Keikalla varhaiskasvatuksessa

           Vuosi sitten toukokuussa jäin kesälomalle varhaiskasvatuksen opettajan työstäni, jonka jälkeen aloitin täysipäiväisenä yrittäjänä. Aina aika ajoin tämän vuoden aikana on tullut sellainen olo, että olisipa ihmisiä ympärillä! Olisipa työkavereita ja vuorovaikutusta, olisipa mahdollisuus keskustella työstä ja olisipa fyysinen työpaikka kotitoimiston sijaan.

Pyörittelin mielessäni sijaistamista päiväkodeissa. Satunnainen sijaistaminen silloin tällöin voisi olla piristävää. Erityisesti huhtikuussa sairasastettu korona eristyksineen saivat voimakkaan tunteen päästä pois kotoa ja niinpä ilmottauduin varhaiskasvtuksen sijaispalveluun.

Huhtikuussa minulle soitettiin päiväkodin sijaisuudesta, jossa oli puolikas työaika. Sijaisuus oli kolmeksi viikoksi toukokuussa maanantaista perjantaihin ja alle neljä tuntia päivässä. Innostuin heti! Monestakin syystä. Ennen kaikkea siksi, että pääsisin pois kotoa, jossa seinät kaatuivat päälle ja koronan jälkeen meillä ei juuri ollut ollut kyläilijöitä.

Ajattelin saavani arkeeni sosiaalisia kohtaamisia ja juurikin kaipaamiani aikuiskontakteja. Lisäksi saisin jotain ”uutta” arkeen, joka toivottavasti toisi myös rytmiä päiviin, sillä oma työaika piti suunnitella paremmin. Ei enää vetelöintiä ja aikaansaamattomuutta, jota kotona työskentely toisinaan aiheuttaa. Pääsisin myös kokeilemaan toimisiko kahden työn yhdistäminen, jos molempia tekee noin neljä tuntia päivässä. Ehkä tämä olisi juuri se juttu mitä kaipaisin, vähän molempia? Ja toki ajattelin rahaa! Saisin vähän ylimääräistä rahaa sijaisuudella. Tietysti pääsisin myös tutustumaan oman asuinkuntani varhaiskasvatukseen ja vähän kartottamaan missä täällä mennään työntekijän näkökulmasta.

Sijaisuus sai heti jatkoa ja minua kysyttiin tekemään kolme viikkoa myös kesäkuussa. Nyt minulla on vielä ensi viikko töitä jäljellä.

Menneet viikot ovat olleet todella opettavaisia.  Ensimmäisen viikon jälkeen ajattelin, että tein suuren virheen. Harmitti, että ehdin kirjoittaa työsopimukset. Nyt ajattelen, ettei se ollut virhe. Onneksi otin työn vastaan, sillä nyt tiedän, ettei se ole toimiva yhdistelmä yrittäjyyden kanssa tällaisenaan. Lisäksi se sai minut aivan eri tavalla arvostamaan omaa työtäni yrittäjänä. Olen niin kiitollinen, että se on minulle mahdollista ja nyt vielä enemmän!

Suurin haaste on ollut työaika. Neljä tuntia on sijoittunut klo 05.55-17.15 välille. Se ei siis ollut mitenkään säännöllinen. Tavallisesti työaikani on kuitenkin ollut klo 09.30-13.30. Se on tuntunut tosi haastavalta, sillä aamuisin ei juuri ehdi tehdä mitään ja sama iltapäivällä. Päivä onkin ollut katkonainen, eikä se ole tarjonnut minulle rauhallista aikaa keskittyä blogin kirjoittamiseen. Muutamasti ns. äärivuorojakin on kohdalleni sattunut ja silloin äitini on saanut hakea tai viedä Eemiä. Eemin oma päiväkoti on auki klo 07.00-17.00 ja päästessäni esim. klo 17.00 en ehdi häntä hakea itse.

Aivan liian usein varhaiskasvatuksessa omia työvuoroja saa odottaa. Työvuorot pitäisi saada kaksi viikkoa etukäteen tietoonsa, muttei se edes vakituisilla työntekijöillä aina pidä paikkansa. Niinpä työvuoroja on saanut odottaa, jolloin omaa elämää ei ole voinut suunnitella tai ilmoittaa lapsen päiväkotiin hoitoaikoja. Myöskin työaikaa joutuu usein muuttamaan ja vuoroja vaihtamaan. Työpäivää voi myös joutua venyttämään jonkun ollessa poissa.

Sijaisena samat työtehtävät usein toistuu, ulkoilujen valvonta, lepohetken valvonta ja siivoustyöt. Toki ymmärrän, ettei sijaisena voi tehdä kaikkea mitä talon oma väki tekee, mutta työtehtävien vaihtelu motivoi työtä. Yksipuoliset työtehtävät ja sijaisen hyppyyttely ovat tosi yleisiä asioita ja varmasti laskevat monen motivaatiota työhön

Tuntuu, että viime viikot ovat olleet yhtä palapelin rakentelua, kun olen yrittänyt saada kokonaisuuksia toimimaan yhteen. Lopputuloksena homma on mennyt niin, etten ole ehtinyt tehdä sometöitäni juurikaan ja siksi blogissakin on ollut hyvin hiljaista. Että se siitä kahden työn tekemisestä samana aikaan! Rahat kiilui silmissä ja tässä on totuus. Ja se totuus kävi hyvin ilmi palkkakuitista. Toukokuun tienistit sijaisuudesta olivat 643 €. Koin summan melko pieneksi siihen nähden miten paljon olen sille antanut. Peruspalkka 100% tunneilla olisi 2200€, kun kyseessä on lastenhoitajan työ, mutta 50% työaika ja  14 työpäivää, niin eipä kovin suuria summia kerry. Olen tehnyt varhaiskasvatuksen lastenhoitajan sijaisuutta, vaikka olen varhaiskasvatuksen opettaja, mutta todella usein sijaiset palkataan lastenhoitajan nimikkeellä.Opettajia ei ole sijaisuuksiin saatavilla ja lastenhoitajan nimikkeellä palkkaaminen tulee edullisemmaksi. Varaa olisi kyllä ehdottomasti nostaa molempien palkkoja, erityisesti lastenhoitajien.

