätynyt tukemaan alistavia hallituksia ja sodankäyntiä. Se ei kuulosta hyvinvoinnilta korvaani. -Toisaalta, uskon että kehitysmaayhteisytön piirissä on myös mahdollisuus myös hoitaa homma aiemmista mokista viisastuneena. Naisten ja tyttöjen korkeampi koulutustaso vähentää syntyvyyttä, jolloin tukemalla naisten ja tyttöjen koulutusta voimme osaltamme vaikuttaa väestönkasvuun. Toisaalta kuten aiemmassa kommetissa ylempänä mainitsin, nähtäväksi jää, nostaako koulutus myös elintasoa (ja siten hiilipäästöjä) kehitysmaissa. Toisaalta kuitenkin vaikka kulutus lisääntyisikin, se olisi silti laskennallisesti pienempi ongelma kuin suuri syntyvyys. Tästä voimme sitten taas siirtyä siihen, että maailmassa ei ole mustaa ja valkoista, on vain yksi valtava harmaan skaala, jossa asiat ovat joko parempia tai huonompia, mutta yhtä oikeaa totuutta ei ole. 

Toisaalta mitä tulee afrikkalaisten ja aasialaisten "ihan itse" kantokyvyn ylittämiseen, se on taas kaksipiippuinen juttu. Afrikkalaiset ja esim. intialaiset tuottavat yksilötasolla murto-osan keskimäärisen suomalaisen ympäristöpäästöistä, vaikka aluilla syntyvyys onkin suurta ja esimerkiski Intiassa väestö on suuri. Itse syyttelisin mieluummin Yhdysvaltoja, joka johtaa suurinta osaa tilastoista liittyen yhden kansalaisen keskimääräiseen hiilijalanjälkeen. Yhdysvallatkaan ei myöskään ole aivan pieni valtio, jolloin näitä poikkeuksellisen suuria hiilijalanjälkiä kertyy aika monta. Ja mistä niitä hiilijalanjälkiä tulee? Isoilta osin Aasiassa halvalla valmistetuista tuotteista jotka ovat joko kertakäyttöisiä tai joita kohdellaan kertakäyttöisinä ja siihen liittyvästä kertakäyttökulttuurin ihailusta, maailman suurimmasta lihatuotteiden kulutuksesta, sekä yhdestä maailman korkeimmista moottoriajoneuvojen määrästä per 1000 ihmistä joka hakkaa heittämällä jopa ajoneuvoliikenteestä riippuvaisen Suomen luvut, ja jopa roskan tuotannossa per henkilö vuodessa Yhdysvallat pitää kansainvälisessä vertailussa sijaa 19. joka ei suinkaan ole matalimmasta päästä. 

Ja miksi Yhdysvaltojen kerskakulutus on argumentoinnin kannalta oleellinen esimerkki? Jos kaikki eläisimme kuten jenkeissä, ilmastonmuutos olisi ongelmana luultavasti räjähtänyt käsiin jo vuosikymmeniä aiemmin. Toisaalt amyöskin Yhdysvaltojen tapaisten toimijoiden vaikutusta ilmastonmuutokseen ei voi vähätellä millään mittarilla, jolloin heidän tasoisensa kulutus vaikuttaa saimaannorppiin, ilmastopakolaisuuteen ja sinilevään aivan samalla tavoin kuin meidänkin toimintamme.

Mitä tulee argumenttiin "jos ei nekään, niin ei mekään" niin se ei oikein toimi. Jos joku on hukkumassa rannalla, mutta kukaan muu rannalla läsnäolija ei auta, se ei tarkoita sitä, että sinun velvollisuutesi auttaa olisi muiden toimimattomuudella poispyyhitty ja suhteellisesti ihan okei. Ei edes silloin vaikka olisit rannalla Michael Phelpsin kanssa joka toteaisi että tänään ei hengenpelastushommat huvita. 

Jos asiaa haluaa katsella toisesta näkökulmasta, tilastojen mukaan keskimääräisen amerikkalaisen hiilijalanjälki on 16,4 tonnia hiilidioksidia vuodessa. Keskimääräiselle suomelaiselle vastaava lukema on vuoden 2013 tilaston mukaan 8,5. Keskimääriselle tanskalaiselle sama luku on 6,8 ja Tanska ei ole erityisen tunnettu matalasta elintasostaan tai köyhyydestään. Keskimääräisen ruotsalaisen lukema saman tilaston valossa on 4,6 tonnia hiilidioksidia vuodessa. Keskimäärisen intialaisen hiilijalanjälki on vertailun vuoksi noin 1,6 ja keskimääräisen Etiopilaisen 0,1 tonnia vuodessa. -Jopa jos olemma ajttelematta Yhdysvaltoja, Afrikkaa tai Intiaa, voimme todeta, että Ruotsi ja Tanska ovat onnistuneet tekemään huomattavan tehokkaita rakenteellisia muutoksia kyseisen tyyppisiä lukuja saavuttaakseen, sillä elintaso molemmissa maissa on kutakuinkin sama kuin Suomessa. -> Eli kestävien valintojen luomiseksi elämää ei tarvitse edes hillittömästi kurjistaa. 

Vielä virtaa (Ei varmistettu)

Olen elänyt köyhyysrajan alla ilman mitään, oikeasti välillä nähnyt nälkää. Ei ole ollut edes bussiin varaa saatikka vessapaperiin. Siinä sitä säästöä. Ei ollut varaa lääkäriin ei ehjiin kenkiin. Siinä sitä kovempaa linkolaisuutta. Nyt on varaa ja nyt minä nautin muistaen aina ne köyhät päivät josta on jäänyt säästäväinen ote ja elämäntapa. En hassaa en tuhlaa, mutta olen nyt vanhempana oikeutettu hyvään elintasoon. Minulla ei ollut varaa valita ja valittaa. Ei ollut vaihtoehtoja. Kateellisena katselin muita. Luu loisti nahan alta. Ei tarvinnut miettiä kuinka laihduttaisi. Ei tarvinnut miettiä kun laiskottaa. Nälkä pitää pirteänä ja saa tekemään töitä.
Minä käyn ulkomailla kerran kaksi vuodessa ottaen konjakin koneessa.
Saan valita mitä teen elämässäni ja teen sen ilman huonoa omaatuntoa.

Ihmeituhippi
Ihme ituhippi

Uskon, että kaikki on suhteellista. En halua yksilötasolla ositella sormia, koska itsekään en ole täydellinen ihminen ja se olisi tekopyhää. 

Itse kuulen tässä ehkä sen näkökulman asiaan, että vaikka oletkin kokenut paljon, siitä on yhä jäänyt käteen "säästäväinen ote ja elämäntapa". Se on ehkä juurikin se ratkaiseva ero omaan sukupolveeni, "kaikki mulle heti nyt" asenteen kanssa. Jos lennetään, niin sitten lennetään koko rahalla joka toinen kuukausi koska "pitäähän koko maailma nähdä, minulla on oikeus" ja sitten kotona ja kohdemaassa käytetään aikaa kertakäyttöisestä muodista nauttimiseen. -Toki esimerkkini sukupolvestani on erittäin kärjistetty, mutta ei myöskään täysin vailla totuuspohjaa.

Ehkä merkittävin kysymys on oman toiminnan kokonaishiilipäästöjen määrä. Sen perusteella voi laskea miten suurta tai pientä oma kulutus on, miten energiatehokas oma koti on ja nähdä kuinka suuri osa omista päästöistä syntyy matkustamisesta. Näiden laskureiden perusteella voi laskea itselle oman tavoitteen "hiilibudjetin" ja sitten katsoa mitkä ovat asioita joista haluaa pitää kiinni ja mistä itselle ei niin merkityksellisestä asiasta voisi tinkiä.

Ja toisaalta edes lentäminen ei aina tarkoita lentoa Thaimaaseen, vaan Euroopassakin on lämpimiä, virkistäviä ja rentouttavia kohteita, eli vaikka lentäminen onkin ehdottomasti eniten hiilipäästöjä tuottava yksittäinen toiminto, senkin toiminnan sisällä on huomattavia eroja.  

Jänniä työkaluja oman kokonaisvaikutuksen arviointiin löytyy mm. Sitralta ja SYKEltä

Sitran elämäntapatesti 

Suomen ympäristökeskuksen Ilmastodieetti-laskuri

Mummonmökillä (Ei varmistettu)

Lapset, teillä on asiat ihan liian hyvin. Puutteesta on vielä niin vähän aikaa. Ottakaa ja eläkää kuten puhutte mutta älkää vaatiko muita siihen se ei ole helppo tie. Me taistelimme teille sen mikä teillä nyt on jottei teidän tarvitsisi kärsiä kuten me ja näin te kiitätte.

Ihmeituhippi
Ihme ituhippi

Olen samaa mieltä siinä kohti, että meillä tosiaan on asiat ihan liian hyvin. Ainakin materiaalisesti ja ruokaakin enemmän kuin riittävästi. Kuitenkin kaikilla asioilla on valitettavasti kääntöpuolensa. Liiallisen materiaalisen hyvinvoinnin seurauksena painimme maapalloa uhkaavan ilmastonmuutoksen kanssa, ja länsimaissa liian helppo ruoan saatavuus johtaa elintasosairauksiin jotka haittaavat kansanterveyttämme kokonaisuutena. 

Kannattaa otta lohtua siitä, että kyse on globaalista ongelmasta, eikä yksin suomalaisesta. Suomessa kärsittiin sotien aikaan, ja se on todella jotakin mitä en kenellekkään soisi enää jatkossa. Toisaalta elimme ympäristön kanssa huomattavasti paremmassa tasapainossa esim. 60-luvulla kuin nykypäivänä, johtuen siitä, että ennen teimme asioita joita emme enää nykyään tee, viljeltiin enemmän ruokaa kotona, marjastettiin, sienestettiin ja kalastettiin, ei harrastuksena vaan ihan tosissaan ruoaksi. Kun tavara hajosi, se korjattiin eikä ostettu uutta sormia napsauttamalla. Harrastettiin kotimaanmatkailua ja omistetiin vähemmän autoja. Jo muutaman askeleen taaksepäin ottaminen ratkaisisi monta nykyistä ongelmaa.

En usko siihen että ennen kaikki oli paremmin, mutta jotkin asiat olivat. Ja kun sitä aikaisempaa käytännönläheistä asennetta yhdistettäisiin nykyisin tarjolla olevaan teknologiaan, olisimme jo hurjasti lähempänä ratkaisuja moniin ongelmiin kuin mitä tällä hetkellä olemme. 

Niinpä (Ei varmistettu)

Ilmastonmuutos taitaa tulla joka tapauksessa. Pääpainon voisi jo siirtää muutosvastarinnasta ilmastonmuutoksn jälkeiseen maailmaan ja sen rakentamiseen.

Linkolan tyyppiset kalastaja, metsästäjät voi jättää omaan arvoon. Sillä tavoin tulee kaadetuksi kaikki metsät ja jokainen oravaa suurempi eläin päätyy pataan. Suurkaupunkien liepeillä tuho on vielä täydellisempi.

Ilmastonmuutos päättyy itsestään, kun kaikki helposti irtoava palava materiaali on maankuoresta poistettu. Minun profetian mukaan se tapahtuu kaikissa skenaarioissa.
Toki on järkevää että lopputuloksen saavuttamiseen menee mahdollisimman pitkä aika, jotta seuraaville sukupolville myös jäisi poltettavaa.

Muutosvastarinnasta siirtyisin uuteen agendaan jonka tärkeysjärjestys on ihan suoraan ihmisten perustarpeet, tilanteessa jossa ilmasto on lämmennyt, vedenpinta noussut ja fossiiliset polttoaineet ovat käyttökelvottomia (esiin saamiseen menee enemmän energiaa, kuin saanto).

1. Ruoka ja vesihuolto. Sähkötraktorit, lannoitteiden kierrätys. Vesiviljely, siirtyminen pikkuhiljaa enenevässä määrin kasvisruokaan.
2. Raaka-aineiden kierrätys, koska kaivannaisteollisuus ei nykyisellään voi toimia ilman fossiilisia polttoaineita.
3. Ihmisarvoiset olot kaikille. Nykyisessä talousjärjestelmässä resurssien jako ihmisille on vääristynyt. Jos ilmastonmuutosta vastaan taistellaan kunnolla ja kärkevästi, jokainen maa saa oman Trumppinsa. Täytyy myös huomioida että aina ja kaikkialla lait ja asetukset ovat loppujen lopuksi olleet merkityksettömiä, kun kansa villiintyy nälästä, epäoikeudenmukaisuudesta tai muusta asiasta. Aina ovat päättäjät löytyneet lyhtypylväästä tai kansasta tietty prosenttiosuus on laitettu seinää vasten. Siinä tilanteessa ei kysellä egologisia ja ilmastoystävällisiä patruunoita. Kaikkein surullisinta siinä on se että koko yhteiskunnan kehitys pysähtyy ja taantuu, mikä osaltaan vaikeuttaa selviytymisponnistuksia.

Aina sen naapurin päästöt käyvät virtuaaliseen nenäämme ja haluamme kieltää heiltä lomamatkat tai maasturin. Toisaalta oma lihan grillaus on se vuoden kohokohta. On mahdotonta sanoa mikä asia on kellekin tärkeää. Siksi on ehkä parempi yrittää elää oma elämänsä siten, että voi mennä hyvillä mielin pyhän Pietarin eteen vastaamaan kysymyksiin hiilijalanjäljestä.

Tämä on enemmänkin tarkoitettu vain keskustelua herättämään. Mielestäni blogikirjoitus oli asiallinen ja rakentava.

Ihmeituhippi
Ihme ituhippi

Tässä on kyllä karua realismia. Ainakaan suurimmalla todennäköisyydellä lämpötilan nousua ei tulla saamaan pysäytettyä IPCC:n raportin alleviivaamaan puoleentoista asteeseen, vaikka sitä kuinka toivoisikin. Tämän hetkistä maailmantilaa katsellessa, kommenttisi edustaa mielestäni todennäköisintä asioiden tapahtumakulkua. 

Olen ehdottomasti sama mieltä kanssasi kolmesta esittämästäsi pointista liittyen ruokahuoltoon, raaka-aineiden kierrätykseen ja ihmisarvoisiin elinolosuhteisiin. Oman taustani puolesta mielelläni uskoisin että lainsäädäntö on hopealuoti aivan kaikkeen, mutta toisaalta lainsäädännön merkityksettömyys epäoikeudenmukaisuudesta johtuvan kansannousun edessä on todistettu useita kertoja. Tällöin tietysti fiksuin vaihtoehto olisi tukea jo nyt ihmisarvoista elämää kaikille, sillä toisaalta Trumpin kaltaisten hahmojen nousu johtoon, reaktiona kansan turhautumiseen ja ulkopuolisuuden tunteeseen ympäri maailmaa, ei ole vielä ohi. 

Itse koen, että vaikka ilmastonmuutoksen kanssa taidamme jo istua bussissa joka tulee ajamaan alas kallion kielekkeeltä, uskon että tukemalla jo nyt juuri mainitsemasi kaltaisia keinoja niin omassa elämässämme kuin poliittisestikin, ehkä hyvällä tuurilla joko matka kielikuvalliselle kielekkeelle ajetaan hitaammin, tai kielekkeen alapuolella odottaisi hyvällä tuurilla jotakin sen verran pehmeää ettei kaikkien bussissa istujien peli olisi menetetty. Tietenkin ideaalitilanteessa tehtäisiin täysi suunnan käännös, mutta se vaatisi poliittista tahtoa jonka kanssa vaikuttaisi olevan vähän niin ja näin. 

Mitä tulee naapurin päästöihin olen samaa mieltä. On helppoa vaatia muilta asioita jotka eivät kosketa omaa elämää. Siinä mielessä olen pohdiskellut, että ehkä paras keino itse vaikuttaa ilman turhaa moralisointia ja erittelyä, olisi tiedostaa mistä omat päästöt syntyvät, ihan vain tietääkseen itse miten paljon mikäkin tuottaa hiilidioksidia, ilman ulkopuolista moralisointia siitä mikä oli tarpeellista ja mikä ei. -Sitten omiin päästöihin perustuvan tiedon valossa olisi mahdollista tehdä omassa rauhassa niitä valintoja jotka kutistavat omaa jalanjälkeä tinkien niistä asioista jotka eivät itselle ole merkityksellisiä. Esim. kovin moni ihminen ei saa erityistä mielihyvää hehkulampuista tai lämpöä falskaavasta talosta. Eristyksen hoitaminen kuntoon ja lamppujen vaihtaminen ledeihin ovat jo merkittäviä tekoja, jotka harvoin ovat kenenkään elämästä nauttimisesta pois. 

Vierailija (Ei varmistettu)

Ei tässä mitään syytä ole huoleen, kyllä päättäjät hoitaa meidän avustuksella asiat parhain päin. Ainakin Suomessa. Ulkomaista en tiedä. Onhan kyse heidänkin ilmastosta ja äänestäjistä:) Huoli pois :)

Linkolamaisissa ratkaisuissa ei ole mitään vikaa. Ne tarjoavat ihmiselle työtä, toimeentulon ja suojan.

Ongelma on ainoastaan se, että ihmiset eivät tahdo pelastaa ilmastoa. He eivät tahto elämäntapaa, joka on kestävä, kun se jyvitetään jokaiselle maapallon asukkaalle. 

Vierailija (Ei varmistettu)

Johtajia täytyy olla aina koska monikaan ei kykene siihen hommaan. Jos omaisuus jaetaan tasan ei demokratia toimi ja kaikilla on huono olla. Linkolaisuus on taivaanrannan haaveiljoiden persaukisten utopiaa, luojan kiitos. Luokkayhteiskunta vaikka se joistakin tuntuu ikävältä on ainoa toimiva systeemi.

Vierailija (Ei varmistettu)

Työ, toimeentulo ja suoja tehdään itse.
Tällä sivustolla huomaa ihmisten valistuneisuuden mitä tulevaisuuden uhkakuviin tulee. Ei siihen jyvitystä tarvitse toimiakseen paremman huomisen puolesta kaikille.

Kommentoi