Mitä sinkkuna kaipaa eniten?

Postauksen voit myös kuunnella!

Hemmetti, että olen ollut sinkkuna kauan! Olen niin tottunut sinkkuuteen, etten oikeastaan edes kaipaa mitään muuta elämääni. Ja toisaalta kaipaan niin kovin. Kaipaan todella monia asioita ja toisaalta en edes tiedä mitä kaikkea voin kaivata, koska en tiedä mitä parisuhde voi parhaimmillaan edes antaa! Pidän edellistä suhdettani jollain tapaa nuoren tytön kokemuksena, jonka aikana kasvoin ja jonka jälkeen jatkoin kasvua. Äitiyden myötä vasta löysin paikkani maailmasta, joten seurustelu minuna nyt olisi varmasti aivan eri luokkaa, kuin silloin joskus. Sen vuoksi en tiedä mitä voisin kaivata, en tiedä miten hienoa ja rikasta, elämää täydentävää se voisi olla.

Tällä hetkellä kuitenkin kaipaan valtavasti läheisyyttä.

Sitä, että voin käpertyä jonkun syleilyyn. Pitää kädestä kiinni. Silittää pörröistä tukkaa. Kuljettaa käsiäni toisen keholla. Suudella. Kaipaan sitä, miltä suudelma tuntuu ja mitä se saa aikaan, kun kahdet huulet yhdistyvät. Kaipaan sitä, että varpaat koskettavat toisia varpaita peiton alla. Kaipaan toisen tasaista hengitystä, jota kuuntelen ennen nukahtistani kuin varmistaakseni, että siinä on joku. Kaipaan yhteisiä suihkuja, joissa tuijotellaan toistemme napoja.

Kaipaan seksiä. Kaipaan intohimoista rakastelua. Olen puolentoista vuoden aikana saanut kerran, joten totta hemmetissä kaipaan. Erityisesti kaipaan sitä, mitä suhde siihen tarjoaa. Sitä, kun tutustuu ja saa syventyä. Sitä, kun tuntee toisen kokonaan ja tietää ne heikoimmat kohdat.

Kaipaan keskusteluja. Ja aikuista seuraa. Kaipaan sitä, että joku kysyy miten minun päiväni meni. Kaipaan sitä, että saan laittaa jollekin viestin tai vaikka kymmeniä ja kertoa tärkeitä ja ei niin tärkeitä asioita. Kaipaan sitä hetkeä ennen nukkumaan menoa, jolloin on ne parhaat keskustelut. Kaipaan sitä, että voidaan lukea Helsingin Sanomia ja keskustella tärkeistä aiheista. Kaipaan myös sitä, että voidaan keskustella kaikesta turhasta, kuten siitä miten päin vessapaperi pitää telineeseen laittaa.

Kaipaan sitä, että saan nauraa yhdessä. Nauraa ihan ilman mitään syytä. Vedet silmissä. Jaettu ilo on paras ilo.

Kaipaan sitä, että saan jakaa elämää toisen kanssa. Arkea, jakaa arkea ja tehdä siitä yhdessä juhlaa. Kaipaan sitä, että saan tehdä jollekin voileivät jääkaappiin, kaipaan sitä, että joku on ladannut kahvinkeittimen valmiiksi ja kaipaan sitä, että päivän jälkeen voi rojahtaa sohvalle villasukat jalassa ja kietoutua yhteisen viltin alle. Kaipaan sitä, että voi tehdä yhdessä ruokaa ja ripustaa pyykit kuivumaan, kun molempia väsyttää. Kaipaan yhteisiä viikonloppuja ja tuntien aamupalaa, jolloin kahvikin ehtii kylmetä. Kaipaan post-it-lappuja, joissa on sydämiä.

Kaipaan sitä, että joku on siinä eikä lähde. Kaipaan sitä, että joku on läsnä. Että joku on, vaikka kaikki muu tuntuu kaatuvan niskaan. Joku tukee huonoina päivinä ja jakaa onnen hetket. Kaipaan sitä, että saan mennä jonkun viereen nukkumaan ja herätä samasta paikkaa tuijotellen toista ja sanoa hyvää huomenta kuiskaten, ettei muut herää.

Kaipaan sitä, että joku saa minut sekaisin, hulluuden partaalle ja vatsan kuplimaan pelkällä katseella. Kaipaan sitä, että jollekin olen tärkeä, parasta maailmassa ja joku on minulle niin tärkeä, että haluan hänen parastaan. Kaipaan sitä, miten toista ikävöi, jos on erossa.

Kaipaan sitä, että saan rakastaa ja sitä, että saan tuntea olevani rakastettu.

-Iida

KUVAT // Sasa Villa

Kommentit (3)
  1. Sama täällä < / 3 Koskettavasti kirjoitettu!

  2. Ymmärrän sinua. Kaipaan samoja asioita. Kun toinen laittoi päänsä rintaani. Kun me vain kokki yhdessä. Kävely yöllä. Olen sinkku kymmenen vuoden ajan. Haluaisin, että joku kuten sinä, puhuisi läpi yön, jopa typerästä

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *