Haagan coolein nainen

Iidan matkassa

Sain viestin ystävältäni Tiialta, että mitä teen. Sanoin etten tee kummia, ajattelin kahvit juoda ja lähteä jossain kohtaa salille. Tiia tuli kahviseuraksi ja se todella piristi mieltä. Usein sitä tuntee olevansa liian väsynyt sosialisoimaan, mutta siitä huomaa saavansa kuitenkin aivan uutta voimaa. Tiia on muutenkin aivan ihmeellinen ystävä. Tietämättäni olen lapsena käyttänyt Tiian vanhoja vaatteita. Kävimme samaa ylä- ja ala-astetta. Minä tiesin Tiian, mutta Tiia ei tiennyt minua, olinhan muutaman vuoden nuorempi rääpäle. Tapasinkin Tiian vasta tätä postausta tehdessä. Tapasimme ensimmäiselläni ja toistaiseksi viimeisellä nyrkkeilytunnilla. Menin heti esittäytymään ja kerroin meidän olevan kotoisin samalta paikkakunnalta. Tiia ei kuitenkaan muistanut minua. Niin utelias hän oli kuitenkin ollut, että stalkkasi facebookista ja laittoi viestiä. Tiia ehdotti, että voisi kuvailla mua. Tässä postauksessa on ensimmäiset yhteiset kuvamme.

Nyt me sitten asutaan melkein naapureina ja kulutamme toistemme sohvia harvase ilta. On ihana saada ystäviä elämäänsä. Olen kiitollinen jokaisesta. Nämäkin kuvat vaativat vanhan hylätyn tehtaan katolle kiipeämistä. En ollut koskaan tehnyt sellaista, että olihan se ehkä villeintä mitä olen tehnyt noin 24 ikävuoteen mennessä. Ja parasta kaikessa oli se, että yksi ihminen voi saada harmaasta kevätpäivästäsi keltaisen. Tiia nimesi näiden kuvien albumin "Haagan coolein nainen" -nimellä. En tiedä coolista, mutta ainakin olen Haagan onnellispöllyisin nainen. Ystävän kanssa vietetty aika voi tehdä kummia. Minulla on aina ovi auki ystäville, joka kävikin ilmi jo edellisestä postauksesta!

-Iida

 

Kommentoi

Kommentointi on sallittu vain kirjautuneille käyttäjille.