Liikunnasta elämäntapa

Iidan matkassa

Tähän olen tullut. Nautin liikunnasta. Muutama vuosi taakse päin en olisi uskonut, että treenaaminen saa hymyn huulille ja olemuksen säteilemään. Liikun, koska saan siitä hyvän mielen ja voin liikkua, omistan upean kehon, joka pystyy upeisiin suorituksiin kerta toisen jälkeen. Jokaisen treenin jälkeen tunnen itseni voittajaksi. Hyvä olo näkyy ulospäin ja antaa voimaa. Aina näin ei ole ollut.

 

Ensimmäisen kerran aloin säännöllisesti ja tavoitteellisesti liikkua lukio-ikäisenä. Liikkuminen ei ollut mielekästä ja se oli liikkumista painonpudotuksen pakosta. Liikkuminen oli säännöllistä, mutta se tärkein, eli syöminen ei ollut alkuunkaan kohdillaan. Olin ollut jo lapsesta asti pyöreämpi. Lukiossa havahduin vertaamaan itseäni muihin entistä enemmän. Perhe ja lähipiiri kannustivat liikkumiseen ja olivat siitä enemmän innoissani kuin minä itse. Tulkitsen sen heidän yrityksekseen kertoa minulle, että olen lihava ja tarvitsen liikuntaa laihtuakseni.  Liikunta alkoi vakiinnuttaa paikkaansa jollain tavalla elämässä, mutta se tuntui edelleen pakolta ja painottui lähinnä lenkkeilyyn. Muutaman vuoden jälkeen vatsa alkoi oireilla niin voimakkaasti eikä ruoka juuri pysynyt sisällä. Terveyskeskus tuli siinä melko tutuksi, mutta syitä ei löytynyt. Lähdin kokeilemaan viljatonta ruokavaliota ja löysin paljon kirjallisuutta ja luettavaa ruuan vaikutuksesta kehoon. Mitä ennemmän luin, sitä enemmän kiinnostuin aiheesta. Viimeistään Miia Saastamoisen kirja Luonnollista! -Syömisen syvin olemus, sai ajatukset tekoihin. Viljojen lisäksi ruokavaliosta karsioutui maitotuotteet, sokeri, valmisruoat, säilykkeet ja tilalle puhdasta ja terveellistä ruokaa.

Terveellisestä ruuasta muodostui intohimo ja nautinto. Vatsa alkoi toimia, iho parani ja painoa vain tippui. Energiaa riitti ja hyväolo alkoi näkyä. Ruoan merkitys keholle on valtava, se voi sairastuttaa tai parantaa, aiheuttaa väsymystä tai antaa virtaa. Aloin haaveilla tavoitteellisemmasta treenaamisesta, mutta kuntosali oli itselleni täysin vieras ja kynnyskysymys mennä yksin paikkaan, jossa ei osaa tehdä mitään oli melko suuri. Kaikella on kuitenkin tapana järjestyä, jos vain tarpeeksi uskoo ja otin haaveeni omasta Personal Traineristä puheeksi oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Ystävän avulla löysin itselleni sopivan henkilön, joka laittoi heti hommat käyntiin.  Ihanaa oli kun, joku otti homman vastuulleen. Yhteiset treenit ja yhteinen tekeminen alkoi innostaa niin paljon, että uskaltauduin yksinkin mennä salille. Oli mieletöntä saada liikkumisesta mielekästä. Sain tunteen siitä, että haluan liikkua, haluan mennä salille tai lenkille. Pakonomaisuus poistui kokonaan, pakko ei ollut tehdä mitään. Personal Trainerin kanssa liikkuessa huomasin, että ihminen tarvitsee toista ihmistä. Yksin ei pääse niin upeisiin suorituksiin kuin yhdessä.

Tänä kesänä tuli tunne, että haluaisin vielä jotain enemmän. Salilla ja ryhmäliikuinnoissa käyminen on mukavaa, PT:n kanssa tapaaminen on antoisaa, mutta onko vielä jotain mistä voin saada lisää energiaa ja kovia treenejä. Löysin juuri oikeaan aikaan Lean In Five Weeks Challange -ryhmän, joka strattasi elokuussa. Viisi viikkoa ovat nyt takana päin kyseistä haastatta. Ja mikään ei ole ennen tuntunut yhtä hyvältä. Ensimmäistä kertaa elämässä olen ymmärtänyt ryhmän merkityksen. On mahtavaa saada kannustusta ja positiivisia kommentteja. Ryhmän yhteishenki ja tekemisen meininki on ollut mieltä nostattavaa. Suhteeni liikuntaan on muuttunut ja siitä on tullut hauskaa. Nautin liikkumisesta eritavalla ja saan siitä niin paljon hyvää. Jokaiselle on kuitenkin tärkeää kokoa olevansa osa jotakin, tärkeä ja hyväksytty. Sellaista tunnetta ei ole yksin tehdessä syntynyt. On ihana kuulua tähän ryhmään ja jatkankin yhteisiä treenejä. Olen saanut niistä voimaa ja uutta energiaa omiin treeneihin, joita teen nyt aivan erilaisella halulla. Joskus vain tarvitsee vähän apua, jotta onnistuu ensi kerralla itse. Painonpudotua ja liikunta eivät ole olleet pitkiin aikoihin enää pakko ja olenkin ollut samoissa lukemissa jo pitkään. Silti en voi olla ajattelematta sitä päivää, sitä lukiolaista, joka oli 20 kiloa painavampi ja voi huonosti kehossaan. Olen kulkenut hienon matkan. On tärkeää myös kiittää itseään.

Lean In Five Weeks Challange -ryhmästä löydät tietoa ryhmän netti sivuilta www.leaninfiveweeks.com. Ryhmän nettihaaste onkin pian starttaamassa! Seuraamalla ryhmää facebookissa www.facebook.com/LeanIn5Weeks  saat myös tietoa viikottaisista treeneistä, joihin kuka tahansa voi osallistua! Mahdollisesti nähdään!

-Iida

Kommentoi