Onko olemassa tyttöjen ja poikien vaatteita?

 Onko meillä edelleen tänä päivänä tyttöjen ja poikien vaatteita? Tästä aiheesta minulta on toivottu postausta ja vastaan heti lyhykäisyydessään, että mielestäni on.

Meidän mielessä elää vahvasti kuva tytöstä ja pojasta ja siitä millaisia he ovat ja miten heidät voi pukea. Jo silloin, kun sain tietää olevani raskaana, aloin pallotella stereotyyppisiä ajatuksia mielessäni. Ja muistan ajatelleeni, että olisipa vauva tyttö, koska tytöille on niin ihania vaatteita ja paljon enemmän vaihtoehtoja.  Tytöille on mekkoa, röyhelöä ja rimpsua, rusetteja ja pantoja, ihania kuoreja ja värejä.

Minä puen Eemille todella mielelläni värejä. Tykkään yhdistellä neutraaleihin sävyihin keltaista, punaista, vaaleanpunaista, vihreää, sinistä. Minulle väreistä tulee hyvä mieli. Olen kuitenkin kokenut, että vauvojen oletetaan pukeutuvan vaalenpunaiseen tai vaalensiniseen. Eemi ei ollut syntynyt, kun sukulainen katsoi kaappiin, jonne olin viikannut pienet vaatteet odottamaan ja sanoi: ”Onpa vähän sinistä”. Myöhemmin taas olen saanut osakseni kauhisteluja, kun puen vauvaa mustaan, joka on kuoleman väri ja toisaalta on sanottu, että puen häntä aikuismaisesti. On farkkua ja bomberia!

Kun menee vaatekaupoille, huomaa ihan pienille vauvoille olevan kolmea väriä. Valkoista, vaaleansinistä ja vaaleanpunaista. Ehkä noin 60 cm ja 70 cm kokoisista vaatteista alkaen alkaa jo tulla lisää sävyjä. Vaatekaupoissa on selkeästi omat osastot tytöille ja pojille. Ja kyllä niistä jo näkee kaukaa kummalle sukupuolelle vaate on ajateltu. Pojille löytyy paljon sinistä, mustaa, harmaata ja toisinaan vihreää, punaista, oranssia ja keltaista. Sävyt ovat kuitenkin usein kirkkaita ja niissä on printtejä lasten sarjoista ja elokuvista. Ja niitä autoja.

Olen alkanut ajatella, että vaivaako asia minua, koska minulla on poikavauva. Kiinnitänkö nyt vain sen takia huomiota sukupuolirajottuneisiin vaatteisiin? Tyttöä varmaan pukisin vaaleanpunaiseen ihan surutta, koska se on oma lempivärini ja olisi mekkoja moneen lähtöön, toki olisi varmasti muitakin värejä sillä tykkään henkilökohtaisesti sinisen sävyistä ja keltaisesta. Pukeudun itsekin todella usein mekkoon ja miellän tyylini melko naiselliseksi ja pidän siitä. Nyt olen kuitenkin pojan kanssa karttanut sellaisia vaatteita, jotka ovat todella poikamaisia, liian sinisiä tai autoprintein varustettuja. Ja olen jopa häiriintynyt joistain vaatteista, jotka ovat olleet todella sukupuoleen sidottuja. Kaikesta huolimatta en minäkään voisi pukea poikavauvaa mekkoon tai vaaleanpunaisiin kukkasiin, koska olisihan se nyt vähän outoa. Ja kyllähän se kertoo siitä, että meillä on ajatuksia siitä mikä on sopivaa pukeutumista tytölle ja mikä pojalle. Enkä tarkoita, että pitäisi poikienkin pukeutua mekkoon, vaan mielestäni näitä käsityksiä on hyvä miettiä.

Koen , että vaatteilla jo aletaan ohjata sukupuolirooleihin ja ihan jo sieltä vauvasta. Tytöiltä mielestäni sallitaan enemmän ”poikamainen” pukeutuminen ja tyttö saa olla ns. poikatyttö, mutta jo pieni poika saa homottelua osakseen, jos on kynsilakkaa tai vaaleanpunainen takki. En tarkoita sitä etteikö saisi pukea lastaan sukupuolen mukaan, kaikilla on sukupuoli ja jokaisella oma ajatusmaailmansa ja tyylinsä pukea lapsensa. Ja tottakai tulee päivä, kun lapsi itse haluaa vaikuttaa vaatteisiinsa ja silloin haluan tukea hänen valintojaan. Se, mitä minä ehkä toivoisin, olisi värimaailmojen laajentuminen ja vaaleanpunainen vs. vaaleansininen -asettelun  kaventumista. Toivoisin, että lastenvaatteiden printit eivät olisi niin stereotyyppisiä. Toivoisin, että lastenvaate osastoilla vaatteet olisi enemmän sekaisin, eikä olisi nimikoituja osastoja tyttövauvalla ja poikavauvalle tyylisesti. Toivoisin, että lapset saisivat olla lapsia, eikä heihin kohdistuisi niin paljon oletuksia sukupuolen mukaan.

Ja jos ajattelee tämän hetken lastenvaatetrendejä, niin juurikin unisex vaatteet ovat hyvin suosittuja. Se on tapahtunut ihan muutamassa vuodessa ja koko ajan nousee lisää uusia brändejä. Se on mielestäni mahtavaa, että vaihtoehtoja on enemmän kuin koskaan.

Olisi ihan mahtava kuulla mitä ajattelette ja onko teillä yhtään samankaltaisia ajatuksia! Toki päinvastaisetkin ajatukset ovat tervetulleita!

LUE MYÖS postaukseni Sukupuolisensitiivisestä varhaiskasvatuksesta!

-Iida

Kommentit (29)
  1. Mä en ole ikinä ajatellut, että olisi ns. tyttöjen tai poikien värejä. Pojan kauluspaita voi todellakin olla vaaleanpunainen, ihan niinkuin tytöllä sininen mekko. Lähinnä kuviot, röyhelöt yms. tekevät vaatteista tyttömäisiä tai vastaavasti poikamaisia.
    Mäkin ennen pojan syntymää pesin tyttöjen vanhoja vaatteita (niitä ihan pieniä 44-50 cm) ja aattelin, etten todellakaan ala ostamaan uusia vaan siksi, että ne on vaalenpunaisia Hello Kittyjä. Mutta niin siinä vaan kävi, etten mä kuitenkaan niitä poikani päälle laittanut. Toki hän syntyikin isompana kuin keskostytöt, mutta silti.
    Nykyään ostelen eniten kirppiksiltä ja siellä kyllä huomaa, että tytöille olisi huomattavasti enemmän tarjontaa. Tosi pienille pojille tehdään paljon voimakkaita värejä rajuilla kuvilla, enkä vaan ole niiden ystävä.
    http://www.lily.fi/blogit/pelkkaa-timanttia

  2. On tyttöjen ja poikien vaatteita ja saa mielestäni ollakin. Ei sukupuolineutraalius sa olla ainoa vaihtoehto.
    Eikä sukupuolisensitiivisyyskään sitä ole, että häivytettäisiin sukupuolet ja peiteltäisiin piiloon.

    Meillä on kaksi poikaa, jotka olen pukenut hyvinkin eri tavalla ja eri väreihin
    – ihan vaan siksi, että ovat erilaisia ja tykänneet aina eri jutuista. Toinen on pienestä pitäen tykännyt väreistä ja valinnut ympärilleen punaista ja keltaista, toinen taas on pitänyt niistä vaatteista, joissa on mustaa, valkoista ja sinistä. Siinä, missä esikoiselle kävi ruskea, ei se koskaan ”istunut” kuopiksen kaappiin.
    Ja ne printit ja kuvat: ne meidän pojat löysivöt kyllä kaupasta (ja kaapista) aina hanakasti itse. Ei siinä tarvinnut ÄIDIN heitä pukea salama mc queeniin tai hämähäkkimieheen, kun he tekvt sen ihan itse. Kukin makunsa mukaan.

    Myös tyttö löytyy talosta. Hänelle olen hankkinut surutta mekkoja ja vaaleanpunaista tuntematta asiasta sen suurempaa ”sukupuolituskaa”. Tytöksi on kasvanut ja tyttönä viihtynyt. Jos ei myöhemmin viihdy, niin vaihtakoon.

    Uskon, että lapsemme kasvavat omaan sukupuoleen, olisi se sitten heidän biologinen sukupuolensa tai jokin muu, siitäkin huolimatta, mitä me heille päälle puemme. Emmekä me voi sitä sukupuolta kasvatuksella myöskään muuttaa, en jsko että pilatakaan. Ei meidän yhteiskunnassamme juuri enää ole mitöön niin ahdasta lokeroa, etteikö variaatioille olisi tilaa.

    Jäin vielä pohtimaan, olisiko todemlista neutraliuutta pukea vauva pelkkään valkoiseen siihen asti, kunnes osaa ktse kertoa, mitä päällensä haluaa?

    Ps. Meillä oli muuten mustat vaunut aikanaan. Markkinoiden ensimmäisiä mustia, siihen asti kun olivat olleet punaisia tai sinisiä kai lähinnä. Sain kauhisteluja osakseni, kun ”ruumisvaunuilla vauvaa kuljetin”

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *