Miksi pehmeä aloitus on niin tärkeää?

Eemi on nyt ollut päiväkodissa kolme viikkoa. Ensimmäisellä viikolla olin hänen kanssaan kolmena päivänä aamupalalta lounaaseen. Loppuviikosta jätin hänet itsekseen muutamaksi tunniksi. Seuraavalla viikolla menin itse töihin, mutta olin järjestänyt läheisen hakemaan joka päivä päiväunien jälkeen noin 13.30.  Näin Eemi pääsi omaan tuttuun kotiin ja sai aikuisen jamattoman huomion. Kolmannella viikolla hän oli päiväkodissa jo minun työpäiväni ajan.

Aloitus ei mennyt kuten itse toivoin. Tilanteeseen nähden sain Eemille järjestettyä hieman pehmeämpää aloitusta. Eemi meni ihan uuteen päiväkotiin, joka vasta aukesi loppiaisen jälkeen, joten emme päässeet aloittamaan tutustumista aiemmin. Toisenlaisessa tilanteessa, olisin käynyt Eemin kanssa ensin yhdessä muutamia päiviä ja jättänyt häntä siitä eteenpäin koko ajan pidemmäksi aikaa yksin, yhtenä päinä tunniksi, seuraavana kaksi, kolme, viisi jne.

Olen kuitenkin kiitollinen, että sain olla ensimmäisen viikon Eemin mukana. Tutustuin samalla kasvattajiin ja loin heidän kanssa suhdetta. Tapasin paljon muista vanhempia ja ryhmän muita lapsia. Keskustelimme aloituksesta ja sen tuomista tunteista. Minun oli itseni paljon helpompi palata töihin, kun tiesin kenen kanssa lapseni viettää päivää. Ei tuntunut niin pahalta antaa lastani kasvattajien huomaan, kun olin heihin tutustunut ja nähnyt heidän työskentelyään.

Pidän päivähoidon pehmeää aloitusta erittäin tärkeänä. Erityisesti alle 3-vuotiaiden aloittajien suhteen, muttei siitä ole isommillekaan mitään haittaa. Päin vastoin! Pehmeä aloitus auttaa lasta sopeutumaan uuteen, todella isoon muutokseen. Usein kuulen sanottavan, että lapsi oli niin reipas, ettei vanhempaa tarvittu päiväkodilla tai että lapsen kanssa ei mennä päiväkotiin, jottei lapsi totu vanhemman läsnäoloon siellä. Toisinaan vanhemmat kokevat olonsa päiväkodilla tarpeettomaksi tai vaivaannuttavaksi henkilökunnan toimesta. Moni vanhempi ei edes tiedä, että heillä on oikeus olla lapsen mukana päiväkodilla.

Varhaiskasvatuksessa  pehmeä aloitus on käytäntö, johon suositellaan  varattavan 1-2 viikkoa, jonka aikana lapsi yksin ja yhdessä vanhempien kanssa tutustuu päivähoidon toimintakulttuuriin ja toimintatapaan. Tustustuminen tapahtuu pikkuhiljaa ensin lyhyempiä aikoja ja sitten pidempiä aikoja päivien edetessä. Helsingin kaupunki suosittelee tutustumiseen varattavan yksi viikko. Kunnilla on varmasti hyvin erilaisia suosituksia ja toimintatapoja. Ruotsissa on pakollinen kahden viikon pehmeä aloitus. Saksassa taas useamman viikon, niin kutsuttu Berliinin malli. Siinä lapsi on ensimmäiset kolme päivää vanhemman kanssa päiväkodilla tunnin ajan, neljäntenä päivänä puoli tuntia yksin ja puoli tuntia vanhemman kanssa, viidentenä päivänä tunnin yksin ja siitä eteenpäin aina puoli tuntia pidempään yksin päivä kerrallaan. Olisi hyvä saada meillekin tähän asiaan virallinen koko maata koskeva käytäntö.

Aina ennen aloitusta pidetään aloituskeskustelu. Pehmeästä aloituksesta tulisi kertoa aloituskeskustelussa, jossa perheen kanssa voidaan yhdessä suunnitella heidän aloituspolkunsa. Aloituskeskustelun voi pitää perheen kotona, jos se perheelle sopii. Kasvattaja voi viedä mukanaan kuvan ryhmän aikuisista ja kuvia päiväkodista. Yhdessä voidaan jutella aloitukseen liittyvistä käytänteistä ja vanhempien odotuksista sekä tunteista. Aloittaminen on helpompaa, kun on jo jokin kosketus päiväkotiin. Kun perhe tulee tutustumaan yhdessä lapsen kanssa, henkilökunnan tehtävä on luoda positiivinen ja tervetullut ilmapiiri. Heidän tehtävä on ottaa ilolla vastaan ja opastaa.

Onnistunut aloitus kantaa pitkälle. Aloituksella nähdään olevan suuri rooli lasten ja perheiden sopeutumisessa päivähoitoon. Ei ole samantekevää miten se hoidetaan. Aloitukseen tulisi laittaa todella paljon resursseja. Se vaikuttaa perheen ja henkilökunnan luottamukseen ja avoimen vuorovaikutussuhteen syntymiselle.

Kun aikuinen on lapsen mukana, viestittää hänen läsnäolonsa lapselle turvaa. Lapsi uskaltaa lähteä tutkimaan uutta ympäristöään, kun hän tietää tutun ja tärkeän ihmisen olevan ihan lähellä. Lapsi on mahdollisesti paljon rohkeampi, kun vanhempi on läsnä.  Pehmeä aloitus tukee myös turvallista kiintymyssuhdetta. Lasta ei pakoteta itsenäistymään liian nopeasti, vaan pikkuhiljaa. Turvallisen kiintymyssuhteen muodostuminen lapsen ja kasvattajien välille on todella tärkeää sopeutumisen kannalta.

Vanhemman läsnäolo viestii myös kiinnostuksesta lapsen uutta arkea kohtaan. Vanhemman mukana olo kertoo lapselle, että päiväkoti on ihan hyvä paikka, siellä on turvallista. Lapsi varmasti laittaa merkille, kun vanhempi keskustelee kasvattajien kanssa. Hän huomaa, että kasvattajiin voi luottaa, vanhempikin tekee niin. Vanhemman läsnäolo rohkaisee lasta ja antaa tukea liittyä muiden joukkoon.

Vanhempi saa myös todella upean tilaisuuden tutustua päiväkodin arkeen, rakenteisiin, toimintatapoihin  ja päivärytmiin. Ja ennen kaikkea ryhmän kasvattajiin. Vanhemman on mahdollisuus saada realistinen kuva varhaiskasvatuksesta. Lisäksi vanhemman on helpompi keskustella lapsen kanssa päiväkodin asioista, kun tietää mitä tapahtuu ja millaisessa ympäristössä.

Lapset reagoivat päivähoidon aloitukseen eri tavoin. Vaikka lapsi saattaa vaikuttaa reippaalta, saattaa lasta silti jännittää, pelottaa tai stressata. Kaikki lapset eivät itke. Kaikki ei osoita mieltään. Kaikki ei lakkaa syömästä eikä nukkumasta. Osa taas tekee kaikkea tätä. Sitä voi aikuisena vain kuvitella miltä muutos lapsesta tuntuu. Yhtäkkiä edessä on uudet tilat, toimintatavat, päivärytmi,  eri säännöt, uudet aikuiset ja ryhmällinen uusi lapsia. Siinä voi olla sulateltavaa, vaikkei se näkyisi päällepäin. Vanhemman läsnäolo on lapselle tärkeää, vaikka vanhempi saattaa kokea itsensä turhaksi päiväkodissa tutustuessaan.

Minä suosittelen aina pehmeää aloitusta. Vanhemman kiinnostus ja tuki auttavat lasta sopeutumaan nopeammin.Aloitukseen kannattaa panostaa. Yhdessä tutustuminen, lyhyemmät päivät ja lyhyemmät viikot alussa ovat oleellisia, vaikka se vaatiikin perheeltä järjestelyjä. Uskon, että se palkitsee myöhemmin. Ymmärrän toki, ettei aina ole tukiverkkoja lähellä, ei ole toista vanhempaa, työnantaja ei jousta työajoissa, ei ole mahdollisuutta palkattomaan tai mahdollisuutta pitää heti vuosilomia. Joskus uusi arki voi alkaa todella yllättäen tai joskus päivähoitopaikan saamiseen mennä niin kauan, ettei pehmeälle aloitukselle ole aikaa. Siitä on turha itseään syyllistää vanhempana, vaan ottaa puheeksi kasvattajien kanssa, jotta he osaavat tukea oikein.

-Iida

LUE MYÖS

Pehmeä aloitus päiväkodissa

Huomio nämä aloituksessa

Kommentit (4)
  1. Aina ei vain mene niin, että pitkään tutustumiseen olisi mahdollisuutta. Elämässä saattaa tulla eteen tilanteita, joissa päivähoidossa on aloitettava heti kylmiltään. Niistäkin tilanteista selvitään, vaikkei ne ihan niitä oppikirjan ihannetilanteita olisikaan.

    Lapsen ja vanhemman persoonallisuus ja tempperamentti vaikuttavat aloitukseen myös paljon. Joskus lapsi on huoltajaansa valmiimpi jo jäämään. Toiset lapset itkevät lohduttomasti aamuisin vielä kuukausienkin päästä, mutta muistan minä niitäkin lapsia, jotka jo toisena päiväkotipäivänään ovat juosseet eteisestä kädet levällään suoraan syliin.

    Myös ikä ratkaisee. Pienelle jääminen ja tottuminen voivat olla helpompaa kuin isommalle lapselle.
    Toisaalta taas eskariin tulija jännittää ihan eri asioita ja ikävöi ihan eri juttuja kuin taapero.

    Kaikki tyylillään ja jokaisen kanssa on lopulta selvitty kynnyksen yli!

    Ps. Kaikissa kunnissa ei muuten tarjota mahdollisuutta käydä aloituskeskustelua lapsen kotona.

    1. Niin se on, kuten postauksessa kirjoitinkin. Elämässä tulee yllättäviä tilanteita ja aina pehmeä aloitus ei onnistu. Siitä on turha syyllistää itseään, kyllä siitä selvitään.

      Monet asiat vaikuttaa, ikä ja luonne ja aiemmat hoitojärjestelyt. Mutta silti ajattelen, ettei pehmeästä aloituksesta ole haittaa☺️

      Ja se on kyllä harmi ettei kaikissa kunnissa ole mahdollisuutta kotona pidettävään aloituskeskusteluun. Onneksi kuitenkin se on enemmän mahdollista kuin mahdotonta! On nimittäin todella ihana pitää aloituskeskusteluja kotona. Toki toisinaan perhe toivoo sitä päiväkodilla ja sekin toki sopii. Postauksen lopussa on linkki vanhaan tekstiini, jossa puhun enemmän aloituskeskustelusta.

  2. Asun Ruotsissa ja täällä kyllä vaihtelee käytäntö paljon paikasta riippuen, mitään virallista linjaa, että pehmeä aloitus olisi kaksi viikkoa ei ole. Mutta yleisesti kyllä on pehmeä aloitus käytössä. Sen kesto riippuu sitten paikasta, perheen tilanteesta ja tietysti lapsesta. Tosi hyvä käytäntö kyllä! Täällä kyllä mun kokemuksen mukaan työnantajat on joustavia ja päiväkotiin totutteluvaiheessa voi pitää vanhempainvapaata.

    1. Hyvä täsmennys, oon sitten käsittänyt väärin! Ja mahtava kuulla, että siellä työnantaja joustaa ja näkee sen merkityksen!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *