Päiväkoti vai perhepäivähoito - Kummasta kannattaa alottaa?

Iidan matkassa

Monet pienten lasten vanhemmat varmasti miettivät, koska päivähoito tulisi aloittaa. Olen kirjoittanut tässä postauksessa aloittamisesta enemmän. Mielestäni 2-vuotiaana alottaminen olisi ideaalia, mutta aina se ei ole lapsen etu, vaan hoito on tukitoimi ja toisinaan perheellä ei ole muuta mahdollisuutta taloudellisen tilanteen takia. Joskus myös vanhemmat voivat kokea halua palata töihin lapsiarjen keskeltä. Minunkin lapseni näillä näkymin aloittaa päivähoidon 1v3kk iässä, eli en voi toteuttaa omaa ideologiaani. 

Mistä sitten olisi hyvä aloittaa? Päiväkoti vai perhepäivähoito?

Minä en omista juurikaan henkilökohtaista kokemusta perhepäivähoidosta, sillä olen itse aina työskennellyt päiväkodissa. Uskon, että molemmissa on hyviä ja huonoja puolia. Lapset ja heidän tarpeensa ovat myös kovin erilaisia, toiselle toinen on parempi ja toiselle toinen. Molemmissa henkilökunta on koulutettua alalle esim. varhasikasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen sosionomi, lähihoitaja, perhepäivähoitaja. Opettaja, sosionomi ja lähihoitaja voivat myös toimia perhepäivähoitajina. 

Päiväkodissa on usein paljon lapsia ja isot ryhmät. Yhtä aikuista kohti saa olla neljä alle 3-vuotiasta lasta ja 8 yli 3-vuotiasta lain mukaan (joissain kunnissa se on 7lasta/1 aikuinen). Usein ryhmissä on kolme aikuista ja aikuisia vastaava määrä lapsia, mutta nykyään on paljon ns. ryhmättömiä päiväkoteja. Päiväkoti on myös laitos, siellä on usein tietyt rajoitteet ja säännöt, joita on muista riippuvista tekijöistä noudatettava esim. siivoukseen ja ruokaan liittyviä asioita. Päiväkodissa on aina otettava huomioon myös muiden ryhmien tilanne ja koko talon henkilökunta, välillä toiminta muuttuu, retkelle ei päästä ja sisätiloja pitää jakaa. Päiväkodissa henkilökunnan vaihtuminen usein on myös mahdollista.

Perhepäivähoito on kodinomainen, usein hoitajan omassa kodissa tapahtuvaa. Lapsia hoidossa on 3-4 heidän iästään riippuen. Niin hoitaja kuin lapset sekä vanhemmat oppivat tuntemaan toisensa todella hyvin. Perhepäivähoitajat ovat usein sitoutuneita työhönsä ja hoitavat monesti omaa lastaan samalla. Ainoastaan hoitajan sairastuessa tai lomaillessa lapset tarvitsevat varahoitoa jossain muualla. Ympäristö on kiireetön, eikä kodissa ole laitoksen aikarajotteita. Voidaan lähteä yhdessä kauppaan, kirjastoon tai metsään, laittaa yhdessä ruokaa ja ulkoilla. Päiväkodissakin retkeillään, mutta ison ryhmän liikuttaminen on aina oma hommansa ja joskus retki voi peruuntua, jos henkilökuntaa puuttuu talosta. 

Perhepäivähoito on hyvä paikka alottaa hoito pehmeästi ja totettautua turvallisesti hoitoon jäämiseen sekä toisiin lapsiin. Pienessä ryhmässä on suuret edut, erityisesti alle 3-vuotiaiden lasten kohdalla. Perhepäivähoito ei varmasti ole niin stressaavaa ja kuormittavaa kuin päiväkoti elämä. Perhepäivähoidosta hoitouran alottanut voi siirtyä päiväkotiin myöhemmin iän lisääntyessä tai pysyä perhepäivähoidossa. Vaikka perheet haluaisivat lapsensa perhepäivähoitoon, se ei aina toteudu. Perhepäivähoitajia on vähän kysyntään nähdän. Lisäksi paikat voivat olla kauempana kuin se lähipäiväkoti, jolloin esimerkiksi matka ratkaisee. 

Yksi syy miksi perhepäivähoitajia on vähemmän kuin mitä kysyntä on, niin heidän työmääränsä on valtava. He ovat yksin vastuussa lapsista ja varhaiskasvatussuunnitelman toteuttamisesta. Perhepäivähoitaja on paikoin todella yksin. Hänellä ei ole kollegiaalista tukea työlleen siinä arjessa. Päiväkodissa henkilökunta voi jakaa työtehtäviä ja kantaa yhdessä vastuun tukien toisiaan. Päiväkodissa henkilökunta koostuu eri koulutuspoluilta tulleista ammattilaisista, jolloin tiiminä heillä on laajaa osaamista. Perhepäivähoitajan palkka on todella pieni, vielä pienempi mitä päiväkodin henkilökunnalla. Lisäksi heidän työpäivänsä ovat usein melko pitkiä, he saavat tehdä 9 h päivässä. Ensimmäiset lapset voivat tulla klo 7 ja viimeinen lähteä klo 16. Päiväkodin henkilökunta tekee päivässä 7 h 39min työaikaa (+kikyn tuoman 24h vuodessa). Kuten koko varhaiskusvatuksen alalla, myös perhepäivähoitoon pitäisi lisätä resursseja.

Itse uskon laittavani lapseni suoraan päiväkotiin, ajattelen, että on kiva tottua yhteen paikkaan ja olla siellä sitten pitkään, ilman siirtymiä. Ajattelen, että siirtymä on aina muutos ja raskas lapselle. Minä kannatan moniammatillista tiimityötä ja päiväkoti maailma on minulle tuttua. Mutta toisaalta, perhepäivähoidossa saa tottua uuteen kodinomaisesti, jolloin on mahdollisesti valmis päiväkotiin, eikä se tule niin isona shokkina lapselle, kun suoraan kotoolta päiväkotiin meneminen. Lapset ovat myös erilaisia, joillekin iso ryhmä ja jatkuva hälinä ja ärsykkeet päivän aikana ovat todella kuormittavia ja heijastuvat suoraan käytökseen. Toiset voivat myös olla hitaasti lämpeneviä, herkkiä tai tarkkailija luonteen omaavia, jolloin perhepäivähoito on turvallinen vaihtoehto. Toiset taas sopeutuvat päiväkotiin ilman huolen häivää. Jokainen vanhempi varmasti miettii lapsen kannalta hyvää vaihtoehtoa!

 -Iida

LUE MYÖS Minkä ikäisenä päivähoito on hyvä aloittaa 

Kuvat: Pixabay

Kommentit

Saarni (Ei varmistettu)

Itse halusin laittaa lapseni ehdottomasti päiväkotiin sen takia, että perhepäivähoidossa on vain yksi aikuinen. Kotiäitiaikoina seurasin puistossa perhepäivähoitajaa, joka selvästi inhosi yhtä hoidokkiaan, joka oli nähdäkseni ihan tavallinen pikkutyttö. Hoitaja puhui tälle lapselle eri tavalla kuin muille, tiuski ja jäkätti. Hoitajan ja lapsen välillä voi vain käydä niin, että henkilökemiat eivät kohtaa, ihan niin kuin missä tahansa ihmissuhteessa. Päiväkodissa lapsi ei ole vain yhden aikuisen armoilla. Päiväkodissa muut aikuiset voivat puuttua asiaan, jos heidän mielestään joku hoitaja sortaa jotain lasta, tai jos hoitajan käytöksessä on jotain muuta mikä ei ole lapselle hyväksi. Meille päiväkotikokemus oli ainoastaan myönteinen, oli ihanat hoitajat ja "laitostuminen" rutiineineen teki villeille pojilleni hyvää. Selvästi lisäsi heidän tasapainoaan, että kaikki toistui kellontarkasti samana päivästä toiseen, retkiä tietysti lukuunottamatta.

Iidaafel
Iidan matkassa

Joo molemmissa on puolensa ja toisille lapsille toimii toinne ja toisille ei. Itsekin pidän siitä, että päiväkodissa on toisia aikuisia ja laajaa ammatillisuutta. Mutta kertomasi tapaus on kyllä ikävä ja ei tietysti kuulu perhepäivähoitoon eikä päiväkotiin, vaikka miten kemiat ei toimisi. 

Saarni (Ei varmistettu)

Mietin tosissani tuolloin, että olisin ilmoittanut alueen päivähoidon valvojalle (vai mikä nimike onkaan). Se tuntui kuitenkin kinkkiseltä, koska en tiennyt hoitajan enkä lapsen nimeä, eikä tapahtunut mitään fyysistä. Mitä olisin sanonut? Että hoitaja puhuu lapselle rumasti? Tiuskiminen kuitenkin jatkui päivästä toiseen, oltiin yleensä samaan aikaan puistoilemassa.

Iidaafel
Iidan matkassa

Kyllä aina kannattaa laittaa palautetta! Tulevaisuudessakin, jos jotain tuollaista näkee. Voihan se olla joku puisto, joka on lähellä hoitajan kotia ja alueen esimies olisi osannut yhdistää henkilön. Omassa työssäni aina perheen palautteet käsiteltiin. Ja silloin asioihin voidaan kiinnittää taas enemmän huomiota ja vaikuttaa laajemmin :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Tämä!!
Koen että pph:n pahimman skenaarion riskit on isommat kuin päiväkodin ja niitä pahimpia mahdollisia asioita haluan aivan ehdottomasti välttää. Tämän takia valintamme oli päiväkoti, jossa aikuisilla on sosiaalinen kontrolli keskenään ja aina on 1-2 tuttua aikuista paikalla.

Torey
Näissä neliöissä

Esikoinen oli ensin perhepäivähoidossa ja siirtyi myöhemmin päiväkotiin. Kuopus on ollut vain päiväkotihoidossa. Molemmissa plussia ja miinuksia.

En 9kk ikäistä lykkäisi päiväkotiin, koska isommissa ryhmissä on vaikeaa huomioida tarpeeksi ja toisaalta niin pieni vie vielä paljon myös hoitajilta huomiota.

Sen sijaan vuoden ikäinen pärjää jo paremmin, kun liikkuu itse ja saattaa ruokaakin saada jo itse suuta kohti.

Perhepäivähoidossa on pieni ryhmä kiva, tosin jos lapsesi on ainoa tyttö ja muut ovat poikia, ei välttämättä kaveria aina löydy leikkeihin. Koettu on. Samoin varahoito on ihan syvältä. Meillä lapsi oli 2 vuoden hoidon aikana 6 eri hoitajalla. Toinen vaihtoehto on, että lapsi joutuu 20 lapsen ryhmään päiväkotiin varahoitoon. Eli ei tunne 4 hoitajasta ketään ja on ihan pihalla.

Päiväkodissa ryhmä on isompi, mutta aina sama, vaikka yksi hoitaja sairastuisikin. Lapsella on aika suurella todennäköisyydellä aina kavereita, haluaa hän sitten leikkiä mitä vaan. Ruokaa ei tee hoitajat joten aikaa riittää ja lapset pääsee kyllä syliinkin.

Omilla lapsilla ei ole päiväkodissa ollut ongelmia ikinä. Sosiaalisia meneviä tyyppejä. MUTTA itse päiväkodin henkilökuntana olen nähnyt myös ne lapset joille pphoitaja olisi ollut parempi. Arka lapsi jää helposti yksin. Paljon apua tarvitseva vie joko paljon aikuisen aikaa muusta ryhmästä tai jää liian vähälle huomiolle.

Iidaafel
Iidan matkassa

Ihana, kun kerroit teidän kokemuksia! Niin totta, tämä on asia, jossa on hyviä ja huonoja puolia molemmissa. Ja itsekin olen opena nähnyt lapsia, joille pieni ryhmä ja juurikin pph olisi ollut hyvä valinta! 

Mood by Marika
Mood by Marika

Meillä esikoinen aloitti perhepäivähoitajalla vuoden ja 4 kuukauden iässä. Hoitaja oli tosi ihana, ja tykkäsin pph:n pienestä ryhmästä ja kotoisuudesta kovasti. Kaksi vuotta hän ehti olla siellä, kunnes hoitaja lopetti ja lapsemme siirtyi päiväkotiin. Vaihto meni kivasti, ja nyt isompi ryhmä tuntuu juuri sopivalta.

Kuopuksella puolestaan hoidonaloitus on ajankohtaista ensi syksynä, jolloin hän on saman ikäinen kuin esikko hoidon aloittaessaan. Pohdin pitkään, kumpaa ensisijaisesti haetaan, mutta nyt pk vei voiton. Hoitajat ja ryhmät on nyt tuttuja ja olisihan se logistisesti helpompaa, että olisivat samassa

Iidaafel
Iidan matkassa

Ihana, kuulla, että teillä on noin hyvä kokemus <3 Ja varmasti, kun lapsia on kaksi, on loogista ja helpompaa viedä samaan paikkaan ja hakea samsta. Ja onhan heille tavallaan turvaa toisistaan, kun tietävät toisenkin olevan samassa talossa!

Vierailija (Ei varmistettu)

Pienille alle 3 - vuotiaille perhepäivähoito on mahtava hoitomuoto. Tiuskivia hoitajia valitettavasti löytyy myös päiväkodista eikä se tyyli sovi omaan työmoraaliini...tosin hoitajatkin ovat ihmisiä ja joskus vaan ei ole se paras päivä itsellä. Itse rakastan kotona tehtävää arvokasta työtä, vaikka,se on raskasta ja alipalkattua. Niille jotka moittivat, että pph: t juoruavat vain keskenään..Hetki aikuisessa seurassa auttaa jaksamaan työssä ja opettaa myös lapsille puheenvuoron odottamista. Kotona kun lapset saavat sen huomion. Toivon että ne lukuisat perhepäivähoitajat jotka tekevät sydämellään työtä, saisivat positiivista näkyvyyttä.

Iidaafel
Iidan matkassa

Olen samaa mieltä, tiuskivaa ja epäasiallisesti käyttäytyvää henkilökuntaa on ihan kaikkialla ja se on niin hirvittävän kurjaa. EIkä kuuluisi kyllä kumpaankaan hoitomuotoon. 

Vierailija (Ei varmistettu)

Omille lapsilleni aloitus pph:ssa oli fiasko jatkuvan varahoitotarpeen vuoksi. Huonoa tuuria, hoitaja ja lapsensa sairastelivat, mutta 1v2kk ja 3v siirtyivät kuukauden jälkeen päiväkotiin ehdittyään olla joka viikko varahoidossa. Päiväkodissa kaikki sujui, hoitajien vaihtuminen ei haitannut kun paikka ja rutiinit olivat samat.

Iidaafel
Iidan matkassa

Tosi harmi, tuohan siinä onkin juuri huonona puolena :( 

Vierailija (Ei varmistettu)

Meillä lapsi oli alkuun, vajaa 2 kk, perhepäivähoidossa koska päiväkotiin ei päässyt. Lapsi ei viihtynyt lainkaan, lähinnä itki, ja en itsekään ollut tyytyväinen. Hoitaja oli luonteeltaan tosi ronski, mikä voi olla joillekin lapsille tietty hyväkin mutta omalle lapselleni se ei sopinut. Lisäksi hän oli tosi tiukka hoitoajoista, jos toin lapsen 5-10 minuuttia hoitovarausta myöhemmin, edessä oli aina hirveä saarna, toisaalta etuajassakaan ei saanut viedä. Pph poltti ja etenkin aamuisin tämän todella myös haistoi. Melkein joka viikko hänellä oli vapaapäiviä, koulutuksia tms.

Onneksi lapsi pääsi melko pian varahoitopaikkana toimineeseen päiväkotiin jossa sujui alusta asti paremmin. Lapsi löysi hoitajista oman suosikkinsa. Muutenkin lapsen hoidon aloitus hoidetaan kokemukseni perusteella päiväkodissa paremmin. Kun ryhmässä on useampia aikuisia, yksi voi paremmin keskittyä aina tulokkaaseen, usein päiväkodissa on myös harjoittelijoita jolloin käsipareja on enemmän. Pph on kuitenkin yksin, jolloin tähän on vähemmän mahdollisuuksia. Alussa koetin ehdottaa pph:lle että hän pitäisi lasta (hän oli juuri täyttänyt vuoden) sylissä jolloin itkuisuus voisi helpottaa ja lapsi oppisi luottamaan hoitajaan, mutta hän aina vetosi näihin muihin lapsiin.

Vierailija (Ei varmistettu)

Aivan kauheaa. :'( Kamala ajatus, että kun oma lapsi on vieraan ihmisen mielenliikkeiden armoilla, mitä tahansa voi tapahtua - ja pienen lapsen ollessa kyseessä, vanhemmat eivät saa ehkä koskaan tietää, kun lapsi ei osaa kertoa. Päiväkodin liian iso ryhmäkoko tms tuntuu pieneltä uhalta näihin verrattuna.

Iidaafel
Iidan matkassa

Onpa todella kurjaa. Tollasessa kohtaa kyllä olisi hyvä olla jo hoitajan esimeiheen yhteydessä, etä asiaan voisi puuttua laajemmin. Koska eihän tuo nyt kuulu perhepäivähoitoon. 

Mutta ymmärrän tälläisen kokemuksen jälkeen ajatuksen siitä, että päiväkoti on parempi valinta. 

Vierailija (Ei varmistettu)

Toki annoin palautetta, useampaan kertaan, muuten lapsi tuskin olisi päässyt vaihtamaan päiväkotiin. Niissä oli silloin niin täyttä. Täällä on siis pulaa enemmänkin päiväkotipaikoista, perhepäivähoidossa on yleensä tilaa.

En kuitenkaan tiedä, miten noita palautteita käsitellään, mutta sen käsityksen sain että palautetta meni myös pph:lle. Toisaalta nuo asiat, jotka itse koin ongelmana, eivät ole välttämättä kaikkien näkökulmasta ongelmia. Esimerkiksi jos kotona tupakoidaan, ei pph:n tupakointikaan (ja lapsen tupakalle haisevat vaatteet) välttämättä niin haittaa, ja jos lapsi on rohkea ja reipas, ei hän välttämättä tarvitse erityishuomiota alkuvaiheessa. Lisäksi osa vanhemmista voi jopa arvostaa ronskia ja suoraa kasvatustyyliä. Omalle lapselleni, joka on herkkä ja ei ole sellaiseen tottunut, se ei kuitenkaan sopinut. Ja en siis itsekään sellaista kasvatustyylistä pidä.

Lapseni on siis herkkä ja ns hitaasti lämpenevä, mutta silti sopeutui päiväkotiin huomattavasti paremmin. Ei siis ole niin, että pph olisi automaattisesti parempi vaihtoehto herkälle ja ujolle lapselle, vaan myös nuo henkilökemiat ja oman kokemukseni perusteella ennen kaikkea se, miten lapsi huomioidaan hoidon alkuvaiheessa on aika isossa roolissa.

Iidaafel
Iidan matkassa

No ymmärrän, että haittasi! Siis tuntuu oudolle, että tällänen henkilö, joka tupakoi saa tehdä perhepäivähoitajan työtä omassa asunnossaan. Koska vaikeahan se on valvoa ettei ns. työaikana tupakoi. Erikoista. Tosin en tiedä millast säännökset alaa tällä hetkellä koskee. 

Maria88 (Ei varmistettu)

Lapsi aloitti päiväkodissa 2v 3kk iässsä.
Pohdin pitkään perhepäivähoidon ja päiväkodin välillä ja päädyin päiväkotiin ja nyt ensimmäisen kuukauden perusteella olen todella tyytyväinen ja suorastaan onnellinen valinnasta.
Tulin siihen tulokseen etten ”uskaltaisi” laittaa lasta perhepäivähoitoon jos en tuntisi hoitajaa todella hyvin ennestään, hänen täytyisi olla melkeinpä ystäväni. Ajatus, että kun hoitaja on yksin lasten kanssa niin kukaan ei tiedä mitä siellä päivän aikana tapahtuu, esimerkiksi miten hoitaja käyttäytyy jos hermostuu.
Lapsi sai paikan päiväkodista, jossa itsekin olen aiemmin työskennellyt ja näin ollen siellä tuttuja hoitajia minulle ennestään. Päiväkoti pieni ja siellä todella hyvä henki ja tunnelma ja mikä tärkeintä, lapsi on viihtynyt todella hyvin siellä, nauttii esimerkiksi valtavasti toisten lasten seurasta.

Iidaafel
Iidan matkassa

Ihana kuulla, että teillä on mennyt oin hienosti!

Varhaiskasvatuksenopettaja (Ei varmistettu)

Oon hyvin varma, et omat lapseni tulevaisuudessa menee ainoostaan päiväkotiin. Mullakin toiveena, et voisin olla kotona siihen asti et lapsi täyttää 2v. Vaikka joutuisin laittaa nuorempanakin hoitoon, en usko edes harkitsevani perhepäivähoitoa. Päiväkodissa on kuitenkin monta aikuista, monet silmät ja monta syliä. Yleensä alle 3v ryhmät on pieniä.

Iidaafel
Iidan matkassa

Kyllä, näin itsekin ajattelen!

Äitipuolitoista (Ei varmistettu)

Olen itse perhepäivähoitaja mutta äitiyslomalla. Minulla on nyt kolme alle kouluikäistä ja voin siis ottaa vain yhden hoitolapsen koska kiintiö on 4 täysipäiväistä lasta.
Taloudellisesti on järkevämpää laittaa yksi omista muualle hoitoon ja ottaa 2 hoitolasta, koska oman hoitomaksu on pienempi kuin palkka.
Minä en haluaisi alle 3-vuotiasta isoon ryhmään vaan perhepäivähoitoon.
Ja sanoisin ettei kannata murehtia jos hoitajalla on omiakin lapsia.
Niistä hoitolapsista pitää tarkemmin huolta kuin omistaan!!
Väitän että tiuskin omilleni tiukemmin kuin ojennan hoitolasta. Pidän ehdottomasti tärkeänä antaa laadukasta varhaiskasvatusta hoitolapsilleni, mutta eihän meillä sellaista ole nyt äitiyslomalla! Nauroinkin juuri perhekerhossa, kuinka nyt on omatkin "ihan pellossa" kun ei tarvii tehdä töitä.

Jos vanhin lapsista menee syksyllä 4,5-vuotiaana hoitoon kodin ulkopuolelle, on mulle ihan sama meneekö päiväkotiin vai perhepäivähoitoon. Sen ikäisen on ihan ok jo joutua selviämään isommassa porukassa.

Iidaafel
Iidan matkassa

Aivan, en tiennytkään, silloinhan se tosiaan kannattaa tehdä noin!

Ja itse uskon, että alalla varmasti löytyy kaikkea. Mutta ammatillisuus pitäisi aina voida säilyttää. En itse ole edes osannut ajatella, etten uskaltaisi vielä lastani pphoitoon, niin kuin osassa kommenteissa pohditaan. Jotenkin en niinkään siitä olisi huolissani, että hoitaja kohtelisi huonosti. Minua huolettaa heidän työmääränsä. 

Mukava akevään odotusta teille!

Vierailija (Ei varmistettu)

Mun syliin mahtuu aina vaikka olen perhepäivähoitaja! On hyvä oppia odottamaan vuoroa, mutta ryhmähalitkin ihan tuttuja meillä. Uusi lapsi otetaan aina erityisesti vastaan ja valokuvia lähetetään perheille että päivä on mennyt hyvin kun vanhempi astuu ovesta ulos. Vaikkei pienet osaa puhua, vaistoaa heistä kyllä kun viihtyvät Varahoito on ainut kökkö juttu mutta siinäkin on pehmeä lasku harjoitella välillä isompaan maailmaan. Olettaen että varahoidossa on hyvä vastaanotto.

Iidaafel
Iidan matkassa

Ihana kuulla, kuulostaa hyvältä. Ja olen samaa mieltä siitä, että kyllä lapsesta aistii kun viihtyy ja kun ei viihdy vaikkei osaisi puhua. En itse ajattele, etten uskaltaisi tästä syystä viedä lasta perhepäivähoitoon. Jännä, miten moni sitä ajattelee.

Vierailija (Ei varmistettu)

On olemassa näistäkin välimuoto eli ryhmikset! Minusta oikein hyvä ja ikävän harvinainen vaihtoehto erityisesti ihan pienille. Meidän alueella näitä jostain syystä on aika monta mutta en tiedä miten hyvin tämä hoitomuoto on saatavilla muualla Suomessa.

Torey
Näissä neliöissä

Monessa paikassa lopetettu ja siirretty ryhmät päiväkotien yhteyteen. Todella harmillinen juttu kylläkin! 

Vierailija (Ei varmistettu)

Ryhmis eli ryhmäperheivähoito.
Kolme tai useampi perhepäivähoitaja hoitaa lapsia kotinsa ulkopuolisissa tiloissa. Saadaan päiväkodin heikkouksista isomman lapsiryhmän harmit, perhepäivähoidon puolelta alemmin koulutettu henkilökunta päiväkotiin verrattuna.
Henkilökohtaisesti en ole itse koskaan ymmärtänyt tätä ”päiväkodin leikkimistä”.

***

Esittelemättä jäi myös kolmioerhepäivähoito. Sietäisi saada enemmän julkisuutta tämäkin. Mallissa yleensä kolme perhettä ja yksi hoitaja. Lapsia hoidetaan hoitajan toimesta vuoro viikoin kulkin lapsen kotona. Vuorossa oleva perhe hoitaa ruuat sillä viikolla kaikille.

Iidaafel
Iidan matkassa

Tässä postauksessa esiteltiin vain päiväkoti ja perhepäivähoito, sillä kyseistä teemaa oli toivottu. Aina ei voi laajentaa aiheita, sillä tekstistä tulisi pitkä. Mutta kyllä perhepäivähoidolle on useampia muotoja ja komiperhepäivähoito on kyllä todella vähän tiedetty palvelu, vaikkakin todella hyvä vaihtoehto.

Vierailija (Ei varmistettu)

Hyvä hoitaja on kullan arvoinen, olipa hän sitten päiväkodissa tai perhepäivähoitajana. Kun kemiat kohtaavat, homma toimii.

Perhepäivähoidossa riski epäonnistua tässä kasvatuskumppa uudessa on tavallaan suurempi. Kun on vain se yksi vaihtoehto, ei auta, vaikka lapsella tai vanhemmalla synkkaosi jo kun toisen kanssa paremmin.

Perhepäivähoidossa lapset ovattysin yhden aikuisen armoilla. Saman työn voi tehdä joko erittäin hyvin tai sitten vähän riman alta. Mennäkö ulos, kun on huono ilma, askarrellaanko, lauletaanko, leivotaanko
- vaiko ollaanko tänäänkin vain sen saman lelulaatikon äärellä.
Enkä sano sitä, että kiireetön oleminen oli itsessään huonoa tekemistä. Kyse on motivaatiosta tehdä työnsä hyvin silloinkin, kun kukaan ei näe.

Iidaafel
Iidan matkassa

Varmasti on juuri näin. Mutta kyllä tätä näkee myös päiväkodissa. Yksi ei ole tullut töihin, yksi lähtee veämään jumppaa ja yksi tekee mitä tykkää. Ja myös päiväkodissa on nähnyt juurikin työtä mikä on hyvää ja työtä joka on riman alta. Sielläkin on helppo vetää oman ryhmän ovi kiinni. Mutta on varmasti totta, että riski perhepäivähoidossa on suurempi. 

Mutta onneksi alalla on yleisesti ihania ja taitavia ihmisiä! Ja mielestäni kemioista huolimatta ammatilluus pitä pitää ja tulla toimeen kaikkien lasten ja aikuisten kanssa, koska se kuuluu työhön. 

Vierailija (Ei varmistettu)

Juuri siksi meillä räpsitään valokuvia jotta perheet näkevät mitä siellä sisätiloissakin touhutaanja tosiaan lapsista vaistoaa kun ovat tyytyväisiä. Pienten pääasiallinen työ on leikki mutta itse olen ruuanlaiton lomassakin tarvittaessa osana leikkiä ja laulut sun muut ovat täysin osa arjea, eivät yksittäisiä tuokioita..Mielikuvitusta saa käyttää tässä työssä mielinmäärinOn myös hyvä muistaa että meitä pph:ta on hyvin eri koulutustaustoista ja ne joilla ei koulutusta, on sitten se luonnostaan rakkaus lapsiin. Ja ne kenellä ei ole, toivon katsovan peiliin.

Kommentoi