Näiden viikkojen aikana huomasin, että puolikas työaika voisi toimia, muttei kyseisellä tavalla. Nyt en voinut työaikaan vaikuttaa, sillä toimin vastaparini kanssa hänen työaikojen mukaan. Tällä tavoin se vei jokaisesta päivästäni työmatkoineen ison osan. Työajan voisi kuitenkin halutessa järjestää myös toisin! Minulle voisi hyvin toimia kaksi täyttä viikkoa kuukaudessa ja sitten kaksi viikkoa ”vapaata” tai 2-3 täyttä työpäivää viikossa ja 2-3 vapaata päivää viikossa. Näitä paikkoja on haastava varhaiskasvatuksessa löytää, sillä tarvitaan aina toinen henkilö tekemään sen toisen 50%  siitä työajasta.

Tällä hetkellä minulle on kuitenkin tärkeintä saada päättää työajat itse. Se korostui jälleen näiden sijaisuuksien jälkeen. En halua asettua toisten tekemiin aikatauluihin, joustaa ja venyä. Se vain pääsi vuoden aikana unohtumaan, joten nämä viikot oli hyvä muistutus. Arvostan taas astetta enemmän yrittäjyyttäni ja olen kiitollinen taas astetta enemmän, että yrittäjänä toimiminen on minulle mahdollista. Lähdin varhaiskasvatuksesta juuri siitä syystä, että saisin päättää työajoista itse ja voisin mahdollistaa Eemille lyhyemmät hoitopäivät. Sijaisuuksien aikana tuli hieman sellainen olo, että menin takapakkia, eli takaisin sinne mistä lähdin, eli lähtöpisteeseen. Ajatus siitä etten halua palata taaksepäin voimistui. Nyt on mentävä entistä kovempaa eteenpäin. Koronatilanteenkin toivottavasti helpottaessa minun on jatkossa mahdollista tehdä enemmän töitä kodin ulkopuolella ja sopia somekollegoiden kanssa yhteisiä työpäiviä. On ne aikuiskontaktit ja vertaistuki työssä myös todella tärkeää. Siihen aion jatkossa panostaa.

Mutta enpä ole hetkeen odottanut kesälomaa kuten tällä hetkellä! Olen ollut kädet täysi päiväkoti- ja sometyön sovittelusta, taaperon ja koiran hoitojärjestelyistä, että onpa kuulkaa ihanaa, kun viikon päästä alkaa vapaus! Olen nämä viikot tankannut elämän ääniä ja nauttinut ihmisistä ympärillä, erityisesti ihanista lapsista. Näillä varastoilla jaksaa taas hetken aikaa!

-Iida

LUE MYÖS
Päiväkotityön plussat ja miinukset

Työni varhaiskasvatuksessa on päättynyt

KUVAT: Pinja Mitrowitch

Kommentit (19)
  1. Onko blogissa jotenkin estetty toisten kommentteihin vastaaminen, vai eikö tämä Lily vain oikein toimi? Olisin ihmetellyt tuota nimimerkki Jarnan kommenttia. Ei ole kateudella vissiin mitään rajaa! En oikein tajua, miten sinun onnesi ja valinnanmahdollisuutesi ovat joltakulta toiselta pois. Tietysti on totta, että ei kaikista ole someyrittäjiksi, lääkäreiksi ja vaikkapa putkimiehiksi. Mutta jos jollakulla on mahdollisuus valita itselleen sopivat ja mieluisat työajat ja työolosuhteet, miksi ihmeessä ei niin tekisi? Kyse ei ole mistään mukavuudenhalusta, vaan silkasta järjenkäytöstä. Kurja homma, jos esim. Jarna ei viihdy omassa työssään, mutta se ei kylläkään ole millään tasolla bloggarin vika. Kunkin tulisi ihan itse tarkastella omia elämänvalintojaan ja rakentaa omasta elämästään itselleen mieluisa.

    1. Hei kiitos tosi paljon sun kommentista ja ymmärryksestä! Olen aivan samaa mieltä.
      Ja kommentointiin liittyen, voi olla jotain häikkää, pitäisi nimittäin onnistua kyllä tavallisesti.

  2. Apua näitä muutamia kommentteja mitä oot saanut 🙄😬 kivasti vastaat aina näihin ikäviin kommentteihin. Asiallisesti vastaamalla asetut ite niiiiin paljon niiden yläpuolelle!

    Mulle tuli näistä kuvista mieleen Pikkumyy! 🤩

    Jos aiot tulevaisuudessa miettiä jonkinlaista konsulttipalvelua, muiden koulutusta tai webinaareja varhaiskasvatukseen/kasvatukseen liittyen, niin voisi kyllä olla todella hyvä kartuttaa työkokemusta ihan sieltä varhaiskasvatuksen puolelta, tietty niin, että löytäisit sen teille sopivan järjestelyn!

    1. Kiitos! Joo toki työkokemus on hyväksi ja sitä on kerrynyt itselleni 6 vuotta tähän mennessä varhaiskasvatuksen parissa eli varmasti ns. Tarpeeksi siihen että voin kasvatuspalveluita tarjota😊

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *