Voihan potta! -kysymyksiä ja vastauksia kuivaksi opettelusta

Kuva: Papunet © Emmi Rothberg, Ammattiopisto Spesi

Milloin lapset normaalisti oppii kuivaksi?

Yleensä 2-4-vuotiaana, mutta tottakai on yksilöllisiä eroja.

Milloin aloittaa?

Lapsella on parhaat edellytykset oppia kuivaksi, kun hän osoittaa kiinnostusta aihetta kohtaan, osaa kertoa omasta hädästä ja osaa säädellä suolen ja rakon toimintaa.

Kuivaksi oppismista voi kuitenkin tukea jo aiemmin. Kotoa voi löytyä potta ja lapsi voi käydä siellä istuskelemassa vaikka vaatteet päällä, eli kuivaharjoitelu onnistuu jo vauvan kanssa ilman sen suurempia tavotteita. Näin potta tulee aikaisessa vaiheessa lapselle tutuksi ja lapsi oppii ymmärtämään sen tarkoituksen. Potalla voidaan käydä istumassa vaipanvaihdon yhteydessä ihan muuten vain, ilman että sinne tarvitsee tulla mitään. Jos sinne joskus tuleekin pissa, riemuitaan siitä isosti. Oman lapsen kohdalla aloitimme noin 7-8kk iässä säännölliset pottailut aina aamuisin ja iltaisin. Kuivaksi oppimista tukee myös se, että lapsi saa olla välillä mukana, kun aikuiset tai sisarukset käy vessassa. Aikuinen voi pissatessaan sanoittaa lapselle, että tuli pissa ”shhhhs pissa” Sanojen toistaminen ja nimeäminen auttaa. Myös vaippaa  voidaan yhdessä ihmetellä ”tämä on painava, vaipassa on paljon pissaa” ja katsoa kakkaa. Ilmakylvyt ovat tottakai hyvä tapa tukea kuivaksi oppimista, sitä myöten lapsi huomaa, että hänellä on todennäköisesti mukavampi olla ilman vaippaa.

Näistä asioista on hyvä lähteä liikkeelle. Ja näistä ei ole mitään haittaa, eli siisteyskasvatuksen voi aloittaa jo vauvan kanssa sen liiemmin odottaen jotain tiettyä aikaa. Nämä todennäköisesti tukevat kuivaksi oppimista, kun lapsella on edellytykset sille. Lapsi on tavallaan valmisteltu ja sinut teeman kanssa.

Miten aloitetaan?

Tässä on monta tapaa. Toiset jättävät vaivan kokonaan pois. Silloin on hyvä varata muutama päivää, jolloin ollaan kotona ilman menoja. Lapsi saa olla rauhassa ilman vaippaa ja aikuinen ohjaa säännöllisesti potalle. Samalla voi havainnoida aikaa, jonka lapsi  pystyy pidättämään. Toiset aloittavat olemalla hetkittäin ilman vaippaa. Oleellista on valmistella lapsi, eli tehdä potta tutuksi ja ostaa alushousuja, joita voi hyvin pitää alkuun myös vaipan päällä. Kyseessä on kiva, positiivinen juttu, jolloin kaikki kehut on paikallaan! Jos lapsi missään kohtaa on vastahakoinen ja kieltäytyy, on hyvä ottaa tauko. Aikuinen voi kehua ja kannustaa, muttei pakottaa.

Ensin päiväkuivaksi ja sitten yökuivaksi?

Tavallisesti lapsi oppii ensin päiväkuivaksi ja sitten yökuivaksi. On myös lapsia, joilta jää vaippa kerralla kokonaan pois ja lapsi voi itse haluta luopua vaipasta kokonaan. Tässä varmasti ikä ja herkkyyskausi vaikuttaa. Jos vaipasta luovutaan lapsen ollessa noin 3-vuotias, voi olla edellytyksiä luopua samaan aikaan tai melko pian myös yövaipasta.

Mistä vessaviestit tunnistaa?

Jo pieni vauva antaa viestejä vessahädästä. Usein vauvan ilmeet, eleet ja kehonkieli viestii, kun tulee pissa tai kakka. Vauvan kanssa voi harjoittaa vessahätäviestintää. Havainnoimalla lasta ja kiinnittämällä huomion lapsen olemukseen ennen kuin hän pissaa/kakkaa, voi oppia tulkitsemaan näitä viestejä. Pääasiassa viestit ovat ilmeitä ja eleitä sekä äänteitä ja suhinaa. Isompi lapsi voi viestiä jo sanoin ja lausein omasta hädästä. Lapsi saattaa kertoa hädästä vetäytymällä omaan rauhaansa. Kaikenlainen kiinnostus pottaa/vessaa/tuotoksia kohtaan on myös viesti aikuiselle.

Lapsen vietejä kannattaa kuunnella ja ohjata hänet vessaan, kun huomaa ilmeestä hänen tekevän esimerkiksi kakkaa, vaikka vaippa olisikin käytössä. Vessahätäviestintä on ns. vanha tapa, jota on harjoitettu ennen kuin olemassa oli kertäkäytyövaipat saati pesukoneet. Silloin pyrittiin aina pissattamaan/kakkattamaan lapset viestien perusteella, jottei kangasvaippoja ja vaatteita tarvinnut vaihtaa/pestä.

 

Kuva: Papunet © Sergio Palao / ARASAAC

Mistä voi päätellä herkkyyskauden olevan hollilla? Mistä tietää milloin lapsi on valmis?

Herkkyyskausi on tyypillisesti 2-3-vuotiailla, mutta jo 18-20 kuukauden ikäisen on mahdollista oppia päiväkuivaksi. Erilaiset virtsarakon ja suolen toiminnalliset häiriöt ovat lapsilla yleisiä, jonka vuoksi oppiminen on yksilöllistä eikä opettelusta kannata ottaa paineita tai verrata omaa lasta toisiin saman ikäisiin lapsiin.

Herkkyyden tunnistaa lapsen omasta kiinnostuksesta, lapsi voi olla todella kiinnostunut pottailusta tai muiden perheen jäsenten vessakäynneistä tai ylipäätään tuotoksista. Lapsi tunnistaa, että vaipassa on kakka, sanallisesti, äänteellä tai muulla tavalla. Lapsi saattaa tunnistaa, kun vaippaan tulee pissa. Se voi olla osin vaikeampaa, mutta ehkä hän tunnistaa, kun pissa tulee suihkussa lattialle tai kylpyammeeseen. Hän ihmettelee pissaa, kakkaa ja haluaa katsella tuotoksiaan. Ehkä osaa nimetä tuotokset ja pohtii mistä pissa tulee ja mistä kakka tulee, joka yhdistyy myös seksuaalikasvatukseen, kun nimetään eri ruumisosia. Lapsen oman kiinnostuksen lisäksi on oleellista, että lapsen vaippa on kuiva pidemmän aikaa, esimerkiksi tunnin tai kaksi. Kuvaksi oppimisessa on oleellista, että lapsi on oppinut pidättämään. Siihen vaikuttaa lapsen hermoston kehitys, kun hermosto on riittävän kehittynyt, lapsi voi hallita suoltaan ja virtsarakkoaan. Lapsi saattaa myös itse kieltäytyä vaipasta, joka voi olla myös merkki valmiudesta.

Yökuivaksi opettelu? Miten se tapahtuu ja milloin?

Tyypillisesti yökuivaksi opitaan hieman myöhemmin kuin päiväkuivaksi. Tyypillisesti 3-vuotiaasta eteenpäin. Osa aiemmin ja osa myöhemmin. Riippuu paljon myös lapsen muusta kehityksestä, tarpeista ja elämäntilanteesta. Usein ”oikea aika” on silloin kun aikuinen huomaa yövaipan olevan kuiva kerran, ehkä toisen ja kolmennenkin kerran peräkkäin. Tai vaippa on vain hieman kostea aamuisin. Oikea aika saattaa olla myös silloin, kun lapsi itse ilmaisee, ettei halua yövaippaa. Yksi selkeä merkki on myös se, jos lapsi herää öisin pyytäen pissalle.

Toisinaan tarvitaan enemmän aikuisen avitusta ja tukea asialle. Hyviä vinkkejä on laittaa pissalakana/patjansuojus lapsen sänkyyn, potta sängyn viereen yöksi, jotta lapsi voi käydä siinä tarvittaessa myös itse ja mahdollinen yövalo, jotta lapsi näkee yöllä kulkea. Illalla on hyvä välttää juomista ennen nukkumaan menoa ja käydä pissalla ennen kuin lapsi menee sänkyyn. Yksi loistava vinkki on herättää lapsi pissalle ennen kuin aikuinen itse menee nukkumaan ja se sattaa tarvittaessa riittää ja seuraava vessakäynti on aamulla. Vahinkoja voidaan usein olettaa tapahtuvan alkuun, jolloin voi olla todella hyvä laittaa puhdas yökkäri ja puhtaita lakanoita sängyn lähelle sekä ylimääräiseen peittoon valmiiksi jo pussilakana. Näin ei tarvitse yöllä alkaa sen suuremmin laittelemaan lakanoita.

Tärkeää on myös keskustella lapsen kanssa, että yövaippa jätetään pois ja käydä yhdessä toimintatavat läpi. Mitä tehdään, jos pissahätä tulee ja mistä potta löytyy, mitä, jos vahinko tulee jne. Vahinko ei ole virhe ja siitä ei rangaista, sellaista sattuu ja se ei haittaa. Aikuisen kannattaa ottaa tilanne haltuun ja muistaa pysyä rauhallisena.

Kuva: Papunet © Sergio Palao / ARASAAC

Koska pyyhkii itse?

Aikuisen on syytä olla lapsen vessakäyntien apuna ja tukena. Aikuista tarvitaan usein pyyhkimisessä, mutta myös muistuttamaan käsienpesun tärkeydestä. Lapsi tarvitsee apua pyyhkimiseen usein pitkäänkin sen jälkeen, kun on oppinut kuivaksi. Lapsi voi oppia pyyhkimisen pissan jälkeen noin 3–4-vuotiaana ja kakan jälkeen noin 5–6-vuotiaana. Usein varhaiskasvatuksen tavoitteena on yhdessä kodin kanssa tukea lasta omatoimiseksi vessassa kävijäksi ennen kouluun menoa. Pyyhkimisessä on tärkeää opettaa, että pimppi pyyhitään edestä taakse, jotta ei tuo peräaukon bakteereita virtsa-aukon suulle.

Voiko olla aluksi silloin tällöin ilman vaippaa vai pitääkö se jättää heti pois kokonaan?

Tottakai alkuun voi olla silloin tällöin ilman vaippaa. Nämä hetket voisi olla jollain tapaa säännöllisiä ajankohtia, jolloin lapsi hiljalleen liittää ne kuivaksi oppimisen tavoitteeseen. Esimerkiksi aamuisin ja iltaisin voisi olla helppo olla ilman vaippaa ja käydä aamu/iltatoimien yhteydessä potalla. Olisi tärkeää muodostaa vaipattomista hetkistä lapselle säännöllinen rutiini. Toisille lapsille toimii se, että vaippa jätetään kerralla kokonaan pois. Erityisesti se toimii isommilla lapsilla, joidenka kanssa asiasta voi jo keskustella. Alkuun vahinkoja voi sattua enemmän, mutta monesti lapset oppivat nopeasti. Toki erityistarpeet tulee huomioida kuivaksi opettelussa ja siinä, mitä lapselta voidaan vaatia.

Mitä mieltä olet, jos kerralla vaippa jätetään kokonaan pois?

Toimii mielestäni hyvin. Toki on tärkeää tuntea lapsi. Lasta voi valmistella vaipasta luopumiseen keskustelemalla tulevasta. Monestihan lapsi on varhaisvuosien aikana ehtinyt oppia, että vaippa on paikka tarpeille, eli yhtä kuin potta/pönttö. Lapsen tulee oppia uusi paikka tarpeilleen vaipan sijasta. Vaipan jättäminen kerralla voi siis toimia toisilla oikein hyvin ja lapsi ymmärtää pian ns. uuden paikan tarpeille.

Potta vessassa vai olkkarissa?

Alkuun pottia voi vaikka ollakin kaksi tai useampikin, yksi vessassa ja yksi siellä missä lapsi eniten oleilee. Lapsi ei aina itse osaa ilmaista hätäänsä, jos hän on leikin lumossa. Jos potta on samassa tilassa, voi lapsen olla helpompi muistaa mennä potalle. Mitä lähempänä potta on, sitä todennäköisemmin lapsi myös ehtii potalle, kun hätä tulee. Aikuisen on tärkeä ohjata lasta potalle ja muistuttaa lasta säännöllisesti menemään potalle.Kuva: Papunet © Sergio Palao / ARASAAC

Mitä tehdä kun lapsi ei malta istua potalla?

Lasta voi motivoida istumaan potalla erilaisten asioiden avulla. Potalla voidaan lukea kirjaa, laulaa ja tai ihmetellä lorupussia. Potalla voidaan katsoa musiikkivideo tai valokuvia puhelimesta. Lasta voi motivoida myös tekemiselle, joka tapahtuu pottakäynnin jälkeen. Tätä voi myös havoinnollistaa kuvatuen kautta. Lapselle voi kertoa sanoin ja kuvin, että ensin käymme potalla ja sitten leikimme legoilla yhdessä. Tärkeää on muistaa kehua lasta lyhyestäkin ajasta, jonka hän malttoi istua. Lapsi usein motivoituu puhtaasta kehusta, sillä hän haluaa olla mieliksi. Vertaistuki saattaa myös motivoida lasta, esimerkiksi varhaiskasvatuksessa lapsi saattaa mennä potalle mielellään ja istua kavereiden kanssa, vaikkei kotona suostuisi. Varhaiskasvatuksen toiminta kuitenkin voi tukea kodin toimintaa ja ajan kanssa lapsi voi suostua potalle myös kotona.

Kaikki lapset eivät koskaan innostu potasta. Ei vaikka olisivat itse saanet valita oman potan kaupasta. Ei vaikka olisivat saanet tuunata potan tarroilla. Osa haluaa pöntölle supistajan kanssa tai osa haluaa pissata pönttöön seisaaltaan, jolloin pöntön eteen kannattaa laittaa pieni jakkara. Joillekin lattiakaivo tai suihku voi olla ainut paikka tehdä tarpeet. On lapsi, jotka suostuvat käymään vain yhdellä ja tietyllä potalla ja kieltäytyvät tarpeiden teosta kodin ulkopuolella. Kannattaa kokeilla erilaisia tapoja tukea omaa lasta ja kuulostella mikä hänellä toimii. Toisinaan voi olla parasta ottaa aikalisä ja kokeilla taas myöhemmin uudelleen. Pakottaminen ei tässä asiassa toimi kenenkään eduksi.

Lapsi ei halua alushousuja, mikä avuksi?

Minusta ei ole vaarallista, jos lapsi ei halua alushousuja. Varsinkin opetteluvaiheessa voi ihan hyvin olla vain housut jalassa, jolloin ne on myös lapsen helppo itse riisua potalle mennessä. Lapsen kanssa voi yhdessä käydä ostamassa alushousuja. Jos lapsi saa valita mallin, värin ja kuosin, voi hän olla motivoituneempi pukemaan alushousut. Lapsen kanssa voi keskustella, että kaikki muutkin käyttävät alushousuja, äiti, isä ja sisarukset. Ne myös suojaa intiimialuetta ja housut tuntuvat mukavammilta jalassa, kun väliin pukee alushousut.

Vauva tuli perheeseen ja taapero kieltäytyy nyt potasta. Mitäs nyt, aikalisä?

Aikalisä kuulostaa hyvältä. Usein muutokset lapsen elämässä voi vaikuttaa kehitykseen taantuvasti. Vauvan syntyminen on iso asia, joka mullistaa taaperon elämää. Hänelle on hyvä antaa aikaa tottua uuteen elämäntilanteseen ja kokeilla hetken päästä uudelleen. Kuivaksi opettelua ei myöskään kannata aloittaa muiden muutosten kanssa samaan aikaan, kuten sisaruksen syntymä, muutto, päiväkodin aloitus, vanhempien ero tms.

Kuva: Papunet © Elina Vanninen

Lapsi kakkaa vain vaippaan, miten lapsen saa kakkaamaan pottaan?

Tämä on todella tyypillistä, kun opetellaan kuivaksi. Lapsi on ehtinyt varhaisten vuosien aikana oppia, että vaippa on paikka hänen tarpeilleen ja sitten hänen tulisi oppia siitä pois. Hänen tulisikin yhtäkkiä ymmärtää, että potta/pönttö on paikka tarpeille. Vaikka lapsi pissaisikin jo pottaan ja olisi ilman vaippaa päivät, voi  kakka tulla vaippaan vielä jonkin aikaa. Lapselle kakan tekeminen vaippaan tuntuu turvalliselta. On myös mahdollista, ettei lapsi osaa vielä tunnistaa omaa kakkahätää ja ilmaista sitä eikä siten ole vielä valmis kuivaksi oppimaan. Kakkahätä on myös vaikeampi ajoittaa, kun kakka tulee harvemmin kuin pissa ja monesti pissan tultua pottaan, lapsi ei enää malta istua potalla pidempään. Asiaan kannattaa suhtautua kärsivällisesti ja olla tekemättä siitä sen suurempa numeroa.

Toisinaan lapsi voi pantata omaa kakkaa ja suostuu kakkaamaan vain vaippaan. Tämä johtuu tyypillisesti ummetuksesta, joka on yleistä lapsilla. Se aiheuttaa monesti lapselle stressiä, lapsi pelkää ja jännittää kakkaamista, koska se sattuu. Ummetuksen suhteen kannattaa olla yhteydessä hoitohenkilökuntaan.

En jaksaisi alkaa opettaa kohta 2-vuotiasta taaperoa. Mistä tsemppiä?

Toki kannattaa mennä omien voimavarojen mukaan. Monesti keväällä ja kesällä on kevyempää aloittaa. Silloin päällä on vähemmän vaatteita, jolloin suurempaa pesurumpaa voi välttää. Tsemppaisin siis aloittamaan, kun säät lämpenee. Myös kesäloma on hyvä ajankohta ja omat voimavarat elpyvät lomalla. Myös päiväkotia kannattaa hyödyntää. Vaikkei kotona juuri jaksaisi aloittaa pottailua, voi varhaiskasvatuksen henkilökunnalta toivoa, että he tukisivat pottatreenejä päiväkodissa. Itseäni on motivoinut kaksi asiaa, raha ja luonto. Vaippoihin menee paljon rahaa ja toiseksi niistä syntyy paljon jätettä. Meitä aikuisia saattaa myös jännittää kuivaksi opettelu ja se saattaa tuntua todella työläältä prosessilta. Jos se todella on työlästä, lapsi ei pysty pidättämään tuntiakaan ja vahinkoja sattuu todella usein, tarkoittaa se sitä, että on parasta vielä odottaa. Mutta useinhan lapsi oppii muutamassa päivässä päiväkuivaksi, kun vain saa olla ilman vaippaa ja harjoituskertoja syntyy riittävän paljon.

Miten edetä 3-vuotiaan lapsen kanssa? Voiko olla jotain haittaa, että alkaa vasta nyt opetella?

Nyt on varmasti tosi hyvä hetki aloittaa harjoittelu! Ihana kevät lämmittää ja kesä on tulossa. Vaatteita tarvitsee koko ajan vähemmän niin sisällä kuin ulkonakin. Ulkoa pääsee nopeasti vessaan, jos hätä tulee, kun riisuttavaa ei ole niin paljoa. Lapsen kanssa voi olla hyvä keskustella asiasta ja lukea aiheeseen liittyviä kirjoja. Lapsen tuntien voi miettiä mikä olisi hyvä tapa lähteä liikkeelle. Jätetäänkö vaippa kokonaan pois vai ollaan ilman vaippaa aina sisätiloissa kotona? Harjottelun voi alottaa siitä, että aamulla riisutaan yövaippa, käydään pissalla ja ollaan aamupäivä ilman vaippaa. Päiväunille voidaan vaippa laittaa. Päiväunien jälkeen voi lapsen taas käyttää pissalla ja jättää uuden vaipan laittamatta. Tai vastaavasti laittaa uuden vaipan ja jatkaa harjoittelua vain aamupäivisin. Vahinko saattaa käydä alkuun ja se on ihan normaalia. Usein lapsi oppii nopeastikin mistä kuivaksi opettelussa on kyse. Tämä vaatii sitä, että ollaan kotona ja harjoittelukertoja syntyy tarpeeksi monta. Eli esimerkiksi viikonloppuna tai loma-aikaan, jolloin voidaan päivä tai kaksi treenata ihan rauhassa ilman arjen kiireitä. Jotta harjoittelukertoja syntyy useita, on tärkeää juoda paljon niiden päivien aikana.

Kuva: Papunet © Sergio Palao / ARASAAC

Onko vinkata pottailuun liittyviä kirjoja?

Potalla, Leslie Patricell (Lasten Keskus)

Peppe potalla, Mervi Lindman (Mäkelä)

Emppu ja iso punainen potta, Camilla Reid (Otava)

Oona ja Eetu ei hätää, Katri Kirkkopelto ja Mervi Wäre (Lasten keskus)

Tutki pottaa, Annukka Kolehmainen (Oppi ja Ilo)

Tutki kakkaa, Katie Daynes (Oppi ja Ilo)

Pottamusiikkia, Guido van Genechten (Lasten Keskus)

Kuka kykkii pytyllä? Jeanne Willis (Mäkelä)

Kommentit (6)
  1. Vessahätäviestintä jo ihan vauvasta asti on helpottanut meillä arkea tosi paljon. Pienen vauvan kanssa tarkoitti ihan vaan sitä, että vein vauvan vessaan säännöllisesti, otin vaipan pois ja pidin hetken lavuaarin tai pytyn päällä (lapsen selkä aikuisen mahaa vasten ja aikuisen kädet reisien alla, jolloin vauva on ns kyykkyasennossa ja suoli tyhjenee helpommin). Näin vauva oppii, ettei vaippa ole ainoa paikka tehdä tarpeitaan eli myöhemmin ei tarvitse opetella kakkaamaan muualle kuin vaippaan. Kun lapsi oppi istumaan siirryttiin potalle. Esikoinen oli puolitoistavuotiaana yökuiva ja päivisin pissavaippoja tuli muutama viikossa. Kaksivuotiaana täysin kuiva. Kuopus on kaksikuinen ja kakkaa useimmiten pönttöön vessatusasennossa (saisi tietysti kakata vaippaankin, mutta kakka tulee useimmiten vessassa eli päättelisin tuon olevan jotenkin miellyttävämpää/helpompaa vauvalle). Meidän lapsilla tämä on toiminut, enkä koe vessatusta yhtään vaivalloiseksi, oikeastaan päinvastoin.

    1. Toki kiva juttu! Olen kanssa tutustunut vessahätäviestintään ja toteuttanut sitä kotioloissa!

  2. Yökuivaksi ei opita.
    Nk. päiväkuivaksi opitaan ja opastetaan, mutta yön yli kuivana pysyminen vaatii lapsen oman hormoonituotannon kypsymistä. (Lisää aiheesta esim. tuolta https://www.google.fi/amp/s/yokastelunhoito.net/2014/03/28/yokuivaksi-oppiminen-on-monimutkaisen-oppimisprosessin-tulos/amp/)
    Jo pitkäänkin päiväkuivana ollut lapsi siis saattaa säännöllisesti kastella vuoteensa, eikä sillä ole ”oppimisen” kanssa mitään tekemistä. Yökastelu on vaiettu asia, siitä ei kukaan juuri uskalla puhua, vaikka se on ihan tavallista vielä kouluikäisilläkin.

    Osittain vaiva on perinnöllinen. Mutta saman perheen lapsetkin voivat kypsyä hyvin eri tavoin. Meillä liki kolme vuotta nuorempi pikkuveli ”oppi” yökuivaksi ennen isoveljeään.

    Apua yökasteluun saa esimerkiksi neuvolasta. Meille auttoi lääkekuuri, joka käynnisti lapsen luontaisen hormoonituotannon.

    Tsemppiä kaikille lakanapyykin pesijöille! Se on välillä raskasta hommaa, mutta muistakaan silti, ettei se kivaa ole lapsellekaan 😘

    1. Tässä vielä suora lainaus tuosta ylemmäs linkittämästäni tekstistä:
      ” Suomessa nelivuotiaista lapsista n. 25% kastelee öisin ja seitsemänvuotiaista vielä lähes 10%. Yökastelijoista 10% oppii vuosittain yökuivaksi. Yökastelua ei mielestäni tule pitää sairautena. Kyse on vain yhden merkittävän taidon viivästyneestä hallinnasta.

      Yökastelu on kuitenkin kiusallinen häiriö, joka saattaa merkittävästi vaikeuttaa ja asettaa lapsen sosiaaliselle kehitykselle erityisvaatimuksia. Kastelevan lapsen hoito tuo myös perheelle huomattavaa lisävaivaa ja kustannuksia.”

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *