Unelmiin täytyy vastata

Iidan matkassa

Töölönlahti on yksi suosikki paikoistani Helsingissä. Muistan sen jo lapsuuden Helsinki reissuilta, jolloin bussi ajeli Mannerheimintietä kohti keskustaa. Bussin ikkunasta oli ihana katsella Töölönlahdelle. Myöhemmin aloin kulkea kotipaikkakunnaltani bussilla lukioon Helsinkiin. Silloin Töölönlahti tuli tutummaksi. Liikuntatunneilla lenkkeiltiin Töölönlahdella ja silloin ajattelin, että olisin todella onnellinen, jos saisin joka päivä lenkkeillä Töölönlahdella. Ne ääneen sanotut toiveet voivat käydä toteen ja niin minut on voinut nähdä Töölönlahdella lenkkeilemässä, joka päivä olisi kuitenkin liiottelua!

Vaikka Töölönlahti on ihana paikka ja Töölössä olen tuntenut olevani kotona, olen salaa haaveillut jostain muusta. Ihaillen luin tuttujen Facebook-päivityksiä pitkiltä reissuilta, luin ihmisistä, jotka elävät vain matkustellen ja mietin miten se oikein on mahdollista, se, että ottaisi ja lähtisi vain. Se oli oma salainen unelma, että minäkin uskaltaisin jättää turvallisen Töölön. Joskus on ehkä syytä varoa mitä toivoo, sillä toiveet toteutuu. Kun oma unelma toteutuu, ei saa pelätä, vaan siihen tulee vastata. Ensimmäisellä kerralla löin itsekin oven kiinni, kun olisin voinut muuttaa ulkomaille. Nyt toisella kerralla annan unelmalleni mahdollisuuden peloista huolimatta.

Muutama päivä sitten suljin asuntoni oven Töölössä ilman avainta sisään. Oven sulkeminen oli melko helppoa, kun katsoi tyhjää asuntoa, se oli vain asunto eikä koti. Siellä ei ollut minulle rakkaita esineitä ja tavaroita, ei kodin tunnelmaa. Se kaikki oli nyt pakattunu laatikoissa. Ikävä tulee vielä, se on varmaa. Olihan paikka todella rakas, mutta sulkiessa oven, kiitin asuntoa siitä, että olen ollut siellä niin onnellinen ja oppinut paljon elämää.

Viime viikot olen tehnyt muuttoa asunnostani ja valmistellut lähtöä Englantiin. Se on ollut melko stressaavaa ja aikaa vievää, sen vuoksi blogissakin on ollut hiljaista. Kaikki huonekalut on pitänyt myydä, tavaroita lajitella mukaan lähteviin ja varastoitaviin. Lisäksi olen lähetellyt kymmeniä työhakemuksia ja hankkinut kaikki työnhakuun tarvittavat paperit käännettynä englanniksi. Kaikki alkaa olla melkein valmista. Vielä lomailen Suomessa hetken ennen lähtöä viettäen aikaa perheen ja ystävien kanssa.

-Iida

 

Kommentoi