Miten selvitä sydänsuruista?

En luovu susta koskaan, vaikka irti päästänkin”

Jannika B soi päässäni ja mietin, koska suru loppuu? Koska ei enää kaipaa, eikä ikävöi? Koska tulee se päivä, ettei toinen ole mielessä? Tuntuu siltä, että on ihmisiä, jotka jäävät meihin, joista Jannikan sanoin ei vain luovu koskaan. He jättävät jotain niin syvää, niin suuria tunnekokemuksia, ettei niitä voi unohtaa. Vaikka tilanteen hyväksyy ja päästä irti ihmisestä, niin ne muistot ovat ja pysyvät meissä.

Minä olen ollut elämässäni kahdesti todella ihastunut, tuntenut jotain mitä en tiennyt olevan olemassa. Voisin ehkä sanoa, että olin rakastunut. Kumpikin näistä kerroista oli lyhyt tapailu. Toinen näistä oli kesällä 2017 ja toinen 2018. Rakkauden kesiä siis!  Kesän 2017 jälkeen ajattelin, etten koskaan toivu.  Mutta tuli kesä 2018. Ja se kesä meni ja minä olen tässä edelleen tunteitteni kanssa. Mietin, että toivunko koskaan. Kohta on jo uusi kesä edessä ja minä mietin, koenko enää koskaan mitään vastaavaa? Pääsenkö koskaan näistä sydänsuruista? Pääsenkö koskaan siitä, että hän oli minun se, mutta minä en ollut hänelle se?

Toisaalta en halua luopua hänestä. En halua luopua hänen muistosta, sillä hän oli kanssani, kun kukaan muu ei ollut. Hän piti kättä mahallani ja tunsi hennon potkaisun. Kaikki ei ole tarkotettu unohdettavaksi. Jos on kokenut jotain todella kaunista, syvää ja voimakasta, niin miksi se pitäisi sulkea? On aivan mieletöntä, että olen saanut kokea jotain niin voimakasta ja olen ylipäätään kyvykäs tuollaisiin tunteisiin ja joku on saanut minussa ne tunteet aikaan! Uskon, että myöskään kestolla ei ole vaikutusta tunteisiin, joskus todella lyhyt tapailu jättää ison jäljen, ravistelee meitä kunnolla ja emme vain voi enää unohtaa. Se muuttaa meitä, opettaa ja kasvattaa. Minusta se pätee kaikkiin ihmissuhteisiin, että emme omista ketään, meillä on vain hetkiä. Ihmiset tulevat luoksemme kylään tietyksi aikaa ja lähtevät. Joudumme elämään jatkuvassa luopumistyössä ja silloin korostuu se, että pitää osata nauttia hetkestä. Mikään ei ole ikuista, joten silloin, kun ihminen on luonasi, iloitse niistä tunteista, jota hän saa sinussa aikaan. Sure vasta sitten, kun on surun aika. Ei olisi sydänsuruja, jos ei olisi rakkautta!

Kysyin Instagramissa miten sydänsuruista oikein selviää. Sillä hetkellä tuntuu, ettei vain pääse irti. Vaikka kyllähän sen tietää, että aika auttaa. Aika lievittää tunteiden voimakkuutta, vaikka muistot säilyisi. Omien tunteiden kanssa oppii elämään ja uusia ihania tunteita tulee, uusia ihastuksia ja rakkauksia. Toinen toistaan ihanimpia. Loogisesti ajateltuna kolmas kesä toden sanoo ja kolmas mies, eli kesä 2019 ja rakkauden kesä!

Alla jotakin seuraajiltani saamiani vastauksia helpottamaan sydänsuruja.

-Iida

Itkemällä ja sitten päästämällä irti.

Tää on hirveää, mutta seuraavalla ihanalla miehellä!

Antaa itselleen luvan surra, ikävöidä ja itkeä. Se puhdistaa mieltä. Suklaa myös.

Päivä, jopa hetki kerrallaan.

Suklaa, hömppäleffat, kampaaja, ystävät, skumppa, tanssi, aika ja yhteistietojen poistaminen.

Suklaalla (tärkein), terapialla ja ajalla.

Antamalla tunteiden tulla, hyväksymällä ja ajan kulumiseen luottaen. Uskon myös siihen, että aina ei selviä. Ajan myötä kipu onneksi muuttaa muotoaan ja sen kanssa oppii elämään. 

Terapia on ainakin mua auttanut, vaikka en koe millään tavalla olevani vielä selvinnyt.

Aika ja uudet miehet.

Itkemällä ja kuuntelemalla surullista musiikkia. Pitää antaa ittensä surra. 

Ajan kanssa ja uudet kujeet vähitellen on auttanut!

Itkemällä. Tuntemalla. Ajattelemalla järjellä, että on jokin hyvä syy, miksi ei olla enää yhdessä.

Aika ja todellakin se uusi, joka vie jalat alta.

Kahdesta sydänsurusta aikanaan selvinneenä nyt mietin samaa, enkä vieläkään tiedä.

Aika ja uusi mies. Mutta ei se rakkaus välttämättä silti lopu, vaan muuttaa muotoaan.

Suremalla, käymällä asiaa mielessään niin kauna kuin on tarve. Aika auttaa, väsyttävä klisee. 

Tylsä vastaus. Aika.

Niin tylsältä, kuin se kuulostaakin, aika auttaa ja uusi ihanampi ihminen. Jotkut vaan pysyy mielessä.

Ei selviä. Oppii elämään sen sydämessä olevan kipeän kohdan kanssa.

Aika se auttaa ja sitä odotellessa herkut!

Aika parantaa tai uusi rakkaus.

Sillä, että tuntee ne tunteet. Ja sillä, että uskaltaa vielä toivoa uutta rakkautta.

Omaa aikaa. aikaa ystäville. Aika. Hiuksiin joku suuri muutos tietty!

Ajan kanssa. Hyväksy ikävän tunteet, niitä tulee aina olemaan!

Mulle auttaa kuohari, liikunta ja kavereille raivoaminen!

Vaikeeta, mut poista kaikki jäljet hänestä, viestit ja kuvat jne.

Aika, aika ja aika. Ei mitään poppaskonstia. Tai ehkä vähän suklaa.

Ei niistä oikeasti edes selviä. Ajan kanssa vaan oppii elämään. 

Ajan kanssa. Välillä kyllä tuntuu, ettei selviä. Mutta hengissä oon vielä.

Best way to get over someone is to get under someone else.

Urheilemalla tajun pois ja tarvittaessa terapioimalla itseään viinalla.

Lohduttavaa on, että aina niistä selviää jotenkin! Ei kaikki ihmiset silti unohdu ikinä.

Musta jotkut ihmiset jättää niin voimakkana jäljen, että tietyllä tapaa ei selviä, vaan siihen tottuu.

Alkuun on pakko huudattaa ranteet auki musiikkia, Juha Tapio, Suvi Teräsniska…

LUE MYÖS

Millainen mies tapailee raskaana olevaa?

Onko sulla joku mies vai?

Se kenestä kiinnostumme ei ole sattuman varaista

6 kysymystä, jotka kysyä itseltäsi, kun kaikki tuntuvat menevän pieleen

Sinkkuus on todella raskasta

KUVAT/ Pinja Mitrovitch/ Pina y coco

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *