Kiire, stressi ja niiden tuomat ongelmat

 

22015366_10214619864109126_224140860_o.jpg

22015623_10214619875789418_1058161465_o.jpg

22015625_10214619864389133_1989181477_o.jpg

21985987_10214619864149127_930764470_o.jpg

22050513_10214619873669365_1153555669_o.jpg

22050536_10214619861549062_677816549_o.jpg

Kotona. Istun sohvalla ja kirjoitan. On aivan ihanaa olla selviytynyt tästä viikosta ja istua juuri tässä kotisohvalla. Varsin usein kiire on itse aiheutettua. Kiireessä usein tulee stressiä, päivistä haluaa vain kulkea läpi, ilman keskittymistä käsillä olevaan ja monet asiat unohtuu, mikä tietysti aiheuttaa vain lisää stressiä ja lisää ongelmia.

Ainakin siis omassa tapauksessani, sillä unohdin avaimet kahdesti sisälle. Aamun kiiressä unohdin ottaa ne mukaan. Nukuin tällä viikolla myös pommiin ja heräsin silloin, kun töihin olisi jo pitänyt lähteä. Viikko tietenkin huipentui siihen, että tietokone kaatui, jonka jälkeen se ei avannut internet -selainta ollenkaan. Siinä kohtaa olisi tehnyt mieli heittää laite seinään, mutta se olisi varmaan harmittanut jälkikäteen ajateltuna vielä enemmän. Tietokone kun viimein lukuisten ihanien neuvojen toimesti alkoi toimia, huomasin, että rauhoittuminen ja asiaan keskittyminen auttavat. Päätinpä siis tehdä palkintokakun, joka unohtui uuniin. Siitä tuli valehtelematta 2 cm korkea ruskea levy. 

Pahinta kaikessa on, että kaikesta itseni aiheutttamasta kiireestä ja sen tuomasta ärtyneisyydestä kärsi sitten ne kaikkein rakkaimmat ihmiset. Heidän vahingokseen päätin lähteä kotipaikkakunnalleni rauhoittumaan viikonlopuksi. Mökötin kaksi päivää. Ärsytti, kun hävisin korttipelissä.

Kärsin myös blogi -ärsyyntymisestä. Se, että blogiin kuvattavaksi tarkoitettu kakku paloi, tarkoitti sitä, ettei blogiin syntynyt uutta reseptiä. Se, että tietokone kaatui, johti siihen, etten voinut kirjoittaa mitään sisältöä tai päivittää blogia. Eli tyhmä viikko ja tyhmä blogi, eikä mitään kirjoitettavaa. Tämänkin postauksen kuvat aiheuttavat ärsytystä, koska niistä ei tullut sellaisia, kun olisin halunnut. Nimittäin tänään aurinko paistoi ihan liikaa.

Ja kello on kohta yhdeksän sunnuntai iltana, eikä kukaan ole tehnyt huomisia eväitä töihinkään. No yritän palata vielä siihen alun fiilikseen, että on ihana istua tässä sohvalla. 

-Iida

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *