”En osaa leikkiä”

Lapsi pyytää mukaan leikkimään. Tullaan tullaan. Hän tarjoaa innoissaan vihreää kaivuria ja sanoo, että minun tehtäväni on nyt leikkiä sillä. Lapsella on molemmissä käsissään pikkuautot. Hän on innoissaan ja silmät loistavat, kun asetun hänen vierelleen. Hän juttelee iloisesti. Ajatukseni karkaa hetken päästä. Lapsi palauttaa minut takaisin maanpinnalle ja käskee minun autoni tulemaan hänen autonsa perässä autopesuun. Tunnen syyllisyyttä siitä, että olen niin huono leikkimään. Olen niin huono keskittymään ja uppoutumaan leikkiin. 

 Moni aikuinen kokee, ettei osaa leikkiä. Läsnä oleminen, leikin valvominen ja kiinnostuksen osoittaminen ovat tapoja, joilla aikuinen on mukana leikissä. Kun aikuinen ihastelee lapsen leikkiä ja on siinä läsnä, vaikka vain istumalla kahvilan asiakkaana juoden muovimukista teetä, on sen vaikutus todella suuri lapsen itsetunnolle. Onhan se aikuisestakin upeaa, jos joku osoittaa kiinnostusta aikuiselle tärkeään asiaan. Lapselle leikki on tärkeää ja aikuisen on tärkeää olla siitä kiinnostunut. Aikuinen voi olla läsnä tilassa, jossa lapsi leikkii, seurata leikkiä, kommentoida, sanoittaa ja kuvata sitä mitä lapsi tekee. Lapsen ja aikuisen välinen leikki on todella tärkeää lapsen kehitykselle ja oppimiselle. Se rikastuttaa lapsen maailmaa, mielikuvistusta ja lapsen kieltä, se antaa lapselle itsevarmuutta ja lujittaa lapsen ja aikuisen vuorovaikutusta.

Aikuisen ei tarvitse tavoitella leikillä lapsen leikkiä. Aikuinen ei osaa leikkiä kuten lapsi. Aikuisen ei tarvitse tuntea syyllisyyttä siitä, ettei ole leikissä yhtä aktiivinen ja kekseliäs kuin lapsi. Leikkiminen on lapsen tapa olla. Leikki on jotain, jossa lapsi on taitava, jossa lapsi neuvoo aikuista. Useinhan aikuinen ohjaa ja neuvoo lasta, mutta leikissä tämä on toisin. Leikissä aikuinen oppii lapselta. Leikissä lapsi saa loistaa. Kyse on lapsijohteisesta leikistä. Annetaan lasten johtaa leikkiä ja annetaan heille tilaa toteuttaa itseään leikissä. Aikuinen antaa tarpeeksi tilaa lapselle ja mahdollistaa leikin.

Aikuinen toimii leikin rikastuttaja ja mahdollistajana. Tärkeintä on antaa aikaa leikille, mahdollistaa tilat ja välineet. Jatkuva kiire tai paikasta toiseen meneminen haittaavat leikkiä. Sotku ja liian suuri määrä leluja haittaavat leikkiä ja leikkiin syventymistä. Lapselle on helpompi, jos esillä on vain muutamia leluja kerrallaan, helpompi leikkiä ja helpompi pitää lelut paikallaan.  Aikuinen mahdollistaa myös pitkäkestoisen leikin, ehkä joskus välineet saa jättää paikoilleen odottamaan seuraava päivää ja leikin jatkumista? Leikissä aikuinen vastaa lapsen ehdotuksiin, ideoihin ja kysymyksiin. Aikuinen sallii ehdotuksia ja etsii mahdollisuuksia toteuttaa ideoita. Lapsi haluaa leikkiin kännykän, taiteillaan sellainen pahvista. Lapsi tarvitsee leikkiin kruunua, aikuinen antaa hienon hatun eteisen kaapista.

Aikuinen ei heti tyrmää lapsen ideoita. Lapsen tarjotessa kahvia kattilasta, ei aikuinen sano, ettei niin voi tehdä. Lapsen alkaessa tehdä majaa, ei aikuinen sano, että älä nyt sotke, kun tunnin päästä lähdetään. Enemmän sallimista, kuin tyrmäämistä. Jos jokin on mahdoton toteuttaa, mietitään yhdessä mitä voisi tehdä tai olisi mahdoton idea, jossain muussa tilassa tai toisena päivänä mahdollinen. Aikuinen toimii leikin innostajana, ei latistajana. Sen sijaan, että en minä nyt ehdi, kello on niin paljon, ei sitä sisällä voi tehdä tai  ei me nyt ulos lähdetä, voi miettiä muita tapoja. Aikuisen tärkeä tehtävä on myös valmistella leikin päättymiseen. Puistosta on mukavampi lähteä, jos aikuinen kertoo ajoissa asiasta ja valmistaa lähtöön kehottaen viemään leikin loppuun.

Tulipas autosta puhdas! Wau, oletpa taitava. Pesetkö minunkin auton? Lapsi suhisee matkien autopesun ääniä ja pesee autoja. Olet tainnut olla aitopesussa ennenkin? Hän kertoo, että ajaa joka aamu autopesun ohi bussilla tullessaan päiväkotiin. Lapsi alkaa miettiä, että mistä autoille saisi hyvän hyppyrin. Mietimme asiaa yhdessä. Laitamme pitkän penkin tuolin päälle liukumäeksi ja tyynyjä automaton alle. Jään seuraamaan menoa. Leikistä tulee villiä ja hauskaa. Minuakin naurattaa, autoilla on kova meno. Ne hyppivät hyppyreistä tosi taitavasti. 

Aikuisen ei tarvitse olla koko ajan läsnä leikissä ja aina mukana. Mutta on tärkeää olla siinä hetkittäin ja jonkin aikaa. On myös erittäin tärkeää antaa lapsen leikkiä yksin tai ikäisten kanssa. Usein sitä ajattelee, että leikki on jotain konkreettista, otetaan dublot esiin ja aletaan rakentamaan. Mutta leikki on paljon laajempi käsite ja oikeastaan leikki on yhteistä aikaa. Sen tavoite ei ole automatolle asettuminen tai dublojen rakentaminen. Leikki on yhdessä olemista, kohtaamista ja lapsen ja aikuisen vuorovaikutusta, jossa lapselle tulee olo, että hänet kohdataan ja hänestä ollaan kiinnostuneita. Leikkiä on päivässä yhtäkkiä paljon enemmän kuin mitä aikuinen on alkuun ajatellut.

On monia erilaisia tapoja olla mukana leikissä. Leikki ei ole vain jollain tietyllä lelulla leikkimistä. Leikki voi olla mitä vaan, yhteistä hauskanpitoa lapsen ja aikuisen välillä. Se voi olla pientä painia aamulla sängyssä tyynyjen kanssa, se voi olla sämpylöiden leipomista, pyörälenkki potkupyörällä, kauniiden kivien keräämistä pihalta, muistipelin pelaamista tai muovailua.

Aikuisen ei tarvitse stressata leikkiä ja ottaa siitä vastuuta, sillä aikuinen on leikin sivuhenkilö. Uskolla heittäytyä lapsen vietäväksi ja usko lapseen. Uskalla leikkiä! Jos olet epävarma, aloita jostain mikä on sinulle luontevaa ja mahdollisesti oma vanhuutesi.

-Iida

Kommentit (8)
  1. Aina puhutaan siitä, kuinka leikki on lapselle luontaista tai kuinka leikki onnlapsen työtä.
    Harvemmin kuitnekaan puhutaan siitä, että kaikki lapset eivät osaa leikkiä. Leikkimäänkin oppii vain harjoittelemalla, leikkimällä. Ja tähän tarvitaan usein aikuista.

    Pieni lapsi leikkii esinettä tutkien. Miltä se tuntuu, maistuu, kuulostaa.
    Sen jälkeen leikkiin tulee taso, jossa lelu tekee jotain. Vaikka pikkuauto, joka ajaa eteenpäin.
    Leikki saa uuden tason, kun esine tekee jotain sellaista, jota sen ”ei ole tarkoitus tehdä”. Vaikka kauhasta tehdään leikissä puhelin.
    Eri toimintojen ketjuttuessa leikkiin tulee juoni. Ensin yksi asia johtaa toiseen. Myöhemmin yhä useampi toiminto seuraa toistaan. Keitetään kattilassa ruokaa, jota sitten syötetään nallelle. Käydään kaupassa, keitetään ruokaa, syötetään nallelle. Jne.

    Aikuinen voi auttaa lasta leikin suunnittelussa. Voidaan Lapsen kanssa yhdessä jo ennen leikin alkua ”piirtää paperille leikin tarina”, siis jo ennen leikin alkua leikin käsikirjoitus, jossa on kaksi tai kolme toisiaan seuraavaa vaihetta. Esimerkiksi autoilla on todella vaikea leikkiä juonellista leikkiä. Yhdessä aikuisen kanssa voidaan joskus siis suunnitella etukäteen, mitä autot voisivat tänään tehdä ja minne mennä. ”Tämä punainen auto lähtee ensin kotoa. Mihin se ensin menisi? Kauppaan. Punainen autoa menee ensin kauppaan. Sitten se menee puistoon leikkimään keltaisen auton kanssa. Autot tulevat puistossa niin likaisiksi, että niiden pitää mennä vielä autopesuun.”
    Sitten aloitetaan leikki yhteisen suunnitelman mukaan.
    Aloitetaan kotoa, siirrytään kauppaan, sieltä puistoon ja sieltä autopesuun. Pysytään suunnitelmassa ja aikuinen auttaa viemään leikkiä eteenpäin yhteisen suunnitelman mukaan. Yhteinen leikki on valmis. Siinä on yhdessä sovittu juoni ja sen osaavat molemmat näin ollen leikkiä. On muuten aikuisellekin helppoa! Molemmat leikkivät myös tietävät, mistä tämä leikki alkaa ja mihin se loppuu.
    Leikin jälkeen voidaan vielä yhdessä kerrata ”käsikirjoituksesta”, mitä leikissä tapahtui. Kertomus on valmis!
    Ohjatussa, yhdessä suunnitellussa leikissä, lapsi saa kokemuksen juonellisesti leikistä. Tätä yhdessä aikuisen kanssa harjoiteltuaan hän kohta oppii kertomaan tarinan leikkiin myös itse itselleen. Aikuisen kanssa yhdessä suunniteltua leikkiä leikkiessä opitaan myös sitä taitoa, mitä on ottaa leikissä huomioon myös yhteiset sopimukset ja muiden mielipiteet. Tärkeä taito, kun ruvetaan leikkimään lasten kesken!

    Suunniteltu leikin ei ole tarkoitus kestää kovin kauaa. Siinä on alkuun hyvä olla vain ne kaksi tapahtumaa: ensin ja sitten. Pienen harjoittelun jälkeen lisätään se kolmaskin tapahtuma.

    1. Kiitos kommentista. Se on ihan totta, että toiset tarvitsevat leikkiin enemmän aikuisen tukea ja suunnittelua. Osa tarvii aikuista leikin käynnistymiseen, osa siihen, että pystyvät keskittyä leikkimään. Leikkiä on sen takia äärimmäisen tärkeä havainnoida, jotta sitä voi tukea oikealla tavalla. Sen takia aikuisen rooli leikissä on oleellinen.

  2. Ylellä on hirmu hyvä dokkari leikkimisestä ja siitä miten se on vähentynyt viime aikoina, etenkin ulkoleikit ja lapsijohteinen leikki. Suosittelen! Samansuuntainen kirjoitus tämä ja niin tärkeä asia! <3

    1. Pitikin heti mennä se katsomaan, sillä ennenkin sitä on suositeltu!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *