Ihanaa keskikesää ja hyvästit vanhempainvapaalle

Juhannukseen kiteytyy nyt todella paljon. Juhannuksena tulee täyteen vuosi poissa työelämästä. Tasan vuosi sitten jäin kesälomalle ja siitä äitiyslomalle. Ja nyt tänä juhannuksena vanhempainvapaani loppuu ja jään kesälomalle ennen hoitovapaata. Minun vauvani täyttää tänä viikonloppuna 9 kuukautta.

Vietämme keskikesän ihaninta juhlaa, vuoden valoisinta aikaa, se on usein todella odotettu juhla ja monen loman alku. Ja silti ilosta huolimatta minulla on haikea olo. Juhanuksesta illat pimenee. Haluisin sanoa kesälle, että älä mene, pysy vielä. Kesä kyllä pysyy, mutta juhannuksena se aina iskee, ettei kesä ole täällä ikuisesti.

Haikeutta tuo myös se, että jokin elämässäni päättyy. Vanhempainvapaa. Minun vauvani on iso vauva. Mihin tämä aika katosi? Ja kirjoitinko juuri minä tuon lauseen tuohon? Vuosi sitten ajattelin, että onpa ihana jäädä äitiyslomalle. Ajattelin, että vuoden aikana ehdin keksiä, että mihin lähden elämässä vanhempainvapaan jälkeen. Ja tässä minä olen. Aivan yhtä tyhjin ajatuksin kuin vuosi sitten. Yhä mietin minne mennä ja kuka olla. Että tämä vuosi ei ole ainakaan yhtään siinä auttanut, itsensä löytämisessä nimittäin. Itselle on on ollut niin vähän aikaa.

Toisaalta tämä vuosi tuntuu todella pitkältä. Siihen on mahtunut rakastumista, deittailua,treffejä, sydänsuruja, vauva ja aivan uusi elämä äitinä. Henkisesti vuosi on ollut niin pitkä, sillä en ole koskaan kasvanut näin paljon, kuin nyt.

Vaikka olo onkin haikea, niin on se myös kiitollinen. Minun työssäni varhaiskasvatuksen opettajana on kesäloma ja lomaraha. Saan jäädä 5 viikoksi palkalliselle lomalle, ennen kuin tuloni romahtavat totaalisesti. Olen toki tehnyt henkistä valmistautumista. Lisäksi olen kiitollinen siitä, että voin jäädä hoitovapaalle. Olen mielessäni miettinyt Eemin viemistä päiväkotiin, sillä osa alottaa varhaiskasvatuksen parissa heti vanhempainvapaan jälkeen. Ja miten onnellinen olenkaan, että saan olla hänen kanssaan vielä kotona. Miten kiitollinen olen tästä blogista ja sinusta, joka klikkaat lukemaan juttujani. Sinä mahdollistat minun unelmaani. Minä saan olla kotona.

Ihanaa juhannusta!

-Iida

PS: Nykyään, kun on niitä self honeymoon -matkoja, niin taidan olla sellainen self bride ainakin näiden kuvien mukaan! Todellisuudessa seitsemän kukkaa lähtee tyynyn alle ja toivotaan juhannustaikoja!

Kommentit (5)
  1. On hienoa, että osaat olla kiitollinen siitä mitä sinulla on. Kiitollisuus on ainakin tehnyt musta paljon onnellisemman 🙂
    t. toinen varhaiskasvatuksen opettaja ja bloggaaja Ida
    http://www.lily.fi/blogit/kotona-kaupungissa

  2. Ihanaa, että voit jäädä vielä Eemin kanssa kotiin! 🙂

    1. Kiitos, niin minustakin!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *