Asioista, joista on vaikea puhua

   Minun on todella helppo kirjottaa asioista. Minulle on todella helppoa olla avoin. Mutta on asioita, joista minunkin on vaikea puhua muille. Asioita, joita jopa hävettää sanoa ääneen.

Rinnat

Minulla on tubulaariset rinnat. Vaikka olen ollut kolmessa rasvansiirrossa, niin silti haaveilen implanteista. Tästä on todella vaikea puhua, sillä se usein ymmärretään niin, etten ole kiitollinen jo saamastani. Minun rintani ovat edelleen tubulaariset, vaikka niihin on lisätty rasvaa, niistä on tehty symmetrisemmät ja nännipihoja pienennetty. Minä tulin raskaaksi  kolmen kuukauden kuluttua viimeisestä leikkauksesta. En ehtinyt nauttia lopputuloksesta juuri yhtään. Raskausaikana rintani turposivat jonkun verran ja nännipihani suurenivat todella paljon. Nyt tuntuu siltä, että olen lähtötilanteessa niiden kanssa ja asia vaivaa.

Somessa viettämäni aika

Vietän todella paljon aikaa puhelimella. Asiasta on vaikea puhua, sillä se hävettää. Minua hävettää se miten paljon olen puhelimella. Teen puhelimella töitä ja eniten käytän Instagramia. Valmistelen kuvia, teen stooreja ja vastaan saamiini viesteihin. Päivästä riippuen vietän Instagramissa keskimääriin 2-4 tuntia. Minulle olisi vaikeaa viettää sometonta viikkoa, sillä työni kärsisi siitä todella paljon.

Säästäminen

Olen ollut todella huono säästämään, siis todella. Minusta oli mukava tehdä kaikkea muuta. En haaveillut vauvasta tai perheestä, en ylimääräisestä rahanmenosta. En minä muutama vuosi sitten osannut ajatella, että pian minulla on vauva, jonka allergiakorvikkeet vievät satoja euroja kuukaudessa. Jälkikäteen on aina hyvä olla viisas ja miettiä mitä tekisi toisin.

Vanhemmuuden kielteiset tunteet

Vaikka äitiys on parasta mitä minulle on elämässäni tapahtunut, on se myös ollut rankinta. On ollut raskasta oppia lyhyessä ajassa niin paljon ja pakosta. Siinä missä vauva tuo kaikki parhaat puoleni esiin, tuo se myös ne kehityskohteet. En todellakaan tiennyt, että voi ärsyyntyä, vihata ja menettää hermonsa vauvalle. Aika vaikea on sanoa, että on tehnyt mieli jättää vauva sänkyynsä ja häippästä. Vielä vaikeampaa on sanoa, että olisi tehnyt mieli heittää vauva menemään, kun on vain mennyt hermot. Kun joku kysyy ”Oletko nauttinut vanhempainvapaasta”, sitä vain hymyilee ja sanoo ”Olen, koko sielustani, parasta ikinä”.

Painonpudotus ja raskauskilot

En ole päässyt saamistani kiloista eroon vieläkään. Oikeastaan pudottamisen sijaan olen vain alkanut kerryttämään. Ja onhan se jo puhumattakin selvää, sillä se näkyy. Muut äidit tuntuvat onnistuvan, hehkuttavat vaunulenkkien ja imetyksen nimeen. Koko painonpudotus nyt vaan tuntuu yhdeltä noidankehältä. On liian väsynyt huolehtimaan itsestään, joten syö nopeita hiilareita, jotka väsyttävät lisää. Kun taas ravitseva ravinto antaisi energiaa, jolloin unenpuute ei tuntuisi niin pahalta. Mutta yritäppä tässä nyt sitten. Eniten hävettää töihin paluu, kun työkaverit muistavat kymmenen kiloa hoikempana.

Kadehtiminen

Tunne muiden joukossa, mutta silti sellainen, mikä on vaikea sanoa ääneen.Ainakaan sitä asiaa, josta on jollekin kateellinen! Hieman tunne on salaa kielletty, vaikka oikeastaanhan se vaan kertoo mitkä asiat ovat itselle tärkeitä ja mitä pitää oman onnellisuuden kannalta oleellisina. Olen viimeaikoina iloinnut ystävän saavutuksista ja samaa aikaa tuntenut kateutta. Olen katsonut, kun ystävä muodostaa parisuhteen, perustaa perheen, toteuttaa unelmiaan, pudottaa painoa ja samaa aikaa päättänyt, että minäkin. Silti kateellisuus hävettää ottaa puheeksi ystävän kanssa.

-Iida

LUE MYÖS

Kun katellisuus kalvaa

hyvinvointi ajattelin-tanaan mieli
Kommentit (19)
  1. Miksi ihmiset jäävät vellomaan asioihin jotka heitä ahdistaa?

    Rinnat mistä ei pidä; tekee enemmän töitä ja laittaa silikoonit. Näitä saa myös osamaksulla. Jos ei voi rakastaa omaa vartaloaan niin miten sitä voisi kukaan muukaan rakastaa jos kantaja potee jotain ihmeellistä ”häpeää”itsestään.

    Raskauskilot; palkkaa pt:n ja ottaa ruokavalion käyttöön. Lihominen on epäterveellistä ja voi aiheuttaa myös muuta ahdistusta jos oma vartalo ei miellytä. Vaatii itsekuria ja omistautumista asialle. Ulkopuolinen on hyvä ottaa apuun jos ei ole selkärankaa.

    Säästäminen; on lukemattomia säästöblogeja mistä hakea vinkkejä ilmaiseksi. Ja kun kehonkuva ja itsetunto on kohdillaan niin helposti pääsee tilanteeseen missä ei tarvitse enää kauniita tavaroita/vaatteita. Voi nähdä kauneutta missä vaan, materialismi ei tuo onnea.

    Kotihäpeä. Laiskuutta olla pitämättä koti kunnossa. On todellä ällöttävää mennä kylään paikkaan missä ei ole pidetty kodista huolta. Heijastaa myös ihmisen muuhun elämään jos on niin ”masentunut” ettei jaksa pitää ympöristöään siistinä. Eniten säälittää ne lapset mitkä elävät siinä rojun ja saastan keskellä ja oppivat pitämään sitä ympäristöä normaalina.

  2. Heei, siis mitä vikaa tubulaarisissa rinnoissa on? Mun eksällä taisi olla sellaiset, huomasin sen oikeastaan vasta kun googlasin blogiasi luettuani ”tubulaariset rinnat”. Pidin hänen rintojaan kauniina ja omanmallisinaan. Ei hänkään niistä koskaan valitellut. Tyylejä ja rintoja on monia! Ei kaikkien tarvii olla pyöreitä ja silarimaisia. Ne On silti ihania.
    Piti kommentoida kun yksi aiemmista kirjoitti että ”mulla olisi hyvä itsetunto jos rintani olisivat erilaiset”. Tai jotain sinnepäin. Tän kommentoijan logiikka on tosi nurinkurista. Hänelle sanoisin: jos sulla olisi hyvä itsetunto, hyväksyisit rintasi sellaisina kuin ne on. Hyvää itsetuntoa ei osteta muokkaamalla omaa kehoa yleisen kauneusihanteen mukaiseksi, vaan harjoittamalla armeliaisuutta ja hyväksyntää itseään kohtaan. Sori kommenttini saarnaava sävy, mutta just tällaiset asiat on niitä koetinkiviä joiden kautta siihen hyvään itsetuntoon ja itsehyväksyntään kasvetaan.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *