Nolottaako menkkapuhe?

Menkat. Kuukautiset. Siis on aivan ihanaa, että aihe on vapautuneempi nykyään, kuin omassa nuoruudessani. Minusta menkkapuhe on niin tervettä, niin normaalia ja niin hyvää. Tänä päivänä menkoista puhutaan ja niiden näkyminen tehty on luonnollisemmaksi, sallituksi. Ihan niin kuin kuuluukin. Ne ovat osa elämää, eikä niitä tarvitse piilottaa.

Muistan 12-vuotiaan itseni ja kuukautiset. Muistan sen kesän ja lentomatkan Ranskaan sukulaisille. Matkustin yksin. Minulla oli kuukautiset. Istuin ikkunapaikalla. Olisi pitänyt päästä vessaan ja vaihtaa side, mutten kehdannut pyytää englanniksi vieressä istuvia matkustajia nousemaan. Istuin paikallani koko lennon. Huomasin koko penkin olevan veressä. Kun lentokone oli laskeutunut, odotin, että kaikki muut matkustajat poistuvat ensin ja menin viimeisenä. Laitoin repun hihnat niin löysälle, kun mahdollista, jotta se peittäisi takapuoltani.

Muistan kerran, kun olin menossa suihkuun. Minulla oli kuukautiset. Riisuiduin kodinhoitohuoneessa ja jalkojeni välistä tippui valtava hyytymä keskelle mattoa. Jätin sen siihen järkyttyneenä. Äiti oli siivonnut sen suihkussa käynnin aikana. Luoja, kun nolotti. Äiti tiesi, että minulla on kuukautiset.

Muistan, että kirjoitin aina paperilapun äidille, jossa kerroin, jos tarvitsen lisää siteitä kaupasta. Lapun jätin aina keittiön pöydälle. Josta äiti otti sen. En voinut suullisesti kertoa, että tarvitsen siteitä, koska se nolotti.

Muistan aina nukkuneeni huonosti kuukautisten aikana, sillä stressasin ylivuotoja. Aamuisin lakanat olivat usein veressä.

Muistan, että stressasin siteiden vaihtoa. Niistä kuului ääni. Joku ehkä kuuli, että mitä minä vessassa teen. Joku ehkä tiesi, että minulla oli kuukautiset. Ja mihin roska, jos vessassa ei ollut roskista? Tamppoonit ja kuukuppi pelastivat vessakäynnit.

Muistan, että olin itkuinen, kiukkuinen, turvonnut, ilmavaivainen ja vatsani meni löysälle. Minusta tuli kerran kuukaudessa sekopää. Luin, että naisten hormonitoiminta muuttuu kuukaudessa yhtä paljon kuin miesten vuodessa.

Muistan olleeni 18-vuotias. Olin muuttamassa pois kotoa. Olin ajanut kauppakeskukseen ostamaan tavaroita uuteen kotiin. Shoppailun lomassa katsoin haaroväliäni. Housuni olivat täysin veressä. Olin unohtanut käydä tyhjentämässä kuukuppini.

Muistan olleeni 20-vuotias. Olin lenkillä, kunnes se alkoi. Se kipu. Se kamala kipu, joka lyhisti maahan.

Nyt voin jo nauraa osalle yllä mainituista tilanteista ja todeta, ettei teininä ole helppoa, kun omasta kehosta tulee vieras. Minulla on aina ollut todella runsaat kuukautiset. Ja todella kivuliaat. Jouduin aina syömään särkylääkettä. En kuitenkaan koskaan ollut poissa koulusta tai töistä, vaikka olisin halunnut. Tuntui, ettei kuukautiset vain ole mikään oikea syy. Vuonna 2012 kuukautiskipujani tutkittiin ja olin kohdun tähystyksessä. Se tapahtui nukutuksessa ja toiminpiteessä huomattiin limakalvon liikakasvua ja limakalvoriekaleita. Limakalvoriekaleet poistettiin. Diagnoosina kohdun limakalvon rauhasten hyperplasia.

Toimenpiteen jälkeen alotin kuukautiskipuihin hormonaalisen ehkäisyn. Ja voin vaan ihmetellä miksi en ollut aloittanut aiemmin. Kuukautisvuoto oli sen jälkeen niukkaa ja kivut entistä elämää. Olin halunnut vastustaa hormonaalista ehkäisyä, mutta ei kukaan halua saada kuukausittain kipukohtauksia ja syödä viikon verran särkylääkettä. Tuolloin olin jotenkin ajatellut, että kuukautisten kuuluu olla jotain kamalaa ja elämää rajoittavaa ja minun nyt vain tulee hiljaa kärsiä.

Ja kaiken omakohtaisen kokemukseni takia voin sanoa, että minusta on upeaa miten kulttuuri on muuttunut jo 15 vuoden aikana. Mahtavaa, että kuukautisista puhutaan ja ne tehdään näkyväksi. Mahtavaa, että PMS-oireista puhutaan, sillä omalla kohdallani nekin olivat totta. Lisää menkkapuhetta kiitos! Ettei kenenkään tarvitsisi tehdä elämästään niin vaikeaa kuukautisten takia, kuin minä tein itselleni teini-ikäisenä.

Kuukautisissa ei ole mitään ällöä eikä mitään hävettävää!

-Iida

Kommentit (18)
  1. Vink, vink

    Kestositeet eivät muuten rapise. Eikä omalla kohdallani ainakaan ole koskaan vuotaneet ohi. Imukyky on parempi ja nopeampi kuin paperisissa.

  2. Tässä 40+-iässä joka kuu toistuvat runsaat, pitkäkestoiset, kivuliaat, epäsäännölliset kuukautiset (jo yli 30 vuoden ajan, miettikää 30 x 12 x 7 = 2520 päivää elämästäni), jotka muistuttavat siitä, että tässäkään kuussa et tullut vieläkään toiveistasi huolimatta raskaaksi, eivät ole ilon aihe. Onneksi eivät sentään myöskään tabu, ja valitan niistä kaikille, jotka jaksavat kuunnella. Kuukuppi on ollut ihana, elämänlaatua parantava asia. Lapsena piti käyttää niitä paksuja Vuokkoset-siteitä, äiti ei suostunut ostamaan muita kuin halvimpia, ja ne tekivät olosta tönkön ja vuosivat usein ohi. Menkkojen takia pilalle menneiden pikkuhousujen määrä lasketaan varmaan jo kymmenissä.

    Hölmöimpänä on jäänyt mieleen kyläilytilanne 15-vuotiaana. Olin unohtanut vessaan Libresse-siteen kuoren. Perheen tytär tuli järkyttyneenä kertomaan, että tällaisia vahinkoja ei SAA tapahtua, sillä hänen 17-v. veljensä saattaa nähdä sen kuoren. Mikäs olisikaan sen kamalampaa ja traumatisoivampaa?

    1. Voi ei, olen todella pahoillani.
      Ja avattuna numeroiksi menkkapäivät konkretisoituvat, siis huh! Onneksi on kuukuppi, sen itsekin koin todellisena pelastuksena ja elämänlaatua parantavana asiana.
      Tiedän myös monia perheitä, joissa isä ei suostu ostamaan kaupasta siteitä. Vaikka monelle menkat ei ole tabu, niin monelle edelleen on.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *