Rintojen kehityshäiriö

Sain ensimmäiset rintaliivini 10-vuotiaana. Ne olivat pehmeät ja kaarituettomat. Ensimmäisten liivien jälkeen aloin odottaa rintojen kasvua, sillä liivit oli hankittu muodonvuoksi. Murrosiässä muut ikäiset ostivat kaarituellisia liivejä jatkuvasti suureneviin rintoihinsa. Kuulin, että e-pillereillä saisi rinnat kasvamaan. Niin ei käynyt minun kohdallani. Äitini jaksoi uskotella minulle, että rintani kasvaisivat kyllä. Minun lähestyessä kahdenkympin ikää, hän alkoi sanoa, että rintani kasvaisivat viimeistään ollessani raskaana.

XpfXShp.jpg

Aloin haaveilla suuremmista rinnoista. Ihastelin ystävieni kauniita ja pyöreitä rintoja yhteisissa sauna-illoissa. Kiinnitin huomioni aina rintoihin uimahallin ja kuntosalin pukuhuoneessa. Pidin itseäni epäviehättävänä. Minua inhotti katsoa peilistä alastonta kehoani. Aloin puhua implanteista muutamille lähipiirissä ja sain hyvin erilaisia reaktioita. Etsin jatkuvasti tietoa rinnoista. Inhosin rintojani, halusin kauniit ja naiselliset rinnat, olin täysin valmis maksamaan. Omissani oli jotakin epänormaalia, ne olivat hyvin epäsymmetriset, toinen oli pieni, mutta toinen vielä pienempi. Nännipihat olivat suuret ja itse nännit pienenivät ja suurenivat lämpötilojen mukaan. Ne olivat myös selvästi alaspäin suuntautuneet, putkimaiset.

hfZ89C2.jpg

Kauneus ja terveys -lehdessä minulla tuli ensi kertaa vastaan sana tubulaariset rinnat eli rintojen kehityshäiriö. Niistä oli pieni maininta rintoja käsittelevän jutun yhteydessä. Lehtijutun kuvaus sopi täysin omiin rintoihini ja aloin googletella tietoa asiasta. Tubulaarisissa rinnoissa rintakudosta ei ole muodostunut normaalisti. Tämä on synnynnäinen vika, eikä tiedetä mistä se johtuu. Rinta on usein muodoltaan putkimainen ja nännipihat laajentuneet. Rinnoissa on myös usein epäsymmetriaa. Epäsymmetria voidaan korjata julkisen terveydenhuollon puolella leikkauksella, jos se katsotaan julkiselle puolelle kuuluvaksi. Se on mahdollista korjata myös yksityisesti proteeseilla tai rasvansiirrolla. Rasvansiirrosta puhutaan melko vähän, sillä se on paljon uudempi menetelmä. Noin 2/3 rasvasta jää rintaan, jonka vuoksi leikkauksia tarvitaan useampi ja se tulee yksityisellä todella kalliiksi.

t5QD18X.jpg

Hakeuduin yksityiselle gynekologille rintojen tarkistukseen, jossa kysyin häneltä rintojen kehityshäiriöstä. Kerroin lukeneeni asiasta ja omien rintojeni vastaavan tubulaaristen rintojen kuvausta. Gynekologi oli vanhempi nainen ja hänen mielestään minussa ei ollut vikaa, ainakaan rinnoissa. Hän ehdotti push-up liivien käyttöä ja e-pillereiden kokeilua. Hänen mukaansa rintani olivat pienet runsaan liikunnan takia. Olin valtavan pettynyt ja vaadin häntä kirjoittamaan lähetteen julkiselle puolelle. Hän sanoi, että lähete tulee takaisin, joten se olisi turha. En antanut periksi.

aRoYrZG.jpg

Monien mutkien jälkeen sain ajan Kirurgian poliklinikalle syntymäpäivänäni lokakuussa 2015. Ajattelin, että kyseessä on taattu onni ja niin olikin. Tapaamani kirurgi oli sitä mieltä, että minulla on rintojen kehityshäiriö ja hän lähtee ehdottomattomasti leikkaamaan. Päädyimme nuoren ikäni takia rasvansiirtoon ja se tuntui minusta muutenkin paremmalta vaihtoehdolta kuin proteesien laitto. Tällä viikolla olen ollut leikkaukseni suunnittelussa hoitotiimin kanssa ja 18.4. minulla on ensimmäinen leikkaukseni. Leikkauksia on todennäköisesti useita, sillä rasvaa on mahdollista siirtää vain rajallisesti. Leikkaus tehdään siis täysin julkisen puolen hoidossa, sillä kyse on synnynnäisestä viasta.

image.jpg

Olen sitä mieltä, että moni kärsii samasta vaivasta, mutta aihe on vaijettu. Olen kertonut omasta tapauksestani avoimesti ja halusin jakaa sen myös blogini puolella. Rintojen kehityshäiriöstä tuntuu löytyvän hyvin vähän tietoa, mutta sitäkin enemmän kysymyksiä eri keskustelupalstoilla. Monia hävettää asiasta puhuminen, sillä se on niin intiimi. Itsekin mietin, että olenko pinnallinen ihminen, kun lähden leikkaukseen. Minua pelotti läheisten reaktiot. Kyse on minun kehosta ja minun haaveesta, joka toteutuu, joten ihan turha hävetä.

Mielelläni vastaan kysymyksiin ja kerron lisää, jos sinä niin haluat. Leikkausta ja siitä toipumista voi ainakin seurata Snapchatissä nimimerkillä iida.afeldt, blogin Facebookissa ja instagramissa.

Iida

Kuvat: Tiia Nyholm 

Kommentit (39)
  1. Nelikymppinen
    2.4.2018, 20:41

    Minulla on myös tubulaariset rinnat, ja ajattelin, että sitten kun lapset on tehty ja imetetty, sitten vasta käyn korjauttamassa rinnat. Turha toive; tubulaarisissa rinnoissa juuri tuota maitorauhaskudosta puuttuu, eli rinnoistani ei ikinä tullut maitoa paria pisaraa enemmän. Lapsi toki meinasi joutua teholle siksi, että yritin imettää ja imettää ja imettää ja välttää korviketta, koska kaikkialla jankataan, kuinka kaikki pystyvät imettämään kunhan vain heillä on halua ja resursseja. Näin ei kuitenkaan ole, vaan rinnoilla, joissa ei ole riittävästi maitorauhaskudosta, ei pysty täysimettämään vaikka mitä tekisi.

    Älkää tehkö samaa virhettä kuin minä ja pitäkö vastasyntynyttänne nälässä. Emme ole tubulaarisia rintojamme itsellemme valinneet, eivätkä laktivistit osaa mitenkään ottaa tätä huomioon, joten jättäkää laktivistien imetyspainostus huomiotta, ja antakaa lapsellenne riittävästi ravintoa (siis korviketta) heti alusta asti. Lapsen hyvinvointi on tärkeintä, ei se, mistä maito tulee.

    1. Uskon kyllä, että nykyään synnytyssairaaloissa osataan tunnistaa tubulaariset rinnat. Osa näistä äideistä, joilla on tubulaariset rinnat, pystyy kyllä imettämään lastaan. Pienikin määrä maitokudosta rinnoissa tuottaa maitoa, joten vauvaa on mahdollista imettää ainakin osittain.

      Rintakudoksen määrää ei voi päätellä pelkästään rintojen koon perusteella. Useimmissa pienissäkin rinnoissa on aivan normaali määrä maitoa tuottavaa kudosta. Suurin osa äideistä itse myös toivoo imetyksen onnistumista ja mm. siksi siihen myös kannustetaan yksilölliset tilanteet ja toiveet huomioiden.

      Jokaiselle äidille olisi hyvä suoda mahdollisuus yrittää imetystä etukäteen tuomitsematta. Mikäli kuitenkaan ei imetystä halua yrittää, kannattaa sekin tuoda synnytyksen jälkeen esille, jolloin ei tule suotta kokemusta imetykseen painostamisesta.

      1. Toivotaan, että osataan tunnistaa ja otetaan asia tosissaan, sillä näin ei ollut omalla kohdallani. Yritin imettää, eikä mitään tullut, kotiuduin sairaalasta täysimetyksellä. Ja vauvan paino tippui ja tippui. Harmitti suuresti, ettei ahdinkoani otettu tosissaan. Mutta on myös niin, että tubulaarisilla rinnoilla voi erittäin hyvin imettää! Rintojen koko tai ulkonäkö ei kerro maitorauhasen määrästä! Ja juurikin pitäisi antaa mahdollisuus kokeille halutessaan imetystä ja saada tukea siihen, koska se voi onnistua.

  2. pupu Tubuna
    15.2.2018, 12:10

    Googlettelun kautta päädyin mielenkiintoiseen blogiisi 🙂
    Lyhykäisesti oma tarinani: itse olen aina ollut sitä mieltä, että rinnoissani on jotakin outoa, yhdellekään nlääkärille tosin en ole kehdannut asiasta mainita ennen kuin nyt. Viime vuonna kävin Mehiläisessä plastiikkakirurgin vast.otolla, ja sain hänetlä ihan diagnoosin paperille: rintojen kehityshäiriö. Se jotenkin huojensi. Hän ehdotti minulle korjausleikkausta rasvansiirrolla, hinta-arvio 7500e…
    Kävin myös Fin Estin konsultaatiossa Tampereella, siellä arvioitiin, että implanteilla rintani saataisiin hyvin korjattua. Vastaus tuli Jyri Kullamaa plast .kirurgilta parissa päivässä konsultaation jälkeen. Hinta-arvio oli 400 euroa.
    En vaan suostu antamaan vielä periksi ja marssimaan pankkiin ottaakseni ison summan lainaa korjatakseni kehityshäiriön! Siksi kävin yksityisell äGynekologilla ja uskaltauduin vihdoin avaamaan suuni tästä aiheesta. Gyne vaikutti siltä,ettei koskaan ollut kuullutkaan tubulaarisista rinnoista. Hän tarkisti rintani ja sanoi niiden olevan aivan normaalit ja painotti sitä,kuinka kaikki rinnat ovat erilaisia ja nuorilla naisilla on kehonkuva vääristynyt aikuisviihdeteollisuuden myötä. Onhan osittain totta varmaan tuokin, mutta en tässä mitään suuria, pyöreitä rintoja kaipaakaan, pienetkin kävisivät,kunhan olisivat ei-putkimaiset ja jotakin muuta kuin pelkkää nännipihaa. Eli pettymykseni oli suuri gynekologin tapaamisen jälkeen. Nyt tässä pohdiskelen vaihtoehtoja. Vieläkö menen ”vinkumaan” asiasta toiselle/toisille gynekologeille, vaiko arvauskeskukseen jollekin lääkärille?
    Pohdiskelen myös sitä viimeistä vaihtoehtoa eli yksityiselle puolell omakustanteisesti..en vain osaa päättää, valitsisinko halvemman vaihtoehdon eli silikonit ja pelkäisin komplikaatioita vai rasvansiirron,joka huomattavasti kalliimpi vaihtoehto ja vielä jos ei yksi kerta edes riitä? :O

    Jos sinulla tai jollakulla olisi jotakin vinkkejä tai tsemppiä vielä tähän umpikujaani,niin olisin erittäin kiitollinen vastauksista 🙂

    1. pupu Tubuna
      15.2.2018, 12:14

      Anteeksi kirjoitusvirheeni 😀 Hinta-arvio Fin Estiltä siis kokonaisuudessaan noin 4000 euroa, ei suinkaan 400….:D

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *