Operaatio Maantienharmaa

Ihme ituhippi

Olen käyttänyt viimeisen vuoden hiusten kasvattamiseen, koska muutaman vuoden "pitkä polkka" kauden jälkeen oikeasti pitkä tukka olisi taas kivaa vaihtelua. Pituuden kasvattaminen on itsessään hermoja raastavaa, sillä koko ajan tulee mietittyä, että omaa olemusta saisi freesattua nopeastikin pikaisella saksimisella tai vaalennuksella. 

Suurin syy tähän projektiin on pituuskasvun lisäksi viimeaikoina pinnalle noussut luonnollisen hiustenvärin trendi, jota pidän aika hurmaavana. Motivaattorina kyseinen trendi on tosin vielä hankalammin saavutettavsissa itselleni kuin pelkkä pituus itsessään. Viime heinäkuussa mieleeni juolahti huonoin saamani paras idea ikinä. Koska teini-iässä en koskaan tullut harrastaneeksi kotivärjäilyä omatoimisesti, täytyihän sekin kokea, etenkin kun se on niiiin halapaa ja helppoa vaihtelua. Päätin spontaanisti blondata koko pääni vaihtelun vuoksi kun pituuteen ei saa koskea, ja huonostihan siinä kävi. Vietin melkein viikon ennen ensimmäistä vapaata kampaaja-aikaa kusisen valkoisen keltaisessa hampputukassa, ja tottakai jos väripurkki maksoi sen 10 euroa, kampaajakäynti vei 90 euroa. -Olipas tosi halpaa ja helppoa ja nopeaa. Sitten luojan kiitos kampaaja viimein pelasti sävyttämällä hamppupehkon uudelleen ja tummentamalla tyveä, niin että siitä oli helppoa alkaa kasvattamaan omaa maantienharmaata väriä takaisin. 

Näin puolen vuoden jälkeen oman värin takaisin kasvattaminen on päässyt kohtuullisen hyvään vauhtiin. Tässä yhä odottelen kärsivällisenä milloin voisin nauttia jälleen lapaluihin pitkästä tukasta ja omasta hauskasti helmenharmaasta väristä. Suurin hankaluus on olla tekemättä yhtään mitään. Olen tuhonnut latvani sen verran taitavasti, että olen aika vakuuttunut, että ne murenisivat seuraavasta kunnon kemiallisesta käsittelystä. Välillä myös pohdin, että siinä vaiheessa kun viimein pääni olisi hitaasti täynnä omaa maantienharmaata, juurikasvun ja omanväristen hiusten trendi on varmaan jo reilusti ohi ja sitten taas riemuitaan tasaisen platinablondiuden uutta tulemista ja alan itsekin himoita taas vaihtelua. 

Projektin positiiviset puolet: Ei mene rahaa kampaajalla, kun ei ole mitään syytä käydä siellä. Ei myöskään tarvitse stressata kampaaja-aikojen varaamisesta. Keho säästyy vaalennusaineen tuomalta kemialliselta shokkihoidolta. Hiukset saavat levätä kun niitä ei käsittele kemiallisesti puolen vuoden välein. 

Negatiiviset puolet: Pitää jaksaa vaan odottaa kärsivällisesti ja muistaa itsekuri aina kun alkaa kyllästyttää ja tekisi mieli vaan repäistä ja soittaa kampaajalle vaihtelun toivossa. 

Tähän projektiin on varmasti tulossa jatkossa päivitystä bloginkin puolella, mutta koska hius keskimäärin kasvaa sen noin senttimetrin kuussa, niin pienen hetken verran jatkopostausta tähän projektiin saa odotella. 

-Anna 

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu)

Se on kyllä totta että hiusten värjääminen on aika kemikaalipommi koko kropalle. Ja onhan se fakta että usein se oma väri sopii oikeasti tosi hyvin ja ilmettä voi fiksailla tarvittaessa leikkaamalla tai muotoilemalla.

Ihmeituhippi
Ihme ituhippi

Sitä jää tosiaan välillä pohtimaan, että kun kaikessa muussa elämisessä koittaa välttää voimakkaita kemikaalialtistuksia ja sitten samalla hiuksille on ollut taipuvainen tekemään vähän mitä sattuu. Oma hiustenväri on yllättävän kiva ja omaan väritykseen sopiva, kun sen kerrankin antaa vaan kasvaa esiin :) 

Kommentoi